Suomi joutunee antamaan Kreikalle myöntämistään lainoista anteeksi vähintään noin puoli miljardia euroa, arvioi Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila Uudelle Suomelle.
Uotila katsoo, että Kreikan ajautuminen maksukyvyttömyyteen ja ”hallittuun” velkasaneeraukseen on käytännössä väistämätöntä. Hänen on helppo yhtyä uutistoimisto Bloombergin eilen esittämään arvioon, jonka mukaan maksukyvyttömyyden todennäköisyys seuraavan viiden vuoden aikana on jo 98 prosenttia.
–Ei Kreikka pysty kaikkia lainojaan takaisin maksamaan. Siltä on näyttänyt jo ennen kesää ja kesällä käsitys on vain vahvistunut, sanoo Uotila Uudelle Suomelle.
Uotilan mukaan velkasaneeraus tarkoittaisi Kreikan tapauksessa sitä, että maan veloista osa annettaisiin anteeksi ja osalle annettaisiin lisää maksuaikaa.
–Anteeksiannettava osa on todennäköisesti lähes puolet koko valtionlainakannasta. Helposti 40 prosenttia ja jopa 50 prosenttia pitää pyyhkiä pois, uskoo Uotila.
Tämän laskelman mukaan Suomi armahtaisi Kreikkaa vähintään noin puolen miljardin euron verran. Kokonaisuudessaan anteeksiannettava summa voisi nousta lähelle miljardia.
”Velkasaneerauksesta huolimatta Kreikka tarvitsee toisen tukipaketin”
Suomi on maksanut ensimmäisen Kreikka-paketin osuudestaan nyt noin 890 miljoonaa euroa. Suomen osuus paketista on lähes 1,5 miljardia euroa, joten jo tästä voisi kertyä anteeksiannettavaa vajaa miljardi. Lisää lainaa voi kertyä uuden Kreikka-paketin myötä.
Uotilan mielestä anteeksianto ei olisi erityisen merkittävä Suomen valtiontalouden kannalta.
–Sen voi ajatella niin, että nyt Suomella on velkaa 75,5 miljardia euroa. Sitten olisi noin 76 miljardia, hän havainnollistaa.
Uotilan mukaan velkajärjestelyyn olisi syytä ryhtyä ”aika pian”. Siis loppuvuoden aikana, mielellään jo lähikuukausina. Pikapuoliin tarvittaisiin myös päätökset Euroopan vakausmekanismista ja Kreikan uudesta tukipaketista.
Jos poliitikot viivyttävät toimenpiteitä liian pitkään ja velkajärjestely tapahtuu ”hallitsemattomasti”, muuttuvat Suomen ja Euroopan talousnäkymät todella synkiksi, varoitti Sampo Pankki tänään suhdannekatsauksessaan.
–Tämän paineen jatkuminen jarruttaa pankkien rohkeutta luotottaa yrityksiä ja yritysten rohkeutta investoida, syventää Uotila.
Velkajärjestelyn aloittaminen ei Uotilan mukaan poistaisi Kreikan tarvetta toiselle tukipaketille, jonka syntymistä Suomi on jarruttanut vakausvaatimuksellaan.
–Velkasaneerauksesta huolimatta Kreikka tarvitsee – lyhyellä tähtäimellä – lisää lainaa jostain, hän toteaa
Uotila katsoo, että Kreikan ajautuminen maksukyvyttömyyteen ja ”hallittuun” velkasaneeraukseen on käytännössä väistämätöntä. Hänen on helppo yhtyä uutistoimisto Bloombergin eilen esittämään arvioon, jonka mukaan maksukyvyttömyyden todennäköisyys seuraavan viiden vuoden aikana on jo 98 prosenttia.
–Ei Kreikka pysty kaikkia lainojaan takaisin maksamaan. Siltä on näyttänyt jo ennen kesää ja kesällä käsitys on vain vahvistunut, sanoo Uotila Uudelle Suomelle.
Uotilan mukaan velkasaneeraus tarkoittaisi Kreikan tapauksessa sitä, että maan veloista osa annettaisiin anteeksi ja osalle annettaisiin lisää maksuaikaa.
–Anteeksiannettava osa on todennäköisesti lähes puolet koko valtionlainakannasta. Helposti 40 prosenttia ja jopa 50 prosenttia pitää pyyhkiä pois, uskoo Uotila.
Tämän laskelman mukaan Suomi armahtaisi Kreikkaa vähintään noin puolen miljardin euron verran. Kokonaisuudessaan anteeksiannettava summa voisi nousta lähelle miljardia.
”Velkasaneerauksesta huolimatta Kreikka tarvitsee toisen tukipaketin”
Suomi on maksanut ensimmäisen Kreikka-paketin osuudestaan nyt noin 890 miljoonaa euroa. Suomen osuus paketista on lähes 1,5 miljardia euroa, joten jo tästä voisi kertyä anteeksiannettavaa vajaa miljardi. Lisää lainaa voi kertyä uuden Kreikka-paketin myötä.
Uotilan mielestä anteeksianto ei olisi erityisen merkittävä Suomen valtiontalouden kannalta.
–Sen voi ajatella niin, että nyt Suomella on velkaa 75,5 miljardia euroa. Sitten olisi noin 76 miljardia, hän havainnollistaa.
Uotilan mukaan velkajärjestelyyn olisi syytä ryhtyä ”aika pian”. Siis loppuvuoden aikana, mielellään jo lähikuukausina. Pikapuoliin tarvittaisiin myös päätökset Euroopan vakausmekanismista ja Kreikan uudesta tukipaketista.
Jos poliitikot viivyttävät toimenpiteitä liian pitkään ja velkajärjestely tapahtuu ”hallitsemattomasti”, muuttuvat Suomen ja Euroopan talousnäkymät todella synkiksi, varoitti Sampo Pankki tänään suhdannekatsauksessaan.
–Tämän paineen jatkuminen jarruttaa pankkien rohkeutta luotottaa yrityksiä ja yritysten rohkeutta investoida, syventää Uotila.
Velkajärjestelyn aloittaminen ei Uotilan mukaan poistaisi Kreikan tarvetta toiselle tukipaketille, jonka syntymistä Suomi on jarruttanut vakausvaatimuksellaan.
–Velkasaneerauksesta huolimatta Kreikka tarvitsee – lyhyellä tähtäimellä – lisää lainaa jostain, hän toteaa
Vastaukset 5
Vanhimmat
Gallupin mukaan 79% on sitä mieltä että sohlaamiseksi on mennyt:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/kreikka-painajai...
Pitäisikö nyt jo jonkun kantaa poliittinen vastuu vakuus sössimisestä ja erota ? Ei Suomella todellakaan ole varaa huonoihin päättäjiin. Varsinkaan tälläisinä aikoina. Vai ovatko päättäjämme vastuuttomia ?
Urpilainen hoitaa asiaa.
Sotki jo asian hoitamattomaksi.
Ei kuulu oppositiolle
Hätä kohta sdp:ssä kun ei osata asioita hoitaa.
Tyypillisesti aina muitten vika.
http://www.youtube.com/watch?v=8RVAuVWMsIY
"Miinukselle mennään – edessä hyvin huonot ajat"
Heini Karjanmaa
"
Suomen talouden tila on synkentynyt nopeasti, samalla kuin euroalueen velkakriisi on kärjistynyt. – Edessä ovat hyvin huonot ajat. Se, kutsutaanko sitä taantumaksi vai ei, on akateemista saivartelua, sanoo ekonomisti. Talous tulee painumaan miinukselle, sitä ei voi enää estää, asiantuntijat sanovat. Enää on kyse, kuinka pitkä notkahdus on edessä. – Jos Kreikka-kuvio karkaa käsistä, luvassa on rankka taantuma.
Parin vuoden takaisen talouskriisin jälkeinen elpyminen on pysähtymässä ja Suomen vientivetoinen talous ajautumassa ongelmiin. Syynä on kärsivä maailmantalous ja sen myötä lopahtanut kysyntä. Edessä on pahimpien arvioiden mukaan uusi taantuma ja joukkoirtisanomiset. Valtiovarainministeriön mukaan notkahdus tullee jo tämän vuoden puolella.
– On olemassa aito uhka, että joissain kysyntäerissä nähdään kuluvan vuoden loppupuolella negatiivisia lukuja. Luvut voivat painua miinukselle ihan muutamaksi kuukaudeksi. Kyse on viennistä ja investoinneista, finanssineuvos Mika Kuismanen valtiovarainministeriöstä sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa valtiovarainministeriön ennustetta talouden notkahtamisesta pidetään totuudenmukaisena.
– Ennuste on ihan realistinen, kun katsoo maailmalta ja Euroopasta meille kantautuvaa epävarmuutta. Pidän lyhyttä notkahdusta täysin mahdollisena, se voi tapahtua loppuvuonna tai ensi vuoden puolella, EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila sanoo.
Notkahduksen tarkkaa ajankohtaa
vaikea ennustaa
Penna Urrilan mukaan tarkkaa kuukautta, jolloin notkahdus tapahtuu on mahdoton arvioida. Hänen mukaansa yrityksillä on vielä ihan kohtuullinen tilanne tilausten suhteen, mutta uusia tilauksia tulee vähemmän.
– Hyvin lyhyt aikaväli mennään vielä vanhalla vauhdilla. Ajatus siitä, että notkahdus voi tapahtua tämänkin vuoden puolella, on sikäli pätevä, että yritysten olemassa olevat tilaukset eivät riitä vuodenvaihteeseen asti, Urrila sanoo.
Myös Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm pitää bkt-lukujen painumista miinusmerkkisiksi todennäköisenä.
– Ensimmäinen huono neljännes voi hyvinkin olla tämän vuoden viimeinen neljännes. Tämä on sillä lailla hankala ennuste, että se on hyvin rankasti kiinni kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ja Suomen vientimarkkinoiden tilasta, Lindholm sanoo.
Lindholmin mukaan näkymät ovat kesän aikana heikentyneet selvästi.
– Velkakriisin kärjistyminen on tapahtunut elokuun aikana. Kyllä tämä tilanne on hyvin erinäköinen kuin vielä kesäkuussa ajateltiin ja toivottiin, Lindholm viittaa aikaan, jolloin hallitusohjelmasta sovittiin.
Rahoitusmarkkinoiden kriisi
johtaisi "rankkaan taantumaan"
Asiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä suurimpana uhkana on rahoitusmarkkinoiden Euroopan-laajuinen kriisi. Valtioiden velkataso on heidän mukaansa huolestuttavan korkealla ja heijastuu sitä kautta myös pankkien toimintaan.
– Jos valtioiden lainatilanteessa tulee hallitsematonta kehitystä, se vaikuttaa pankkeihin. Rahoitussektorin kriisiytymisestä seuraisi vähintäänkin Euroopan-laajuinen taantuma. Vuonna 2008 ongelmat levisivät Yhdysvalloista hyvin nopeasti ympäri maailmaa, ja tässä puhuttaisiin samantyyppisistä asioista, EK:n Penna Urrila sanoo.
Urrilan mukaan ymmärrys talouskriisien logiikkaa kohtaan on nyt parempi ja kriisiä pystyttäisiin ehkä hallitsemaan paremmin, mutta vaikutukset olisivat silti todella suuria.
Suomen Yrittäjien Timo Lindholm on samaa mieltä siitä, että rahoitusmarkkinoiden kriisillä olisi hyvin vakavat vaikutukset.
– Jos tämä Kreikka-kuvio karkaa käsistä eikä ongelmaa pystytä eristämään muista rankasti velkaantuneista EU-maista, riski on suuri. Jos markkinoiden epäilys kohdistuu Italiaan ja Espanjaan, muuttuvat ongelmat vakavammiksi, sillä ne ovat kylliksi suuria maita aiheuttaakseen isommankin hämmingin, Lindholm sanoo.
Hänen mukaansa seuraavat askeleet riippuvat nimenomaan siitä, hoidetaanko Kreikan ongelmat hallitusti vai hallitsemattomasti. Vain nopea ja hallittu ongelman hoitaminen ja kriisin eristäminen vain Kreikkaan voi enää auttaa.
– Se on ehdoton edellytys sille, että huonoin vaihtoehto vältetään. Se huonoin vaihtoehto olisi sitten rankka taantuma, Lindholm sanoo.
Valtiovarainministeriö uskoo
parempaan kehitykseen
Valtiovarainministeriössä äänenpainot ovat optimistisempia. Ministeriön mukaan maailmantaloudessa ei ole odotettavissa pitkäaikaista notkahdusta.
Ei ota! Eikä yksikään muukaan politiikko. J.Kataisesta nyt puhumattakaan. Vastuu ja Rahat revitään tavallisen suomalaisen veronmaksajan selkänahasta. "HERRAT NAURAA JA KANSA MAKSAA!"