Muutin hiljattain yhteen poikaystäväni kanssa.
Muutin, koska haluan nähdä hänet heti aamulla,
syödä ateriat yhdessä hänen kanssaan, katsoa
telkkaria yhteisellä sohvalla ja halata häntä
viimeiseksi ennen nukkumaan menoa. Tämä yhteiselo
tuntuu mielestäni hyvältä ja iloitsen rakkaasta
ihmissuhteestani. Onko tämä väärin?
Tuntuu pahalta kun monet uskovaiset tuomitsevat
suhteemme suoralta kädeltä kadotukseen vieväksi,
vaikkeivat edes tunne meitä ja suhdettamme. Kuka
ihminen muka voi sanoa iankaikkisuudesta mitään
varmaa? Minua loukkaa suuresti, että jotkut
rinnastavat suhteemme samaan kastiin lukuisia
yhden yön seksisuhteita harrastavien kanssa.
Toki meillä on seksuaalista kanssakäymistä,
olemmehan rakastuneet ja tunteneet jo vuosia -
yhdynnästä olemme kuitenkin pidättäytyneet.
Toivomme, että suhteemme johtaa varttuessamme
avioliittoon, jolloin olemme ainoat toisillemme
ikinä. Vielä en tuota päätöstä kuitenkaan halua
tehdä, sillä mielestäni sekin on tyhmää kun
jotkut ryntäävät (seksinnälkäisinä?) päätä pahkaa
avioliittoon ja kohta huomaavat, ettei se
vastannutkaan mielikuvia.
Kaipaan mielipiteitä tästä. En voi uskoa, että
suuri synti tuntuisi näin oikealta ja mukavalta,
vai onko paha maailma sekoittanut omatuntoni?
Ovatko muut tehneet samoin? kokemuksia?
Muutin, koska haluan nähdä hänet heti aamulla,
syödä ateriat yhdessä hänen kanssaan, katsoa
telkkaria yhteisellä sohvalla ja halata häntä
viimeiseksi ennen nukkumaan menoa. Tämä yhteiselo
tuntuu mielestäni hyvältä ja iloitsen rakkaasta
ihmissuhteestani. Onko tämä väärin?
Tuntuu pahalta kun monet uskovaiset tuomitsevat
suhteemme suoralta kädeltä kadotukseen vieväksi,
vaikkeivat edes tunne meitä ja suhdettamme. Kuka
ihminen muka voi sanoa iankaikkisuudesta mitään
varmaa? Minua loukkaa suuresti, että jotkut
rinnastavat suhteemme samaan kastiin lukuisia
yhden yön seksisuhteita harrastavien kanssa.
Toki meillä on seksuaalista kanssakäymistä,
olemmehan rakastuneet ja tunteneet jo vuosia -
yhdynnästä olemme kuitenkin pidättäytyneet.
Toivomme, että suhteemme johtaa varttuessamme
avioliittoon, jolloin olemme ainoat toisillemme
ikinä. Vielä en tuota päätöstä kuitenkaan halua
tehdä, sillä mielestäni sekin on tyhmää kun
jotkut ryntäävät (seksinnälkäisinä?) päätä pahkaa
avioliittoon ja kohta huomaavat, ettei se
vastannutkaan mielikuvia.
Kaipaan mielipiteitä tästä. En voi uskoa, että
suuri synti tuntuisi näin oikealta ja mukavalta,
vai onko paha maailma sekoittanut omatuntoni?
Ovatko muut tehneet samoin? kokemuksia?
Vastaukset 9
Vanhimmat
mun mielestä seksiä voi harrastaa myös ennen
avioliittoa.. en mene vannomaan lukeutuuko se
synniksi vai ei.. mutta kauan samaa ihmistä
välitettyä ja jopa rakastettua, pitkään yhdessä
elettyä en näkisi mitään syytä etteikö seksiä
voisi harrastaa. jokainen tehköön kuitenkin omat
päätöksensä mutta olisi se hyvä testata enne
avioa ettei tule pattymystä!
"harjoitella" avioliittoa. Suosittelen. Sitä
paitsi, se on jokaisen oma asia, meneekö
avoliittoon vai avioliittoon, se ei kuule
kenellekään hihhulille.
Onko mahdollsita pidättytyä sexistä vaikka elää
avoliitossa?
Vai vaiko yhdynnästä muttei sexistä?
Parempi olis mielestäni naida kuin palaa...
Sen jälkeen kun seksistä tehtiin julkinen
yleiseenkin levitykseen hyväksytty kauppatavara,
on selvää että on muodikasta keskustella siitä
avoimesti. Samalla toiset ihmettelevät ja
päivittelevät toisten ihmisen seksuaalista
käyttäytymistä samalla unohtaen sen, että se
kuuluu ja on kuulunut koko ihmishistorian ajan
jokaisen ihmisen normaali käyttäytymiseen. Olisi
samalla tavalla hyvä muistaa, että kaikki eivät
nyt ole niin halukkaita julkisuudessa kehua
retostelemaan omalla seksielämällään. Jokaisella
ihmisellä on oikeus määrätä omasta kehostaan.
Samalla myös toisen vakaumusta tässäkin asiassa
tulee kunnioittaa. Jos kaksi ihmistä ovat
keskenään muodostaneet yhteisen elon mallin,
kenelle ulkopuolisille se kuuluu ja kenenkä muun
siitä pitäisi edes olla kiinnostunut. Eihän sua
varmaan kiinnosta sekään miten monta kertaa mä
paskallakaan käyn - vai???
Vaikka kaikki kuulostaakin ihanalta ja oikealta,
avoliitto nimittäin..
On se Raamatun mukaan syntiä. Me uskovaiset emme
sinua tuomitse, Jumala ainoastaan sinut
tuomitsee. Mutta jos pohdit asiaa raamatun
näkökannasta niin avoliitti, on sama kuin että
tekisit huorin! ja siihen ei selitykset auta.
Raamuttu käskee menemään naimisiin, on sinun asia
uskotko sinä sitten Raamattuun ja Jumalaan?!?
olen Raamatusta kuinka etsinyt, en ole löytänyt
sieltä kohtaa, jossa sanotaan että avioliitto on
avioliitto silloin, kun pappi on sen siunannut ja
kirkon kirjoihin vienyt....???
Ainoa mitä olen sieltä ymmärtänyt on se, että kun
mies jättää äitinsä ja isänsä (ja nainen kaiketi
samoin) ja mies ja vaimo yhtyvät, tulee heistä
yksi (=avioliitto).
Antoiko Jumala kenties juutalaisille määräyksen,
miten avioliitto nimenomaisesti pitää solmia??
vai missä asia sanotaan??
Olet oikeassa siinä, että Raamatun
mukaisesti "aikojen alussa" avioliitto syntyi
siten, että mies ja vaimo yhtyivät. Uskon että
Jumala ei ole säätänyt avioliittoa sellaiseksi
instituutioksi kuin se nykyään on pappeineen,
kaavoineen jne. Jos ihmiset seuraisivat Jumalaa
ja Hänen tahtoaan, luulisin että avioliitto
solmittaisiin edelleen niin kuin Jumala on sen
luonut. Ihmiset ovat vain lähteneet lavealle
tielle, eikä nykyisen kaltaisessa maailmassa
Jumalan tahto voi toteutua sellaisenaan mitä
tulee avioliiton solmimiseen. Monet harrastavat
sängystä toiseen pomppimista ja harvat todella
sitoutuvat ensimmäiseen kumppaniinsa ja seuraavat
Jumalan tahtoa mitä tulee suhteisiin ja
avioliittoon. Avioliitto instituutiona on siis
käsittääkseni ihmisen luomaa, lähinnä kai "pakon
edessä", Jumala ei varsinaisesti ole antanut
ohjeita miten avioliitto pitäisi solmia vaan se
tapahtui juuri niinkuin olet ymmärtänytkin.
Jos selaat noin kolme sivua taaksepäin, voit
lukea ajatuksiani otsikolla avioliitosta.
Kannattaisi lukea, jos mietit tätä kysymystä
vakavasti.
pidättäytyminen on kova juttu..kuulun itse
helluntaiseurakuntaan..enkä ennen naimisiin menoa
aijo tehdä sitä..mutta en nää vääräksi jos asut
kumppanisi kanssa.itse haluaisin myös mutta
poikakaveri ei halua..vanhempien painostus ja
koulu kotkassa,mutta senkin aika tulee..ole
rohkea!!!