Matemaattinen derivointi on mielenkiintoista
järkeilyä, koska sen avulla voidaan osoittaa,
että muutos on harhaa ja epätotta ja vain
muuttumaton on totta. Tästä voidaan johtaa, että
muutoksen aiheuttavat parametrit so. prinsiipit
ovat totta, mutta itse muutos on harhaa ja
epätotta.
Kun kävelet pisteestä A pisteeseen B, syntyy
kuljettu matka, mikä on todellisuudessa harhaa ja
epätotta, kun taas muutoksen aiheuttaja on totta.
Selitä tämä todellisuus yksinkertaiselle
ihmiselle.
Kävelty matka on fysikaalisena funktiona nopeus
kerrottuna ajalla eli:
s[m] = v[m/s]*t[s]
Kun käveltyä matkaa derivoidaan ajan ja nopeuden
funktiona, sitä voidaan ainoastaan approksimoida
so. jakaa nopeus ja aika pienempiin osiin,
inkrementteihin, mutta todellisuudetta ei voida
saavuttaa, koska vain muutoksen aiheuttaneet
prinsiipit aika ja nopeus ovat totta.
Mitä sitten ovat nämä perimmäiset so.
alkuprinsiipit, mitkä ainoastaan ovat totta?
1.) Demokritos: Atomi. Nykyisen tietämyksen
mukaan ja derivoimalla atomi ei voi olla
perimmänen prinsiippi, koska se voidaan jakaa
pienempiin osiin ja siinä tapahtuu muutoksia,
kuten elektronin siirtymiä. Siten atomi on harhaa
ja epätotta.
2.) Pythagoras: Luku. Luku voidaan myös jakaa
aina pienempiin osiin esim. 1.499, mikä on
lähempänä yhtä, mutta pyöristettynä siitä tulee
kaksi. Siten myös luku on harhaa ja epätotta.
Jatketaan siten kävellyn matkan perimmäisten
prinsiippien etsintää. Nopeus ei voi olla
perimmäinen prinsiippi, koska myös siinä tapahtuu
muutoksia, joten perimmäinen prinsiippi on
kävelijän kehossa. Aika ei myöskään voi olla
perimmäinen prinsiippi, sillä silloinhan
nykyhetki olisi ikuinen eikä mitään voisi
tapahtua.
Kävelijän keho taas voidaan jakaa fyysiseen
kehoon, sieluun ja henkeen. Aristoteles väitti
aivan oikein, että sielu ja keho ovat niin
sidoksissa toisiinsa kuin maali talon seinässä.
Henki on taas Jumaluuden kipinä sielussa, mitä
ilman sielu ja keho kuolevat so. perimmäinen
prinsiippi on hengessä.
Henki ei voi olla perimmäinen prinsiippi, koska
se voidaan jakaa hengelliseen rappioon,
epäuskoon, ja hengelliseen lujuuteen, uskoon.
Hengellinen rappio so. epäusko on ihmisessä niin
yleistä, että se kattaa 99% maapallon ihmisistä.
Hengellinen rappio ei voi olla perimmäinen
prinsiippi, koska se voidaan jakaa ailahtelevaan
uskoon so. derivoimalla epäusko on harhaa ja
epätotta.
Asianlaita on siten niin, koska hengellistä
lujuutta so. uskoa, ei voida jakaa pienempiin
inkrementteihin, sen täytyy olla perimmäinen
prinsiippi.
Derivoimalla ratkaistuna perimmäinen prinsiippi
ei voi olla atomi tai luku, vaan sen täytyy olla
usko.
M.O.T.
järkeilyä, koska sen avulla voidaan osoittaa,
että muutos on harhaa ja epätotta ja vain
muuttumaton on totta. Tästä voidaan johtaa, että
muutoksen aiheuttavat parametrit so. prinsiipit
ovat totta, mutta itse muutos on harhaa ja
epätotta.
Kun kävelet pisteestä A pisteeseen B, syntyy
kuljettu matka, mikä on todellisuudessa harhaa ja
epätotta, kun taas muutoksen aiheuttaja on totta.
Selitä tämä todellisuus yksinkertaiselle
ihmiselle.
Kävelty matka on fysikaalisena funktiona nopeus
kerrottuna ajalla eli:
s[m] = v[m/s]*t[s]
Kun käveltyä matkaa derivoidaan ajan ja nopeuden
funktiona, sitä voidaan ainoastaan approksimoida
so. jakaa nopeus ja aika pienempiin osiin,
inkrementteihin, mutta todellisuudetta ei voida
saavuttaa, koska vain muutoksen aiheuttaneet
prinsiipit aika ja nopeus ovat totta.
Mitä sitten ovat nämä perimmäiset so.
alkuprinsiipit, mitkä ainoastaan ovat totta?
1.) Demokritos: Atomi. Nykyisen tietämyksen
mukaan ja derivoimalla atomi ei voi olla
perimmänen prinsiippi, koska se voidaan jakaa
pienempiin osiin ja siinä tapahtuu muutoksia,
kuten elektronin siirtymiä. Siten atomi on harhaa
ja epätotta.
2.) Pythagoras: Luku. Luku voidaan myös jakaa
aina pienempiin osiin esim. 1.499, mikä on
lähempänä yhtä, mutta pyöristettynä siitä tulee
kaksi. Siten myös luku on harhaa ja epätotta.
Jatketaan siten kävellyn matkan perimmäisten
prinsiippien etsintää. Nopeus ei voi olla
perimmäinen prinsiippi, koska myös siinä tapahtuu
muutoksia, joten perimmäinen prinsiippi on
kävelijän kehossa. Aika ei myöskään voi olla
perimmäinen prinsiippi, sillä silloinhan
nykyhetki olisi ikuinen eikä mitään voisi
tapahtua.
Kävelijän keho taas voidaan jakaa fyysiseen
kehoon, sieluun ja henkeen. Aristoteles väitti
aivan oikein, että sielu ja keho ovat niin
sidoksissa toisiinsa kuin maali talon seinässä.
Henki on taas Jumaluuden kipinä sielussa, mitä
ilman sielu ja keho kuolevat so. perimmäinen
prinsiippi on hengessä.
Henki ei voi olla perimmäinen prinsiippi, koska
se voidaan jakaa hengelliseen rappioon,
epäuskoon, ja hengelliseen lujuuteen, uskoon.
Hengellinen rappio so. epäusko on ihmisessä niin
yleistä, että se kattaa 99% maapallon ihmisistä.
Hengellinen rappio ei voi olla perimmäinen
prinsiippi, koska se voidaan jakaa ailahtelevaan
uskoon so. derivoimalla epäusko on harhaa ja
epätotta.
Asianlaita on siten niin, koska hengellistä
lujuutta so. uskoa, ei voida jakaa pienempiin
inkrementteihin, sen täytyy olla perimmäinen
prinsiippi.
Derivoimalla ratkaistuna perimmäinen prinsiippi
ei voi olla atomi tai luku, vaan sen täytyy olla
usko.
M.O.T.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hienosti perusteltu mutta mielestäni väärin menee
lopputuloksen kanssa!
Perimmäinen prinsiippi on tyhjyys, (olemattomuus,
ei mikään.)Eli toisin sanoen perusprinsiippiä ei
ole, sanaleikkiä kyllä on.
(Viittaan aiempaan tekstiini tällä
palstalla, "tyhjästä on paha...")
Eli siis, koska usko on vakio, jota ei voida
matemaattisesti derivoida on viimein todistettu
se asia, mitä mieltä aina olen ollut. Eli kaikki
uskonnot ovat oikeassa ja ne ovat tasavertaisia
teitä jumalan luokse, mahtavaa.
Eli ei ole väliä mihin uskot pääasia että uskot!
aamen
Mutta entäs jos näin ei ole. :(
Toiset väärässä ja toiset oikeassa, silloin
joudumme määrittämään uskon arvon jonkin
muuttujan suhteen ja usko ei enää ole vakio.
toivottavasti näin ei ole.
Sanotaan että hevonenkin oppii derivoimaan,
ihminen ilmeisesti ei...
"s[m] = v[m/s]*t[s]
Kun käveltyä matkaa derivoidaan ajan ja nopeuden
funktiona, sitä voidaan ainoastaan approksimoida
so. jakaa nopeus ja aika pienempiin osiin,
inkrementteihin, mutta todellisuudetta ei voida
saavuttaa, koska vain muutoksen aiheuttaneet
prinsiipit aika ja nopeus ovat totta."
Kun puhutaan differentiaalilaskennasta niin
oikein olisi esittää
v(t)=ds/dt => s(t)=INT(v(t) dt)
Kun matka derivoidaan nopeuden suhteen niin mitä
saadaan tai miksi niin tehtäisiin? Tosin kun
matka derivoidaan ajan suhteen saadaan nopeus
ajan funktiona. Jos jatkaa derivointia ajan
suhteen saa kiihtyvyyden, seuraavalla kerralla
saa kiihtyvyyden muutosnopeuden ajanfunktiona ja
niin edelleen.
Taisi taas kirjoittaja olla ulkona kuin lumiukko
asiasta, josta alkoi näppistään takoa.
Kun puhutaan nopeuden derivoimisesta, kyseessä on
todellakin kiihtyvyys, mutta todellisten
kysymysten esille tuomiseksi, siirryin suoraan
kiihtyvyyden aiheuttajaan, ihmiskehoon, tässä
kävelytapauksessa.
Jos edes ymmärrät derivoinnista so.
differentiaalilaskennasta mitään, sehän juuri
osoittaa, että vain muutosta aiheuttavat
prinsiipit ovat todellisia. Mitä on
konkreettisena käsitteenä kävelty matka?
Konkreettisia käsitteitä ovat aika ja
kävelynopeus.
Jos puhuisit asiaa etkä yrittäisi verhota
sisällöttömyyttä sanahelinään...
Nopeus on laskennallinen suure, matkan
aikaderivaatta, kaikki mainitut suureet ovat
kuitenkin konkreettisia, mitattavia, suureita.
Differentiaalilaskenta ei missään tapuksessa
osoita väitettäsi, asiasta on aivan turha vängätä
tämän pidempään... väite on yksiselitteisen
absurdi. Lisäksi alkuperäisessä väitteessä jo
käsitteet menevät niin sekaisin että pohja putoaa
pois.
Tarkennetaan vielä hieman: Huolimatta siitä että
teet kivoja pseudotieteellisiä johtopäätelmiä
fysikaalisten suureiden olemuksesta matka ja aika
kuitenkin perussuureita ja nopeus niistä
laskennallisesti saatava suure.
Ajattele vaikkapa nestekentän tilavuuden muutosta
dV = B dp/dt
Mikä tässä on konkreettinen suure ja mikä
muutoksen aiheuttava prinsiippi?
Mikä yleensä on "muutoksen aiheuttava
prinsiippi", fysikaalisena käsitteenä?
öh... Pseudotieteellistä sanahelinää
Yleisenä ohjeena: Kannattaa odottaa hieman
pitemmälle kuin syksyn toiseen kouluviikkoon
ennen kuin alkaa kovin paljoa esittelemään mitä
uutta lukion matematiikassa on kerrottu :)
En minäkään jatka kanssasi keskustelua tämän
pidempään, koska et määritellyt konkreettisesti
käsitettä kävelty matka. Muutos on harhaa ja
epätotta, mutta muuttumaton muutoksen aiheuttaja
on totta.
Vain muutos on pysyvää, mikään ei pysy muuttumattomana.
Jo tämä todistaa (filosofistisesti) jumalan mahdottomuuden.
Johan karisi derivaattahöpinät ja muu tyhjä
sanahelinä ja keskeinen väite tiivistyi yhteen
kappaleeseen, jolle perustetta ei voida
kuitenkaan esittää.
Väitteelläsi ei ole mitään tekemistä
differentiaalilaskennan kanssa ja se voi olla oma
henkilökohtainen totuutesi, mutta matemaattisesti
se on epätosi... vaikka kuinka sitä derivoisit :)