Nykyään jopa lehtitekstissä voi lukea mitä kammottavimpia sammakoita, mutta miksi? Onko ihmisten kielitaju heikentynyt lukuharrastuksen vähentymisen takia vai mistä on kysymys? Onko parempia selityksiä.
Omaa korvaani suorastaan raatelee tämä köhätauti: "mitäköhän", kun tarkoitetaan "mitähän" tämä merkitsee, esimerkiksi. Jopa näennäisen sivistyneitten ihmisten suusta.
Ja sanojen merkityksen kadottaminen. Esimerkiksi "minua hämää" jokin. Kun tarkoitetaan häiritsemistä. Hämätä-sanan merkitys on täysin hukassa.
Entä keli? Keskellä kesää on loistavat kelit. Vaikka lumesta tai jäästä ei ole tietoakaan. Tässä vain muutamia esimerkkejä.
Voi olla että sanojen merkityksen hukkaaminen liittyy enimmäkseen siihen. että nuori sukupolvi käyttää vain tietokoneita, ja niiden kanssa selviää hyvin rajallisella sanavarastolla. Aikaisemmin, ollakseen sivistynyt, piti lukea pelkästään kaunokirjallisuutta vähintään tuhat teosta, tavallisesti monta kertaa enemmän, jolloin sanavarasto pakostakin kasvaa ja kehittyy.
Mutta onko tämä ainoa syy?
Ketä tietää mitäköhän?
11
303
Vastaukset
- hra X
Onhan se sellaista, mutta mitäköhän sille mahtaa. Kielikin kyllä elää ja muuttuu.
On vain itse koetettava elää oppiensa mukaisesti. Mutta silloin saattaa itse joutua epäillyksi väärästä kielestä, jos muut käyttävät sitä toisin. Enemmistöhän on aina oikeassa. - UIGG
Kamalaa on, juu! Ihminen tosin purnaa vain omana elinaikanaan tapahtuvista kielen muutoksista. Kukaan ei vastusta sitä, että sanaa "käsittää" käytetään merkityksessä "ymmärtää". Alkuperäinen oikea merkityshän on "kosketella käsillä/ kädellä".
Eikös tästäkin ja monista muista samantapaisista kielen muutoksista kannattaisi nostaa haloo?- hra X
Mainitsemasi muutos on jo niin vanha, että se voidaan käsittää vakiintuneeksi. "Mitäköhän" saattaa tosin olla vaikka yhtä vanha, sillä näitä muunnoksia huomaa vasta siinä vaiheessa, kun niihin sattuu kiinnittämään huomiota.
Taidat olla vähän trollaamassa, ironisoimassa tai muuten vain kieli poskessa liikkeellä. Onhan omassa viestissäsi karkea svetisismi-anglismi heti kolmannessa sanassa: suomalainen ei lue tekstissä vaan tekstistä.
Ja keskellä kesää toki useimmiten on loistavat kelit – olipa sää sitten kaunis ja aurinkoinen tai jotain muuta. Et taida itse tietää, mitä ”keli” tarkoittaa vanhassa suomessa, tai sitten olet olevinasi tietämätön. Lisäksi valitus on turhaa, koska keli-sana on jo menetetty: et voi käyttää sitä tietämättä, luuleeko lukija tai kuulija sinun tarkoittavan säätä vai teiden ja maaston kulkukelpoisuutta. Enpä olisi varma edes siitä, että ”ajokeli” ymmärretään oikein. Jos siis haluaa puhua teiden ja maaston kulkukelpoisuutta, on parempi puhua esimerkiksi teiden kunnosta kuin kelistä.>> Taidat olla vähän trollaamassa, ironisoimassa tai muuten vain kieli poskessa liikkeellä. Onhan omassa viestissäsi karkea svetisismi-anglismi heti kolmannessa sanassa: suomalainen ei lue tekstissä vaan tekstistä.
Hakro kirjoitti:
>> Taidat olla vähän trollaamassa, ironisoimassa tai muuten vain kieli poskessa liikkeellä. Onhan omassa viestissäsi karkea svetisismi-anglismi heti kolmannessa sanassa: suomalainen ei lue tekstissä vaan tekstistä.
”Kirjassa lukee, että” on eri asia – se on kansankielinen vanha ilmaisutapa, jota on käytetty muutamissa tilanteissa, mutta ei todellakaan sellaisessa kuin ”kirjassa lukee virheitä”. Suomeksi sanotaan, että kirjassa on virheitä tai että kirjasta voi lukea virheitä.
- Takaisin asiaan
Lehtitekstissä on ihmeellisiä sanoja. Viime sunnuntain Helsingin Sanomissa kirjoitettiin jutun otsikkoa myöten "designestä". Mistä tuo e-kirjain? Ennen puhuttiin designistä.
Epäselvyyttä aiheuttavat puhekielisyydet ovat yleisiä: kirjoitetaan "junasta uupui konduktööri", kun tarkoitetaan, että junasta puuttui konduktööri. Sanat juna-asema ja junarata ovat lastenkieltä. Minulla oli aikanaan junarata, sitä säilytettiin öisin sängyn alla.
Englannin kielen vaikutus on vahva. Laatusanaa "eeppinen" työnnetään joka käänteeseen, vaikka useimmissa käyytötarkoituksissa tuolle termille löytyisi hyvä suomennos. Kirjallisuustieteessä eeppisyydellä on vanha, oma merkityssijansa.
Puhuttua kieltä tuntuvat eniten muokkaavan kaikenkarvaiset juontajat, urheiluselostajat ja meteorologit. Joku vuosi sitten eräs miesmeteorologi käytti useasti fraasia "kuten sanottua", joka on aika pitkälle syrjäyttänyt aikaisemmin yksinomaisen ilmaisun "kuten sanottu". Olen ulalla (nykytermein FM:llä) kun urheilu-uutisissa kirjoitetaan vetskareista.
Oikeaoppisen teitittelyn taito on kadonnut. Televisiossa toimittaja haastattelee vierasta: "...te olette saavuttanneet...". Tähän napakka vieras voisi oikeutetusti vastata: "Istun tässä haastateltavana yksin". Ymmärtääkö kukaan tuon tokaisun pointtia?- Ikääntyvä
>Olen ulalla (nykytermein FM:llä)
Saatat olla hyvinkin perillä noiden termien eroista itse, mutta pieni selitys lienee paikallaan.
Radiolähetyksissä käytettiin 1950-luvulle saakka etupäässä pitkiä, keskipitkiä ja lyhyitä aaltoja (PA, KA, LA), joilla radiolähetteen kantoaaltoa on tapana moduloida amplitudimodulaation (AM) avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että lähetteen voimakkuus (lähetysteho) vaihtelee ääni-informaation (puheen tai musiikin) tahdissa.
Ultralyhyillä aalloilla (ULA) on teknisesti helpompaa käyttää taajuusmodulaatiota (engl. frequency modulation, FM), jossa ääni-informaatio muuttaa radiolähetteen taajuutta lähetystehon pysyessä vakona. Signaali saadaan näin menetellen siirtymään paljon vähemmin häiriöin ja taajuusvaste saadaan paremmaksi (korkeat ja matalat äänet toistuvat laajemmalla taajuuskaistalla tasaisemmin).
ULA-aaltojen varjopuolena on lyhyempi kantama. Lähetysaseman ja vastaanottimen välinen etäisyys lasketaan käytännössä pikemminkin kymmenissä kuin sadoissa kilometreissä. Riittävän kattava ULA-lähetysasemien verkosto luotiin Suomeen vasta 1950-luvulla.
Tämän kirjoittajan lapsuudenkodin olohuoneen nurkassa jökötti 1950-luvun alussa hankittu radiovastaanotin, johon oli muutamaa vuotta myöhemmin asennutettu ULA-lisälaite ULA-vastaanottoa varten. Puolisen vuosisataa myöhemmin TV-vastaanottimiin on jouduttu hankkimaan ns. digibokseja vastaavista syistä, lähetysnormien muutoksen myötä.
Radioista puhuttaessa ilmeisesti havaittiin ULA-lähetysten yleistyttyä termin AM kattavan käytännössä kätevästi kolme vanhaa termiä PA, KA ja LA (vaikka on kyse teknisesti aivan eri asiasta), kun taas termiä FM voitiin käytännössä käyttää termin ULA korvikkeena. Niin nuo vanhat aallonpituutta ilmaisevat termit ovat jääneet ajan myötä osittain unholaan.
Aallonpituus voidaan ilmaista ja usein ilmaistaan käänteisellä termillä 'taajuus'. Sekään ei ole ollut yleisessä käytössä iäisyyksiä, vaan menneinä vuosikymmeninä oli tavallisempaa puhua 'jaksoluvusta'.
Odotan mielenkiinnolla, milloin moottoriväki lakkaa puhumasta 'kierrosluvusta' ja alkaa käyttää jokapäiväisessä puheessa termiä 'käyntinopeus' tai 'pyörimisnopeus'. Aihetta olisi. - Takaisin asiaan
Ikääntyvä kirjoitti:
>Olen ulalla (nykytermein FM:llä)
Saatat olla hyvinkin perillä noiden termien eroista itse, mutta pieni selitys lienee paikallaan.
Radiolähetyksissä käytettiin 1950-luvulle saakka etupäässä pitkiä, keskipitkiä ja lyhyitä aaltoja (PA, KA, LA), joilla radiolähetteen kantoaaltoa on tapana moduloida amplitudimodulaation (AM) avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että lähetteen voimakkuus (lähetysteho) vaihtelee ääni-informaation (puheen tai musiikin) tahdissa.
Ultralyhyillä aalloilla (ULA) on teknisesti helpompaa käyttää taajuusmodulaatiota (engl. frequency modulation, FM), jossa ääni-informaatio muuttaa radiolähetteen taajuutta lähetystehon pysyessä vakona. Signaali saadaan näin menetellen siirtymään paljon vähemmin häiriöin ja taajuusvaste saadaan paremmaksi (korkeat ja matalat äänet toistuvat laajemmalla taajuuskaistalla tasaisemmin).
ULA-aaltojen varjopuolena on lyhyempi kantama. Lähetysaseman ja vastaanottimen välinen etäisyys lasketaan käytännössä pikemminkin kymmenissä kuin sadoissa kilometreissä. Riittävän kattava ULA-lähetysasemien verkosto luotiin Suomeen vasta 1950-luvulla.
Tämän kirjoittajan lapsuudenkodin olohuoneen nurkassa jökötti 1950-luvun alussa hankittu radiovastaanotin, johon oli muutamaa vuotta myöhemmin asennutettu ULA-lisälaite ULA-vastaanottoa varten. Puolisen vuosisataa myöhemmin TV-vastaanottimiin on jouduttu hankkimaan ns. digibokseja vastaavista syistä, lähetysnormien muutoksen myötä.
Radioista puhuttaessa ilmeisesti havaittiin ULA-lähetysten yleistyttyä termin AM kattavan käytännössä kätevästi kolme vanhaa termiä PA, KA ja LA (vaikka on kyse teknisesti aivan eri asiasta), kun taas termiä FM voitiin käytännössä käyttää termin ULA korvikkeena. Niin nuo vanhat aallonpituutta ilmaisevat termit ovat jääneet ajan myötä osittain unholaan.
Aallonpituus voidaan ilmaista ja usein ilmaistaan käänteisellä termillä 'taajuus'. Sekään ei ole ollut yleisessä käytössä iäisyyksiä, vaan menneinä vuosikymmeninä oli tavallisempaa puhua 'jaksoluvusta'.
Odotan mielenkiinnolla, milloin moottoriväki lakkaa puhumasta 'kierrosluvusta' ja alkaa käyttää jokapäiväisessä puheessa termiä 'käyntinopeus' tai 'pyörimisnopeus'. Aihetta olisi.Harrastin aikanaan DX-kuuntelua, joten kertomasi on minulle tuttua. ULA saattaa olla suora käännös saksankielen UKW:sta eli ultrakurzwellestä.
Puhekieleen FM lienee tullut radiovastaanottimien englanninkielisistä merkinnöistä. Suomessa ei ole valmistettu kuluttajille tarkoitettuja radioita vuosikymmeniin, joten vanhat aaltoaluenimitykset eivät enää konkreettisesti näy jokapäiväisessä elämässämme. Ikääntyvä kirjoitti:
>Olen ulalla (nykytermein FM:llä)
Saatat olla hyvinkin perillä noiden termien eroista itse, mutta pieni selitys lienee paikallaan.
Radiolähetyksissä käytettiin 1950-luvulle saakka etupäässä pitkiä, keskipitkiä ja lyhyitä aaltoja (PA, KA, LA), joilla radiolähetteen kantoaaltoa on tapana moduloida amplitudimodulaation (AM) avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että lähetteen voimakkuus (lähetysteho) vaihtelee ääni-informaation (puheen tai musiikin) tahdissa.
Ultralyhyillä aalloilla (ULA) on teknisesti helpompaa käyttää taajuusmodulaatiota (engl. frequency modulation, FM), jossa ääni-informaatio muuttaa radiolähetteen taajuutta lähetystehon pysyessä vakona. Signaali saadaan näin menetellen siirtymään paljon vähemmin häiriöin ja taajuusvaste saadaan paremmaksi (korkeat ja matalat äänet toistuvat laajemmalla taajuuskaistalla tasaisemmin).
ULA-aaltojen varjopuolena on lyhyempi kantama. Lähetysaseman ja vastaanottimen välinen etäisyys lasketaan käytännössä pikemminkin kymmenissä kuin sadoissa kilometreissä. Riittävän kattava ULA-lähetysasemien verkosto luotiin Suomeen vasta 1950-luvulla.
Tämän kirjoittajan lapsuudenkodin olohuoneen nurkassa jökötti 1950-luvun alussa hankittu radiovastaanotin, johon oli muutamaa vuotta myöhemmin asennutettu ULA-lisälaite ULA-vastaanottoa varten. Puolisen vuosisataa myöhemmin TV-vastaanottimiin on jouduttu hankkimaan ns. digibokseja vastaavista syistä, lähetysnormien muutoksen myötä.
Radioista puhuttaessa ilmeisesti havaittiin ULA-lähetysten yleistyttyä termin AM kattavan käytännössä kätevästi kolme vanhaa termiä PA, KA ja LA (vaikka on kyse teknisesti aivan eri asiasta), kun taas termiä FM voitiin käytännössä käyttää termin ULA korvikkeena. Niin nuo vanhat aallonpituutta ilmaisevat termit ovat jääneet ajan myötä osittain unholaan.
Aallonpituus voidaan ilmaista ja usein ilmaistaan käänteisellä termillä 'taajuus'. Sekään ei ole ollut yleisessä käytössä iäisyyksiä, vaan menneinä vuosikymmeninä oli tavallisempaa puhua 'jaksoluvusta'.
Odotan mielenkiinnolla, milloin moottoriväki lakkaa puhumasta 'kierrosluvusta' ja alkaa käyttää jokapäiväisessä puheessa termiä 'käyntinopeus' tai 'pyörimisnopeus'. Aihetta olisi.>> Odotan mielenkiinnolla, milloin moottoriväki lakkaa puhumasta 'kierrosluvusta' ja alkaa käyttää jokapäiväisessä puheessa termiä 'käyntinopeus' tai 'pyörimisnopeus'. Aihetta olisi.
- Ikääntyvä
>Harrastin aikanaan DX-kuuntelua, joten kertomasi on minulle tuttua.
No niinpä harrastin minäkin!
Lähetin mm. Radio Pekingille kuunteluraportin siinä toivossa, että saisin kiitokseksi kuittaus- eli QSL-kortin. No – tulihan se korttikin, mutta tuli myös vuosien ajan kaikenlaista propagandamateriaalia: kirjallisuutta, kalentereita, julisteita... Saksankielisinä, tietty, koskapa olin lähettänyt kuunteluraporttini nimenomaan saksankielistä lähetystä koskevana (englantia pääsin opiskelemaan vasta myöhemmin, lukiossa).
Tuosta krääsästä minulla on yhä tallessa ”Maon punainen kirja” versiona ”Worte des Vorsitzenden Mao tse-Tung” vuodelta 1967, julkaisija ”Verlag für fremdsprachige Literatur, Peking”. Lin Biao antaa sen kansilehdellä omakätisin kiinankielisin puustaimin kehotuksen, jonka kääntäjä on saanut muotoon ”Studiert die Werke des Vorsitzenden Mao Tse-Tung, hört auf seine Worte und handelt nach seinen Weisungen!”
DX-kuuntelun jälkeen innostuin radioamatööritoiminnasta ja suoritin parit tutkinnotkin. Olin hetkellisesti jopa Suomen nuorin radioamatööriluvan haltija. Toki joku oli päässyt ennen minua saman pahvin haltijaksi vähän nuorempanakin, ja useammallakin nuorella on sittemmin ollut vielä vähemmän ikävuosia luvanhaltijaksi tullessaan.
Nyt olen varmaankin ”Suomen nuorin radioamatööri, joka on pitänyt yllä radiohiljaisuutta yhtäjaksoisesti yli 40 vuotta”. Voimassaoleva lupa minulla on silti edelleen ja viimeksi eilen maksoin Viestintävirastolle 18,14 euroa ”taajuusmaksua oikeudestani käyttää (lue: olla käyttämättä) radioamatöörilähetintä radioamatööritaajuuksilla ajalla 1.10.2011–30.9.2012”. Suomen Radioamatööriliiton jäsenmaksua olen maksanut laskujeni mukaan yhtäjaksoisesti 46 vuoden ajan.
Alan olla ukkoutuvan harrasteen edustava edustaja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukraina, unohtui korona - Grönlanti, unohtu Ukraina
Vinot silmät, unohtui Suomen valtiontalouden turmeleminen.62439Kumpi on sekaisempi - Koskenniemi vai Trump?
Koskenniemi haukkui Trumppia A-studiossa, niin että räkä lensi suusta. Sen sijaan Trump puheessaan sanoi, että Grönlant652248- 1981270
- 711078
- 1031042
Martina ja Matias
Mahtaako Martina yrittää saada Matiasta uudeksi sulhaseksi, niin saisi ne prinsessa häät, mitkä jäi pitämättä, kun Aussi211889"Pähkähullu ruhtinas" sanoi a-studiossa maailmanpolitiikan professori...
...Martti Koskenniemi Trumpista ja hänen toimintatavoistaan, vertasi 1600-luvulla eläneeseen Aurinkokuninkaaseen Ludwig196875Toivottavasti myös pysyy häkissä
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011754428.html 😡😡😡 tommosia saastoja sitä näyttää Suomussalmen suunnalta sikiävän �10817- 47769
Ylipainoiset naiset ovat kokeneet kiusallisen ilmiön deittaillessa
Moni pluskoon nainen kertoo kohtaavansa deittailussa yllättävän ja kiusallisen ilmiön: alussa on luvassa romanssi, mutta47730