Osa 1/3. Kielilaki ei ole turvannut ruotsin kielen asemaa: pieniä ruotsinkielisiä kouluja lakkautetaan, ja suomenruotsalaisuus joutuu yhä ahtaammalle.
http://arenan.yle.fi/video/1314905006779
http://arenan.yle.fi/video/1314905006779
Rannikon sinnikot: Osa 1/3
l¨lä
19147
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Jos väki vähenee, eikä koululaisia riitä, niin ei millään lain voimalla pystytä tilannetta muuttamaan. Svekojen suureksi harmiksi. Käännytys ei tuota tarpeeksi tulosta, vaikka kaikki keinot ovat käytössä.
En tosin ihmettelisi, että svekot yrittäisivät saada pakkokäännytyslain aikaan. Arvalla joka 20. suomalainen joutuisi kääntymään ruotsalaiseksi. ;)
Toisessa osassa Liljendalissa kokoustavat herrat sanoivat suomenkielestä ja suomalaisista.. VI HAR INTE KÄNT AV HOTET.....
Eka ja toka osa oli surumarssia, jossa jälleen puhuttiin PALVELUISTA..
Yääääk.
Kertoisivat missä ja miten kaikkialla ovat kusseet suomalaisia silmään, niin saataisiin vähän acktionia ja poliisille hommia!
Katsoin molemmat ohjelmat. Ensimmäisessä keskityttiin aika lailla pienten paikallisten koulujen lopettamiseen, toisessa pienten ruotsinkielisten kuntien yhdistymiseen isompiin kaksikielisiin kuntiin.
Mikäli oikein ymmärsin, ruotsin kielen aseman huonontuminen liittyy vuoden 2000 uuteen perustuslakiin, jossa "alueellinen tarveperusta", missä ruotsinkielsten alueiden hallinto hoidetaan ruotsiksi (poliisi, terveydenhoito, oikeustoimi), korvautuu "yksilöperiaatteella", missä yksilöillä on oikeus tulla palvelluksi ruotsiksi missä tahansa. Tämä taas ei ole toiminut ennenkään, joten se tuskin toimii jatkossakaan. Erityisesti se, ettei valtionhallinnon enää tarvitse keskustella ruotsiksi liitosten jälkeen kaksikielisiksi muuttuneissa kunnissa, koetaan koko ruotsinkielisyyden katoamiseksi - seuraava sukupolvi valtionhallinnossa ei ole enää tottunut ensinkään hoitamaan asioita ruotsiksi.
Tämä huoli suurenevista kuntayksiköistä, paikallisuuden katoamisesta ja palveluiden huononemisesta (koskettavat ja harmittavat myös suomenkielisiä) on ymmärrettävää. Ohjelmassa kuitenkin samaan suru-uutisten listaan onnettomien kuntaliitosten väliin oli sijoitettu mm. pakollisen ylioppilasruotsin poistaminen 2004, Elinkeinoelämän keskusliiton toive vapaasta kielivalinnasta ja laajemmasta kielivarannosta 2010 ja mielenosoitus vapaan kielivalinnan puolesta 2011. Tässä minusta kaksi asiaa sekoittuvat tavalla, joka ei tee oikeutta kenellekään.
Ohjelman toimittaja Dumell lausuu, että kun 2004 ruotsin kielen kirjoittaminen ei enää ollut pakollista yo-kirjoituksissa, oli sen jälkeen itsestään selvää, ettei ruotsilla ollut enää samanlaista painoarvoa kuin ennen. Näin suomenkielisen näkökulmasta tuo painoarvon katoaminen on tapahtunut jo paljon paljon aikaisemmin ja tuo vapaaehtoinen yo-koe oli kovin myöhään tullut ja aivan riittämätön tunnustus opiskelijoiden ja maan todellisille tarpeille.
Minkälaista keskustelua käydään jatkossa? Puhutaanko kuntauudistuksesta, jolle ei kukaan näytä voivan mitään, puhutaanko esim. hätäkeskuksista, joiden toimivuus pelottaa varmaan jokaista, vai puhutaanko aina vaan pakollisesta ruotsista?
Avauksen otsikko on virheellinen. Kielilaki ei vaikuta näiuhin asioihin lainkaan, koska kielilaissa ei niistä säädetä.
Joo, kannattaisi fennojenkin miettiä omien koulujensa ja kuntiensa kohtaloa, ennen kuin ilkkuvat muille. Sama "tehostaminen" vaikuttaa koko yhteiskuntaan.
Sodankyläläisellä tuskin on vaikeuksia käydä esim. koulussa tai terveyskeskuksessa hieman kauempanakin toisin kuin teillä ainasilla raukkamaisilla pelkurimaisilla säälittävillä ja ärsyttävillä valittajilla.
yksilöillä on oikeus tulla palvelluksi ruotsiksi missä tahansa. >>
Mutta eikö tätä voi hoitaa tulkkauksella ? Kun ruotsalainen tulee Savoon ja haluaa tulla palvelluksi ruotsin kielellä,. virkailija ottaa yhteyden päivystävään tulkkiin, joka sitten kääntää ruotsista suomeksi ja suomesta ruotsiksi. Mikä ihmeen itseisarvo on, että juuri sen suomenkielisen virkailijan pitää alentua puhumaan kyykyttäjän edessä ruotsia ? Jos tulkkipalvelu ei kelpaa, mistä muusta on kysymys kuin simputtamisesta ja alistamisesta, kun asiakas vaatii virkailijalta ruotsin puhumista.
Virkailjan ruotsin taidoksi tulisi riittää se, että hän ymmärtää asiakkaan puhuvan juuri ruotsia, jotta voidaan virittää oikea kanava tulkkauspalveluun. Tuon tulkkauspalvelun kustantaisi tietysti valtio, ei kunta.
Ameriikassa tämäkin homma toimii, vaikka tulkattavia kieliä on satoja..
Menkää helsingin herrat sinne opiskelemaan, miten homma toimii.
http://www.languageline.com/
Folkelle tiedoksi, että kielilain 18 §:n mukaan tuo kertomasi kielipalvelun tilanne Savossa olevalla yksikielisellä alueella, jossa viranomaisen kieli on suomi, toteututetaan juuri kertomallasi tavalla eli tulkkauksena. KIeilaki ei edellytä muuta! Tämä on varsin yleinen väärinkäsitys kielilaista puhuttaessa. Ehkäpä tämä jonkun verran oikaisee asiaa!
.
Mielenkiintoisinta tuossa oli että pienet kunnat tuottavat palveluja kolmasosalla siitä kustannuksesta mitä suuret tehottomat kunnat
.
Tämä onkin ihme - miksi tarvitaan suuria yksiköitä säästösyistä, jos pienet toimivat tehokkaammin?
Miksi kuntauudistusta ajetaan nyt sellaisella kiireellä?
.
kuntauudistus ei ole kansasta lähtöisin vaan sos-kok lobbareista
.
Tuleeko sitten suomenruotsi häviämään Suomesta?
Muistan lukeneeni, että vähemmistökielistä parhaiten selviävät ne vähemmistökieliset alueet, joiden lähellä on omaa kieltä puhuva itsenäinen valtio, johon on kiinteät suhteet. Näin voisi ajatella, että ruotsi säilyisi, tosin lähinnä "omilla alueillaaan".
2009 Tukholmassa järjestettiin seminaari otsikolla "Försvinner svenskan i Finland?". Siellä lueteltiin uhkia suomenruotsille, niitä olivat mm.
- kaksikielistyminen
- maahanmuuttajian määrän kasvu ja heidän kielitarpeidensa huomioiminen
- kuntien uudelleenorganisointi ja hallinnon siirtyminen suomen kielelle
- kahden kansalliskielen ylläpidon kalleus säästöjen aikana
- suomenkielisten haluttomuus opiskella ruotsia
- vaikka suomenkieliset pitäisivätkin ruotsista ja periaatteellisesta kaksikielisyydestä gallupin mukaan 70% suomalaisista haluaa puhua englantia eikä ruotsia pohjoismaisten naapurien kanssa
- suomenruotsalaisten siirtyminen pohjoismaihin (esimerkiksi Ruotsissa opiskelleet ahvenanmaalaiset jäävät sinne, osin koska suomen kieli jää heiltä oppimatta ja kuitenkin Ahvenanmaan kontaktit Suomeen ovat sen verran vahvat, että suomea tarvittaisiin)
- suomenruotsalaisten kyvyttömyys analysoida ja ymmärtää omaa tilannettaan
- Ruotsin haluttomuus tukea ruotsia Ruotsin ulkopuolella
- suomenkielisen enemmistön virheellinen käsitys historiasta
- suomenruotsalaiset eivät ole rakentaneet riittävän vahvaa "ruotsalaista" identiteettiä sitoutumalla lujemmin Ruotsiin ja pohjoismaiseen kulttuuriin (Ida Asplund)
- Folktingetin valta ei ole riittävän suuri (vaikka Folktingetillä näyttää olevan aivan tolkuttomasti valtaa, hallitusohjelman sanelua myöten)
...
.
Kunta pakkomielle on siitä erikoinen että jopa ärkkopee laitetaan pettämään äänestäjänsä
http://www.chinhnghia.com/prague spring1.jpg
.
http://nettisivut.net16.net/sosiaalinen/images/1968 Praha.jpg
.
Varför duger Sveriges exempel inte till finlandssvenskarna?
Sverige är indelad i 290 kommuner.
Sveriges Kommuner och Landsting och SCB kategoriserar kommuner enligt följande:
1.Storstäder (3 kommuner år 2010) är kommun med folkmängd över 200 000. Stockholm, Göteborgs kommun och Malmö kommun uppfyller kriteriet år 2010, och Uppsala kommun ligger nära gränsen.
2.Förortskommuner till storstäder (38 kommuner år 2010) är kommun där minst 50 procent av nattbefolkningen arbetspendlar till annan kommun. Den vanligaste kommunen till vilken pendlingen sker ska vara en storstad.
3.Större städer (31 kommuner 2010) är kommun med 50 000-200 000 invånare och tätortsgrad på minst 70 procent.
4.Förortskommuner till större städer (22 kommuner 2010) är kommun där minst 50 procent av nattbefolkningen arbetspendlar till annan kommun. Den vanligaste kommunen till vilken pendlingen sker ska vara en större stad enligt definition ovan.
5.Pendlingskommuner (51 kommuner 2010) är kommun där minst 40 procent av nattbefolkningen pendlar till en annan kommun. Se även sovstad
6.Turism- och besöksnäringskommuner (20 kommuner 2010) är kommun som har minst 21 årliga gästnätter per invånare på hotell, vandrarhem och campingar eller där antalet fritidshus uppgår till minst 0,20 per invånare.
7.Varuproducerande kommuner (54 kommuner 2010) är kommun där minst 34 procent av nattbefolkningen mellan 16 och 64 år arbetar med tillverkning, utvinning, energi, miljö samt byggverksamhet.
8.Glesbygdskommuner (20 kommuner 2010) är en kommun med tätortsgrad under 70 procent och befolkningstäthet på mindre än åtta invånare per kvadratkilometer.
9.Kommuner i tätbefolkad region (35 kommuner 2010) är kommun i region med mer än 300 000 personer inom en radie på 112,5 kilometer.
10.Kommuner i glesbefolkad region (16 kommuner 2010) är kommun i region med mindre än 300 000 personer inom en radie på 112,5 km.
Mitä?
Mitä tarkoitit esimerkillä, kuntien määrääkö? Ruotsissa esim. verotusoikeus on lääneillä eli maakunnilla.
Kun persut pääsevät valtaan kitketään pakkoruotsin lisäksi muutkin rantaruotsalaisten suhmuroimat epäkohdat pois meidän suomalaisten niskasta.
Tämä on lupaus.
Valta oli tarjolla vaalien jälkeen, mutta ei kelvannut! Kuinkas suuren sen jytkyn pitäisi olla, jotta valta kelpaisi.
Suomalainen Kontio Oyj tarjoa mökkipaketteja myös Ruotsiin. Tutustu maakohtaiseen valikoimaan os. http://www.kontio.se/