Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas talvisodasta todetaan, että se oli "kaikista siihen astisista paras, sillä siinä voittivat molemmat osapuolet".
Sitten lisäys: "Suomalaiset voittivat sikäli vähemmän, että heidän täytyi luovuttaa alueitaan vastustajilleen ja vetäytyä tämän johdosta syntyneen uuden rajan taakse." (Tuntematon sotilas s.1)
Jatkosodan päätymisestä taas:
"Niin. He olivat hävineet. Saaneet rangaistuksen. Mistä se oli tullut, siihen tulisi varmasti monenlaisia vastauksia. Eräs myönteinen seikka siinä asiassa oli. Kohtalo oli vapauttanut heidät kaikesta vastuusta antamalla heille selkäsaunan. Mitä olisikaan merkinyt voitto. Vastuuta. Vastuuta teoista jotka kerran olisivat vaatineet hyvityksen. Sillä niin kauan kuin ihmiskunnan historiallinen liike jatkuu, niin kauan on edellinen tapahtuma seuraavan syy. Ja syyssä on vastuu. Ken hallitsee syytä, hän vastatkoon seurauksista."
Naapuri ei lopetanut tykkitulta tulitauon voimaan astumisen jälkeen, vaan juhlisti omaa voittoaan:
"Jyrinä jatkui. Mahtavana pauhuna se kantautui kauaksi läpi kuulakkaan syysaamun ilman. Se jauhoi vielä viimeisillä hetkilläänkin aivan kuin julistaen mahtaavuudestaan hurmaantuneena: Voi voitetuita!
Mutta heidän ei tarvinut sentään pelätä sen kaiussa kuuluvaa ääntä:
Voi voittajia!" (Tuntematon sotilas s.471)
Mitenkähän tuon laita on?
Talvisota oli "siihen astisista kaikista paras", koska se päätyi ikään kuin tasapeliin. Jatkosodan lopputuloksesta on taas seurauksena, että seuraavan sodan syttymisestä tulee olemaan entinen Neuvostoliitto. Sillä: "Ken hallitsee syytä, hän vastatkoon seurauksista."
Sitten lisäys: "Suomalaiset voittivat sikäli vähemmän, että heidän täytyi luovuttaa alueitaan vastustajilleen ja vetäytyä tämän johdosta syntyneen uuden rajan taakse." (Tuntematon sotilas s.1)
Jatkosodan päätymisestä taas:
"Niin. He olivat hävineet. Saaneet rangaistuksen. Mistä se oli tullut, siihen tulisi varmasti monenlaisia vastauksia. Eräs myönteinen seikka siinä asiassa oli. Kohtalo oli vapauttanut heidät kaikesta vastuusta antamalla heille selkäsaunan. Mitä olisikaan merkinyt voitto. Vastuuta. Vastuuta teoista jotka kerran olisivat vaatineet hyvityksen. Sillä niin kauan kuin ihmiskunnan historiallinen liike jatkuu, niin kauan on edellinen tapahtuma seuraavan syy. Ja syyssä on vastuu. Ken hallitsee syytä, hän vastatkoon seurauksista."
Naapuri ei lopetanut tykkitulta tulitauon voimaan astumisen jälkeen, vaan juhlisti omaa voittoaan:
"Jyrinä jatkui. Mahtavana pauhuna se kantautui kauaksi läpi kuulakkaan syysaamun ilman. Se jauhoi vielä viimeisillä hetkilläänkin aivan kuin julistaen mahtaavuudestaan hurmaantuneena: Voi voitetuita!
Mutta heidän ei tarvinut sentään pelätä sen kaiussa kuuluvaa ääntä:
Voi voittajia!" (Tuntematon sotilas s.471)
Mitenkähän tuon laita on?
Talvisota oli "siihen astisista kaikista paras", koska se päätyi ikään kuin tasapeliin. Jatkosodan lopputuloksesta on taas seurauksena, että seuraavan sodan syttymisestä tulee olemaan entinen Neuvostoliitto. Sillä: "Ken hallitsee syytä, hän vastatkoon seurauksista."
Vastaukset 32
Vanhimmat
Isäni, syntynyt 1915 Alavus sanoi myös, että
"Siihen ensimmäiseen sotaan suojeluskuntalaisena lähdin veljieni kanssa, jos en mielelläni, niin ainakin jokin isänmaallisuus mielessäni".
Isä oli Laurilan sakissa Taipaleessa ja Äyräpäässä. Haavoittui ja hiihti yksin luoti rinnassaan 4 kilsaa sidontaan ja siitä 30 asteen pakkasessa hevosreessä jonnekin kylmään latoon leikkaukseen.
Jatkosotaa hän piti aina
"herrojen helyjen hankkimisleikkinä, jossa tapettiin ikäluokkani parhaat ja saatiin tynkä-Suomi ja Saatanalliset velat pääle!"
Sen sanoessaan hän ei koskaan nauranut. Laurilan miehet muuten eivät ihannoineet Mannerheimiä mitenkään näkyvästi koskaan kännissäkään meillä ryypätessään. Kumuri oli kirosana minulle lapsena, joka sylkäistiin suusta. Perään Lilius ja Hannula sai laatusanat, joita nuoriso käyttää nykyäänkin.
Kolme poikaansa menettäneitä sukuja Alavudella näyttää olevan viisi nimistä päätellen. Uskallatko kertoa mikä suku on kysymyksessä?
Oletko tosiaan niin sairaan utelias? Mihin tarvitset sitä tietoa? Kerro se, niin minä saatan harkita omaa tietoani vaihtoon.
>30 asteen pakkasessa hevosreessä jonnekin kylmään latoon leikkaukseen.<
Ei niitä haavottuneita kuule Talvisodassakaan kylmässä leikattu. Tohtorit kun on vaihtolämpöisiä...
>Kumuri oli kirosana minulle lapsena, joka sylkäistiin suusta. Perään Lilius ja Hannula sai laatusanat, joita nuoriso käyttää nykyäänkin. <
Lue nämä kirjat niin tiedät millainen on Suomen ruotsalainen upseeri:
Ilmari Turja: Kumuri. Kahden everstin taistelu
Veikko Jurama: Hannuksela vastaan Laurila
Älä valuta suolilimaasi tänne nulju! Pärssisen metseä reunassa oli joulukuun alussa nimenomaan joukkosidonta/kenttäsairaala riihessä!
"Ei niitä haavottuneita kuule Talvisodassakaan kylmässä leikattu. Tohtorit kun on vaihtolämpöisiä..."
Räisälän taistelussa leikkaussalina oli ensin aseman odotushuone ja sitten myöhemmin noin 8 km länteen maatilan navetta!
Ja minun isoisäni sai luodista Maikopissa niin että vammautui pysyvästi.
periytyvä vamma päässäsi?
Edelleenkin sanon, ettei niitä haavottuneita kuule Talvisodassakaan kylmässä leikattu. Tohtorit kun on vaihtolämpöisiä...
Tuossa on sinulle nykyinen Pärssisen metsä.
http://www.matkaviljanen.fi/sotahistoriaa.htm
"Räisälän taistelussa leikkaussalina oli ensin aseman odotushuone ja sitten myöhemmin noin 8 km länteen maatilan navetta!"
Ota nyt järki käteen ja ajattele aivoillasi: EI lääkärit leikkaa pakkasessa. Ei silloin eikä nykyäänkään. Korkeintaan sitovat pahimpia vuotavia haavoja.
Asemaa ja sen odotushuonetta, joka on tyypillisesti iso sali, varmastikin lämmitettiin. Jos ei päivisin uuneilla pommivaaran takia, niin sitten petroolilämmittimillä. Samoin lienee navetan laita. Navetassahan on aina ns. karjakeittiö, josta saatiin kuumaa vettä ja jota lämmitettiin muuripata -uunilla.
Sinä olet evakko sekaisin! Ei Pärssisen mettässä ole Mantsinsaaren linnaketta tai muutakaa kuvien sotkua!
Kyllä niitä haavoillaan vuotaneita leikattiin vaikka hangessa, kun oli pakko. Se on totta, että nykylääkärihän ei saa onnistunutta laikkausta striilissä salissakaan.
Häviö ja voitto on aika epämääräisiä käsitteitä, osittain jopa sovittuja käsitteitä, Suomi kestää aika hyvin vertailun, jos katsotaan koko kuvaa.
Mitkä oli sodan tavoitteet, eri osapuolilla, saavutettiinko noita tavoitteita ja kunka hyvin ne saavutettiin, pystyikö kumpikaan osapuoli pysymään tavoitteissaan.
N-liitolla oli talvisodassa kolme tavoitetta, vallata maa sotilaallisesti, vaihtaa sen yhteiskuntajärjestys ja liittää alue pysyvästi osaksi N-liittoa.
Suomen tavoitteet taas oli vastaavasti, estää valtaaminen ja pitää alue sotilaalllisesti omassa valvonnassa, säilyttää olemassa oleva yhteiskuntajärjestys ja estää liittäminen osaksi N-liittoa.
Suomi hävisi Talvisodan, mutta saavutti kaikki sille asettamansa tavoitteet, N-liitto vastaavasti voitti Talvisodan, mutta ei saavuttanut yhtään sille asetettua tavoitetta.
Tästä voisi päätellä, että häviö on hyvin suhteellinen käsite tässä sodassa ....
Jatkosodassa tilanne oli toinen, siinä N-liiton tavoitteet muuttui, kuten muuttui Suomenkin tavoitteet sodan kulueassa, mutta myös tässä sodassa kävi niin, että N-liitto ei saavutanut tavoitteitaan, tosin samaa voidan todeta myös Suomesta, siinä mielessä se sota menee tasan, eli kyseessä on enempi tasapeli kuin edellisessä sodassa.
Tosin tämäkin sota on kyllä kirjattu
"...että seuraavan sodan syttymisestä tulee olemaan entinen Neuvostoliitto. Sillä: "Ken hallitsee syytä, hän vastatkoon seurauksista."".
Kuinka oikeassa tuo heitto onkaan:
http://www.youtube.com/watch?v=hRM5mNrw6kE
Alavudella oli suku, jossa jatkosodan alkaessa oli rintamalla 24 v, 21 v ja 20 vuotiaat pojat. Kaikki kuolivat elokuun loppuun mennessä 1941. Nuorimmaisen katoaminen tykistötuleen tosin merkittiin viralliseksi vasta lokakuun lopussa.
Poikien isä (raaka suojeluskuntalainen Tampereen valtauksessa) tappoi vaimonsa, sytytti talon ja hirtti itsensä saunaan ennen joulua. Maat annettiin 1944 evakoille. Se oli sitä mmannerheimiläistä "puhtain asein...
Kaikista paras sota? No tietysti Tsetsenia jossa Venäjä sai turpaan niin että heilahti eikä edes vastapuolen tappiot taistelijoissa olleet kovat.
Naurattaa vieläkin kun muistaa että jopa Boris jup0juopolayevich Jeltsinillä oli nämä omat "tsetseeninsä".
Putin perääntyi Tbilisistä koska tiesi että mitä se kannattaa. Tosin ei ryssällä ole varaa hyvin Kaukasiaa ostella. Sen verran on Venäjän rikkaimmat sieltä päin kotoisin.
Olikohan näin?
" Pärssisen metseä reunassa oli joulukuun alussa nimenomaan joukkosidonta/kenttäsairaala riihessä! "
Tuntuu perin oudolta joukkosidontapaikan sijoituspaikaksi Pärssisen metsikkö Taipaleenjoen rannalla ja pääasemiemme edessä. Pärssisen metsikössä oli eteentyönnetty tukikohta suunnilleen 300 metriä pääasemiemme edessä.
Vilakkalankylän kansakoululla oli minun tietojeni mukaan joukkosidontapaikka.
http://62.142.249.237/vaskelansukuseura/kirjat/kirja2_sivu142.pdf
Viljakkalankylän koululla oltiin siis joulun alla. Siinä oli pari viikkoa sellaista rytinää, että sidotaa, leikkaukisa ja muutakin tehtiin missä se vain jotenkin onnistui. Haavavuotavat potilaat oli muuten parempi leikata hieman kylmettyneenä. Ei vuotanut niin paljon ja tuntokin oli hieman poissa.
Lääkärithän tuolloinkin olivat sitä mieltä, että ei potilaan kipuja saa lieventää. Ne jalostaa taivaaseen paremmin. Eli kuten syöpään kuolevasta veljestäni Peijaksen sairaalan lääkäri tiuski, että "en voi tehdä veljestäsi narkomaania antamalla morfiinia!" Veli kuoli viikon sisällä valtavissa kivuissaan.
Suomi sai ympäri maailmaa valtavat määrät narkoottisia aineita juuri Talvisotaan.
Niinpä sotien jälkeen Suomessa käytettiinkin eniten maailmassa morfiinia, amfetamiinia, heroiinia ja muita huumeita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pervitiini
http://users.utu.fi/~taonnela/vauhti.html
http://ilkkavuorinen.blogspot.com/2008/01/suomen-ensimmiset-piriverit.html
Ei ne ehtineet talvisotaan! Meillä meni jäätilanne jo marraskuun lopussa sellaiseksi, etteivät paperinpeltiset laivat enää ajelleet satamiin. Lentorahtia ei juuri tullut, kuin Ruotsista postia.
Neuvostoliitto ja Saksa pitivät huolen, että olimme saarroksissa.
Myöhemmin aineita tuli saksalaisten avulla mm.Ranskasta anastettuja varastoja.
Niin mehän olimme sodassa 1939 Neuvostoliiton ja sen liittolaisia Ranskaa ja Englantia vastaan. Samalla oli julistamoton sota Saksaa ja sen liittolaisia vastaan. Julistiko Ruotsikin meille jonkun auttamattomuuden julistuksen?
USA:ssa ns. "intelletkuelliväki! Stenbeckistä Chapliniin saakka ihmetteli, miksi mitätön kansa taistelee sivistyskansa Venäjää vastaan, johon kuuluu.
Meillä ei muuten tätä Stenbeckin ja Chaplinin houreaivoisia juttuja juurikaan kerrota kansalle. Luetutetaan lukiossakin Stenbeckiä jonakin hemmetin valiokirjoittajana! Stenbec- dokumentissa tuli muutama sekuntti kohtaa, jossa tuo konna sönkkäsi Euroopan tapahtumia 1939. Hyväksyi täysin Puolan jaon ja sitten lässytti Suomen asiaa.
>>Neuvostoliitto ja Saksa pitivät huolen, että olimme saarroksissa.
mielikuvitusta. Oikeat lukemat löytyvät Talvisodan historian 4. osasta.
Tietenkin ne ovat mielikuvitusta! Aivan kuten sanoinkin!
"NL:n versio Suomen saamasta ulkomaisesta avusta:
Jutussa "voi olla pieniä epätarkkuuksia", ISO maa, isot toleranssit ;=)"
Tavaraa tuli Suomeen sodan loppuun saakka vaikka Itämeri olikin ankaran talven sekä Saksan ja Englannin sodan takia enemmän tai vähemmän kiinni. Tarkoitus olikin todistaa kuinka tavara kulki Norjan satamien kautta Ruotsin läpi. Ruotsi tosin viivytteli tahallaan tavarankulkua Suomeen.
Ruotsi yritti viivästyttää kaikkia asekuljetuksia parhaansa mukaan ja hidasteli lentokoneiden kasaamista ja ammuskuljetuksia. Se yritti jopa ampua ilmatorjunnallaan alas Suomeen lennettäviä valmiita Brewster -lentokoneita!
Tämä ammusesimerkki on hyvä ymmärtää juuri tätä taustaa vasten.
"Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta!"
Talvisodan historia 1-4, osa 4, s. 302-304
s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskuussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
Ruotsistahan ne tulivat ja naapurin hurrit teki luultavasti tahallaan tuon sytytintempun. Saksaa ja NL:a ei haluttu ärsyttää liiallisella asemyynnillä Suomeen. Viivästämällä sytyttimet sattiin haluttu tulos eli ammukset ei vaikuttaneet sodan kulkuun! Rauha kun tehtiin heti seuraavana päivänä eli 13.3.1940.
´Puuttuvien sytyttimien matka Suomeen kesti lähes 2 viikkoa "JÄLKITOIMITUKSENA"!!!!
"Ruotsi yritti viivästyttää kaikkia asekuljetuksia parhaansa mukaan ja hidasteli lentokoneiden kasaamista ja ammuskuljetuksia. Se yritti jopa ampua ilmatorjunnallaan alas Suomeen lennettäviä valmiita Brewster -lentokoneita!"
Ruotsi teki kaikkensa Suomen auttamiseksi. Tosin rauhan tultua yritettiin viivyttää Brewsterien siirtolentoja Suomeen tankkaus kieltäen, jopa it:llä uhaten. Asia on selvitetty mm. Joppe Karhusen muistelmissa, joten on hyödytöntä yrittää toistaa samaa valetta uudellen ja uudelleen.
"Niin mehän olimme sodassa 1939 Neuvostoliiton ja sen liittolaisia Ranskaa ja Englantia vastaan. Samalla oli julistamoton sota Saksaa ja sen liittolaisia vastaan. Julistiko Ruotsikin meille jonkun auttamattomuuden julistuksen?"
Taas "uutta" tietoa. Olimme 1939 sodassa NL:n kanssa. Ranska ja Englanti eivät olleet sen kanssa liitossa ennen Saksan hyökkäystä -41.
Saksa ja NL olivat liitossa, mutta emme ollet sodassa Saksan kanssa.
Ruotsi oli puolueeton pelätessään Suomen auttamisen johtavan sotaan Saksaa ja NL:a vastaan.
Tarkoitatko kirjailija John Steinbeckia?
Kyllä te voisitte kesäaikaan pestä ne alapäänne! On Suomessa riittävästi lampia, järvi tai uimarantoja, että Mäntysuopaa pakaroiden väliin ja hangatkaa paskat ja kuset ja kuukautislemut menemään! On mukavampaa olla viinakaupassa samassa jonossa.
En autonne istuimetkaan ei haisisi valkovuodolle niin hemmetisti.
Niin millä ne sotatarpeet tuotiinkaan Kölivuorten yli Suomeen Bergenistä, Oslosta tai Tromsasta? Aasitko kantoivat?
Suomen satamat olivat kiinni 15. joulukuuta! Sitä ennen Hangosta oli Voiman avustamana luultavasti noutanut voita ja paperia saattue pieniä ruotsalaisaluksia.
Kerro minkämerkkisiä englantilaisaseita oikein saimmekaan?
Bresnevit olivat muten amerikansuomalaisten omilla rahoilla ostamia koneita! Niitäkin juutalaiset kongressijäsenet estivät lähtemästä.
Fiatit jäivät Saksaan.
Mitä nämä tietosi ovat Klenkka taas?`
Mitöä mieltä olet inteliletkuista Chaplin ja Staipekki?
huomattava osa Ruotsin kautta aluksi myös laivoilla Turkuun ja sitten rautateitse. Pohjanlahden yli oli myös jäätie.
Brewsterit koottiin Göteborgissa. Sodan aikana vain muutama ehti lentää Suomeen.
Vain osa avusta ehti Suomeen sota-aikana. Suuret määrät olivat laivoissa Norjassa ja ne käivät sinne Saksan hyökätessä. Ne vapautettiin loppukesästä -40, samoin muu Saksan pidättämä apu.
Oikeat lukemat löytyvät Talvisodan historian 4. osasta.
Älä ny ruikkua tätä jutta aivan! Silloisella rautatiehomalla Haaparannan kautta tuoto sotakama olisi ollut kannaksella vasta keväällä! Joten klenkkavaletta!
Miten ne toi satamiin, kun ne oli suljettu satama- ja luotsilaitoksen kirjanpidon ja hoistorian mukaan! Taas siis tulee klenkkavaletta!
Kukaan muu ei tiedä rautatiesta Pohjanlahden yli, vain sinä klenkkavalehtelija!
Ha haaaa aHe haa haaa haa heeehe ai fittu taa haaa haaa heeeeh
pääasiassa rautateitse Haaparannan kautta. Se jouduttiin kuormaamaan uudelleen. Jonkin verran tehtiin myös autokuljetuksia. Niitä varten avattiin jäätie Pohjanlahden yli.
Turun satama oli lyhyen aikaa auki sodan alussa. Ruotsista tuotiin sinne ennen sotaa hankittua materiaalia ennen sodan puhkeamista.
Höpinän asemesta voisit perehtyä Talvisodan historiaan.
Kuorma-autokolonna jään yli Ruotsiin
Talvisodan pommituksissa särkyi melkein kaikki ikkunalasi Vaasasta. Johtaja Walter Gräsbeck Suomen Selluloosayhdistyksestä ryhtyi yhdessä puolustusvoimain edustajien kanssa suunnittelemaan tietä jään yli Ruotsiin. Tutkiskelun aiheena oli myös kenraali Barclay de Tollyn Suomen sodan aikana 1809 käyttämä reitti Uumajaan, mutta sitä ei voitu noudattaa kuin osittain. Selluloosan tuottajat tarvitsivat vienti- ja armeija varmaa tuontireittiä Ruotsista tuleville avustuslähetyksille, aseille ja ammuksille. TVH:n piiri-insinööri Torsten Nordström organisoi auraustyön ja pisti vauhtia byrokraatteihin. Ilman Nordströmiä hankkeesta tuskin olisi tullut mitään. Palaan häneen kirjoituksen lopussa.
Vain kaksi autoa vajosi jäihin
Valassaarten majakanvartija Karl Nyqvist oli tutkinut jään vahvuuden jo joulukuun alussa 1939. Nyqvist oli sama mies, joka oli auttanut päätoimittaja Edwin Sundqvistia ja hänen kumppaneitaan heidän pakomatkallaan Ruotsiin juhannuksena 1916.
Jäätie kulki Grönvikistä Raippaluotoon, Björköbyhyn ja Lappöranin kautta Valassaarille ja sinne. Ensimmäinen retki tehtiin 17.2.1940. Ahtojääröykkiöt olivat korkeat, mutta ankarasta pakkasesta huolimatta löytyi myös sulia paikkoja. Kaksi autoa vajosi jäihin 25.2.
Karavaanit onnistuivat hyvin reitin vaarallisuudesta huolimatta. Etäisyydet pidettiin onnettomuuden jälkeen tarkoin, jottei liikaa painoa olisi kasautunut yhteen paikkaan. Milloin auto juuttui hankeen, piti lavalle kertynyt lumi lapioida pois samantien, jottei auto olisi painunut jään läpi.
Kuorma-autot heikkoja nykyisiin verrattuna
Seuraavilla matkoilla tuotiin elintarvikkeita ja vaatteita ja viimeisillä tykkejä ja ammuksia edelleen itärintamalle rahdattavaksi. Vaasalaiset kuorma-autoilijat olivat sisukasta ja pelotonta väkeä. Heidän ajokkinsa olivat heikkoja nykyisiin hirmuihin verrattuna, joskin lähellä aikansa huipputasoa. Aurausautoista löytyi puhtia vain 60-80 hevosvoimaa, kun liikemies Bo Sippuksen vuoden 1966 jäätien vastaavista löytyi yli 200. Tämän päivän autoista löytyy 350 sadasta 500:n hevosvoimaan ja pienistäkin henkilöautoista 90.
Bo Sippuksen jäätie oli käytössä kahtena talvena. Sekä Suomen että Ruotsin päässä oli tullikopit ja liikenne vaihtui vasemmanpuoleiseksi keskellä kansainvälistä merialuetta. Ruotsissa oli silloin vielä vasemmanpuoleinen liikenne.
niin tuotiin 1808 jonkin aikaa
ha haaaaa aivittutaas haaaa haaaa
1930-luvun Volvoihin voitiin maks. laittaa kuormaa 6 tonnia. Useimpiin vain 4,5 t. Miten perkeleessä ne ahtoivat tykkejä lavoille, joissa oli lautapohjat ja leveyttä juuri juuri 204 cm? Kaksiakseliset autot, joilla lavalla 3-5 tonnin tykki jäätiellä? Se on kuule ihme, jonka vielä siunaa Timo Soini ja katollinen kirkko!
Jos tykki tuotiin 25.2. niin ei se perille kannakselle ehtinyt 13. päivään mennessä. Ampuiko ne sillä Vaasaa?
Hahahahahh aivittutaass shaahhahahahahahh
Paras sota on sanasota ja toiseksi paras on lumisota, jota voi pelata vain talvella ja sittenkin vain mieluummin pehmeillä palloilla.