Lykkäättekö

ostaa täräytin juuri tuliterän auton käteisellä, ei tule ainakaan velkojen kanssa ongelmia vaikka euro romahtaisikin, työpaikka menisi jne., jos kaikki jatkuukin entisellään niin pääsee tienaamaan heti takaisin niitä autorahoja ja ehkä/todennäköisesti välirahaa seuraavaan autoon sitten joskus.

Jos reikka kaatuu niin mitäs se meille kuuluu..

Pitäisi erota Eu:sta ja eurosta niin ei ole mitään kuluja
tähän konkurssiliittoon. Jossain oli laskelma joka siis
ihan pankin tekemä että Suomi säästäisi 5000 euroa x Suomen
kansalaisten määrä ensimmäisenä vuotena eron jälkeen.
Sellasia kuluja meillä on eu:n jotka on ihan järkyttäviä siis.
Ei se siis tarkoita että seuraavana vuotena vastavasti säästyisi rahaa mutta
eu:sta emme saa mitään, KOSKAAN.

eu taitaa olla liian kallis klubi pienelle suomelle, pitäisi vain nöyrtyä toteamaan että emme jaksa maksaa sen eliittiklubin jäsenmaksua.

Ei tuollainen(kaan) finanssikriisi saisi vaikuttaa halvaannuttavasti Suomalaisen yksittäisen ihmisen käytökseen niin voimakkaasti, että selkeitä tarpeita jätetään hankkimatta.
Markkinat ja politiikka hoitavat, suuntaan tai toiseen, lamankin yli.
Auto on toki "kallis" hankinta, mutta jos jokaista kriisiä seurailisi peloissaan, ei koskaan voisi hankkia "kallista" autoa, saati vaikka asuntoa. Aina on joku markkinahäiriö päällä; korot ylhäällä, korot alhaalla hinnat katossa, kriisi USA:ssa kriisi EU:ssa, sota siellä sota tuolla, öljy loppuu öljy ei lopukaan... turha on normikuluttajan suuremmin omia ostoksiaan (mikrotasoa kuitenkin maailman markkinoilla) murehtia maailmantalouden heilahteluidtten mukaan.

Jos iso-osa ihmisistä halvaantuu kaikkien pörssiuutisten mukaan, niin varmasti halvaantuu myös koko Suomi.
Rohkeasti vaan autokaupoille, jos oma työpaikka ok ja omantalouden perusasiat kunnossa.

En lykkää.
Nythän on tarjonta edullista ja monillakin liikkeillä vihdoinkin hinnat kohdallaan, eli kuluttajaystävälliset ja edulliset.
Vaihdokista ei tietenkään kannata odottaa saavansa timantteja, mutta sopivalla välirahalla saa nyt hyviä autoja.

Kyllä "Kauppiaiden puolesta" on oikeassa. Koitan omia nuoriani ajattelemaan juuri noin, eli että ostetaan, ja vaikka velaksi, sitä mitä tarvitaan.
Isäväinaa, jo ajasta iäisyyteen siirtynyt kolmen sodan sotainvaliidi aina varoitti velasta, ja niin oma nuoruus ja aikusikä meni "velanpelossa" hukkaan, ja nyttemmin eläkeiän kynnyksellä ikäiseni rohkeat ovat varsin varakkaita.
Jälkiviisaus on sitä parasta viisautta; miksi en aikanaan ottanut niin paljon velkaa kun olisin halunnut, ja varsinkin 1980 luvun lopulla sitä tarjottiin? Vieläkin kaivelee, kun katson akkunasta rohkeiden autoja.

Vaikutta, En enää osta uutta autoa,