Onko ihminen olemassa?

0-TEORIA

Aikamme lyhyen historian hämäristä olemme
pähkäilleet maailmamme todellista olemusta
ymmärtämättä siitä yhtään mitään. Alkuun kaikkea
katseltiin haavi auki ja kehiteltiin monenmosia
temporary-selityksiä luonnollisille ilmiöille,
jumalien ihmeinä sitten tulkittiin loput "ihmeet"
ja pammaukset että unet ja märätkin sellaiset.

Sitten tuli kerran Alapertti Ainstaini
suhteettomusteoriansa kanssa, ja se teoria lienee
pääpiirteissään vieläkin käyttökelpoisin selvitys
maailmamme laidoista, tiedemaailmassa.
(Uskomuksia ei tässä nyt sotketa kaavoihin joita
ei ole.)

Uuttakin teoriaa olevasta kehitellään
luonnollisesti koko ajan, kiinnostus asioiden
laidoista on tallella, onneksi vielä niin.
Varteenotettavin ehdokas aina yhtenäisteoriaksi
oli jonkun aikaa superjousiteoria (superstring
theory), mutta sen on nyttemmin syrjäyttänyt
uusi, vielä oudompi M-teoria.

Seuraavaksi keksitään varmaan joku X-teoria,
hölmöä on tuo tuommoinen näprääminen, rahaa vaan
palaa tutkijoiden saunailtoihin että monenmoisiin
kiihdyttimiin että hilasvitkuttimiin ja ilmaisiin
viinoihin.

Nuo kaikki mainitut teoriat ovat niin
keskeneräisiä monine naurettavine, jopa useine
satoine ulottuvuuksineen, että siinä menee hermot
ja kansalainenkaan ei saa koskaan tietää asioiden
laitoja, ymmärrettävästi. Nykyään kansalaisen
kuuluu jo saada tietää asioiden laidat, muuten
hän luulee olavansa aivan tarkoitukseton ja ei
sitten olekkaan täysillä mukana yhteiskuntaa
rakentamassa, jarruttaa menoamme vaan.

Jotenka päätinpä minäkin kerran kulmiksesta kotio
kävellessäni ottaa oman teorian työn alle,
pitäähän sellainen nyt olla joka jätkällä. Pari
päivää pyörittelin mielessäni kaikkeutta ja
heureka...niin se on, 0 ! Uusi teoriani on
nimeltään 0-teoria, eli suomeksi, teoria ei
mistään koskaan missään aina.

Teorian nimi kertoo mistä nollasta 0-teoriassa on
kysymys, se kertoo yksinkertaisesti olevaisuuden
ja olemattomuuden olemattoman perusluonteen, eikä
vain sen ilmenemismuotoja yhtenä hetkenä jossain
ei missään.

No nythän on niin, että kun tutkijat tutkivat
olevaista, universumia ja sen sellaisia luojiakin
kuten myös superversumeita, ties mitä, niin
mitäpä niistä, ne ovat vain olemattoman olevaisen
nollan murusia. Universumeitahan voi käytännössä
olla vaikka minkälaisia, vaikka millaisilla
ulokkeilla, ulottuvuuksilla että myös
päälliköillä, mitäpä niistä.

Miksi ei tutkita syytä vaan vain väliaikaisia
seurauksia sattumoisine koordinaatteineen,
sisältöineen että muotoineen, että luojineen ja
asukkaineen, se selviää tässä myöhemmin.

0-teoriani kertoo kaiken takana, edessä, yllä,
alla, alussa ja lopussa olevaa ei ole on
kaikkeutta ja sen ei on mitään missään hullua
viisasta perusluonnetta pohtii se.

Muut teoriathan pohtivat vain temporary-tuotoksia
ei mitään on missään koskaan aina. Kun siinä ei
on missään koskaan ei koskaan ei on
joku "poksahdus" (universe) tapahtunut ja aikansa
loimottaa ei on mitään missään, on se sama jos
haluttaisiin tutkia konetta, tutkittaisiin vain
sen koneen pakkauslaatikon oksanreikää.

0-teoria kertoo siis kaiken ei minkään missään
kattavasti ei kattavasti, että kaiken
olevaisuuden luonne ei on 0. Teorian
perustelemiseksi ei tarvita yhtään kaavaa eikä
laskutoimitusta, yksinkertaisin ja kaunein kaava
on se, sitä on ei ole. 0 ei on 0, tyhjä ei on
tyhjä, ei mitään ei ole on ei mitään.

Siihen sisältyy myös teoriani filosoofinen puoli,
no mikäkös kukakos ei on 0 haluaa olla olematta
olla ei nolla. Ei voi on ei nollakaan, joten se
mitään ei ole ei on 0, mutta perusluonne sillä ei
on ja se ei on kaikkien ei ole mitään missään
kaikkeuksien takana, edessä, alussa ja lopussa,
välissä, alla ja päällä, siellä ja täällä,
menossa ja tulossa, ei ole ei on, NOLLA.

Syistä ja seurauksista voi sanoa sen, että
teoriani ei kerro sitä mikä se ei on, ei on 0 vai
ne triljoonat mahdolliset hetkelliset
unisetverset, ei on ovat syitä vai seuraamuksia
niitäkään missään on ei koskaan aina.
Kummastakaan ei siis tiedä kumpaakaan, syy vai
seuraus vai vain ei väärä kysymys.

Syistä ja seurauksista ei ole väliäkään, ei on on
ja on ei, paitsi joillekin niuhottajille ja
pikkusieluille, jotka jaksavat saivarrella
haukotuttavien teorioittensa kanssa, ei on mitään
missään on ja ei nollassa.

Ennenkuin ja tulevassa oli ei missään mitään oli
on, ei oli 0. Parempaa määrettä ei on millekkään
missään on en keksinyt, kutsu sinä sitä vaikka
nimellä "tsah", jos se vain lohduttaa.

Nolla ei mikään, mitään, missään, kukaan, kaikki,
tässä, jokainen, se jyrää ei jyrää nollasti vaan
ei on vaan ja me siinä ei on missään mukana
takana edessä ja päällä sivussa että alla ei
koskaan ja aina ei missään ei on 0 ja niin päin
pois että takaisin kohtuun vaan, nukkumaan, kun
jo perillä ollaan ennenkuin on lähdettykään ja
toisin päin ei koskaan ja ikuisesti.

Öitä ja en vaivaa tätä palstaa jatkossa (kiitos
sanoi joku), kiitos itsellesi vain kaloista ja
smile kun ei kohdata ei milloinkaan missään aina
ja kaikkilla!