Maakuntahallinto pitäisi sisällään kuntauudistuksenkin keskeisimmän tavoitteen, eli päällekkäistä työtä tekevä hallinto keskitettäisiin riittävän suuriksi yksiköiksi (noin 20 kpl) ihmisten itselleen läheisiksi ja luonteviksi kokemistaan alueista. Maakuntien keskinäiset taloudelliset erot ovat pienempiä kuin suurkuntien, joten valtakunnallisia alueiden välisiä tulonsiirtojakin tarvittaisiin nykyistä vähemmän.
Edelleen elämään jäävät kunnat selvityisivät erittäin kevyellä organisaatiolla, kun suurinta henkilökuntaa vaativasta sosiaalitoimesta ja koulutuksesta huolehtisi maakunta yhdessä. Kun myös teknisen toimen henkilöstö olisi maakunnan palkkalistoilla, sen työ olisi tehokkaampaa.
Nykyisellä kuntatasolla päätettäisiin paikallistuntemusta vaativia, esimerkiksi kaavoitukseen ja kulttuuriin liittyviä asioita maakunnan yhteisen budjetin puitteissa. Äärimmäisessä tapauksessa kunnanvaltuustot voisi rinnastaa lähinnä nykyisiin lautakuntiin.
Paras-hankkeen aikana ihmettelin minäkin, mihin keskusta unohti maakuntahallinnon, kun sillä oli elämänsä tilaisuus toteuttaa vanha ideansa, johon oli lisäksi juuri sillä hetkellä ajankohtainen, selvä, järkiperäinen ja taloudellinen tarve.
Kirjoitus lainattu täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10104436
Kuten myös tämä:
Saksassa on 8 518 kuntaa. Kun väkiluku 84 miljoonaa jaetaan kuntien lukumäärällä saadaan luku joka on alle 10 000 (9 861). Saksan kunnissa on siis keskimäärin alle 10 000 henkeä.
Suomessa vastaava keskiarvo on tällä hetkellä 15 178 (5,1milj. /336 kuntaa).
Saksassa maksetaan huomattavasti vähemmän veroja kuin Suomessa. Myös yleinen hintataso on Suomea matalampi. Miten se on mahdollista?
Edelleen elämään jäävät kunnat selvityisivät erittäin kevyellä organisaatiolla, kun suurinta henkilökuntaa vaativasta sosiaalitoimesta ja koulutuksesta huolehtisi maakunta yhdessä. Kun myös teknisen toimen henkilöstö olisi maakunnan palkkalistoilla, sen työ olisi tehokkaampaa.
Nykyisellä kuntatasolla päätettäisiin paikallistuntemusta vaativia, esimerkiksi kaavoitukseen ja kulttuuriin liittyviä asioita maakunnan yhteisen budjetin puitteissa. Äärimmäisessä tapauksessa kunnanvaltuustot voisi rinnastaa lähinnä nykyisiin lautakuntiin.
Paras-hankkeen aikana ihmettelin minäkin, mihin keskusta unohti maakuntahallinnon, kun sillä oli elämänsä tilaisuus toteuttaa vanha ideansa, johon oli lisäksi juuri sillä hetkellä ajankohtainen, selvä, järkiperäinen ja taloudellinen tarve.
Kirjoitus lainattu täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10104436
Kuten myös tämä:
Saksassa on 8 518 kuntaa. Kun väkiluku 84 miljoonaa jaetaan kuntien lukumäärällä saadaan luku joka on alle 10 000 (9 861). Saksan kunnissa on siis keskimäärin alle 10 000 henkeä.
Suomessa vastaava keskiarvo on tällä hetkellä 15 178 (5,1milj. /336 kuntaa).
Saksassa maksetaan huomattavasti vähemmän veroja kuin Suomessa. Myös yleinen hintataso on Suomea matalampi. Miten se on mahdollista?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.