Evoluutioteorian itsensä kannalta on surullista, jos siitä tulee pelkkää statis-
tiikkaa, ilman että se konkretisoituisi millään tavoin
olemaassaolevassa luonnossa.
Evoluutio ikäänkuin alkaa elää omaa elämäänsä sen tutkijoiden virtuaalitodellisuudessa, ja luonnosta itsestään tulee pelkkä viitekehys, josta valikoidaan tähän virtuaaliseen todellisuuteen sopivimmat todisteet. Jotta niinkin joustavaa ja mukautuvaa teoriaa kuin evoluutioteoriaa voisi jotenkin kritisoida, täytyy se myös tuntea.
Jotain koko homman epämääräisyydestä kertoo se, että teoriaa sorvataan ja sorvataan eikä valmista tule.
Synteettinen evoluutioteoria paikkasi darwinismin ilmiselviä virheitä (Darwinille lajien muuttuminen oli vähän sitä, että poikanen muuttaa emoaan ja emo poikastaan).
Empiirinen todellisuuden tulkinta oman viitekehyksen läpi aiheuttaa kyllä sen, että mitä kauemmas joudutaan selitettävän kohteen reaaliteeteista, sen akateemisemmaksi selitykset menevät ja ne toimivat enää vain kuvitteellisessa maailmassa.
Tahallinen harhautusko?
Esse (26.4.2007) kertoo etusivulla, että ”Luominen ja evoluutio eivät sulje toisiaan pois”. Kirjoituksessa viitataan Helsingissä järjestettyyn keskustelutilaisuuteen mainiten evoluution puolestapuhujat, mutta jättäen tarkoitushakuisesti mainitsematta, että LL Pekka Reinikainen osallistui myös keskusteluun tuoden siihen kriittisen näkökulman.
Tieteen ihanne on totuuden etsiminen. Elämän alkuperää koskeviin kysymyksiin saadut vastaukset ovat tulkintojen ja maailmankatsomusten läpi suodattuneita. Voimme oikeutetusti kysyä, selittyykö biologian äärimmäinen kompleksisuus aineen ominaisuuksilla vai tarvitsemmeko älykkäitä syitä. Sadat tutkijat ovat esittäneet tämän kysymyksen viime aikoina (ks. www.dissentfromdarwin.com) puhtaasti tieteellisistä lähtökohdista.
Kysymys on vieras materialistiselle todellisuuskäsitykselle. Sen mukaan jonkin darvinismin kaltaisen prosessin on täytynyt luoda meidät, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Näin materialistinen tiedekäsitys hylkää tieteen ihanteen totuuden etsinnästä ja pakottaa tieteen pakkopaitaan, jota se ei tarvitse.
Harvardin yliopiston evoluutiobiologi Richard Lewontinin mukaan ”tiede on ennalta sitoutunut materialismiin”. On paradoksaalista, että tämä käsitys ovat luonteeltaan uskonnollinen. On hyvin arveluttavaa, että kristillinen kirkko ja sen äänenkannattaja alistuu materialistisen tieteen tulkintoihin ja harhauttaa lukijoita yksipuolisella tiedottamisella.
Matti Leisola
Professori
tiikkaa, ilman että se konkretisoituisi millään tavoin
olemaassaolevassa luonnossa.
Evoluutio ikäänkuin alkaa elää omaa elämäänsä sen tutkijoiden virtuaalitodellisuudessa, ja luonnosta itsestään tulee pelkkä viitekehys, josta valikoidaan tähän virtuaaliseen todellisuuteen sopivimmat todisteet. Jotta niinkin joustavaa ja mukautuvaa teoriaa kuin evoluutioteoriaa voisi jotenkin kritisoida, täytyy se myös tuntea.
Jotain koko homman epämääräisyydestä kertoo se, että teoriaa sorvataan ja sorvataan eikä valmista tule.
Synteettinen evoluutioteoria paikkasi darwinismin ilmiselviä virheitä (Darwinille lajien muuttuminen oli vähän sitä, että poikanen muuttaa emoaan ja emo poikastaan).
Empiirinen todellisuuden tulkinta oman viitekehyksen läpi aiheuttaa kyllä sen, että mitä kauemmas joudutaan selitettävän kohteen reaaliteeteista, sen akateemisemmaksi selitykset menevät ja ne toimivat enää vain kuvitteellisessa maailmassa.
Tahallinen harhautusko?
Esse (26.4.2007) kertoo etusivulla, että ”Luominen ja evoluutio eivät sulje toisiaan pois”. Kirjoituksessa viitataan Helsingissä järjestettyyn keskustelutilaisuuteen mainiten evoluution puolestapuhujat, mutta jättäen tarkoitushakuisesti mainitsematta, että LL Pekka Reinikainen osallistui myös keskusteluun tuoden siihen kriittisen näkökulman.
Tieteen ihanne on totuuden etsiminen. Elämän alkuperää koskeviin kysymyksiin saadut vastaukset ovat tulkintojen ja maailmankatsomusten läpi suodattuneita. Voimme oikeutetusti kysyä, selittyykö biologian äärimmäinen kompleksisuus aineen ominaisuuksilla vai tarvitsemmeko älykkäitä syitä. Sadat tutkijat ovat esittäneet tämän kysymyksen viime aikoina (ks. www.dissentfromdarwin.com) puhtaasti tieteellisistä lähtökohdista.
Kysymys on vieras materialistiselle todellisuuskäsitykselle. Sen mukaan jonkin darvinismin kaltaisen prosessin on täytynyt luoda meidät, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Näin materialistinen tiedekäsitys hylkää tieteen ihanteen totuuden etsinnästä ja pakottaa tieteen pakkopaitaan, jota se ei tarvitse.
Harvardin yliopiston evoluutiobiologi Richard Lewontinin mukaan ”tiede on ennalta sitoutunut materialismiin”. On paradoksaalista, että tämä käsitys ovat luonteeltaan uskonnollinen. On hyvin arveluttavaa, että kristillinen kirkko ja sen äänenkannattaja alistuu materialistisen tieteen tulkintoihin ja harhauttaa lukijoita yksipuolisella tiedottamisella.
Matti Leisola
Professori
Vastaukset 20
Vanhimmat
Juoppo etsi avaimiaan katulampun valaisemalla kadun osalla. Perusteluna hän piti sitä, että muualta ei voinut etsiä, koska siellä oli pimeää.. Alvin Plantingan mukaan väite, että suunnittelijan on löydyttävä siltä todellisuuden alueelta, mitä nykyisin luonnontieteellisin menetelmin voidaan tutkia, ei ole yhtään perustellumpi.
Suunnittelun idea on yksi naturalismia kritisoivista ajatusmalleista. Siihen, että elämän ja maailmankaikkeuden synnyssä todennettaisiin suunnittelua, suhtaudutaan jo etukäteen torjuvasti joko kerettiläiseksi leimaamisen tai tiedeyhteisöstä sulkemisen pelosta. Ajatuspoliisin pelko luo turvallisuutta, ja toisinajattelijoita sensuroiva media toimii mallioppilaana.
Maailmaan mahtuu yksi totuus kerrallaan. Tällä hetkellä tuo totuus on naturalistinen tieteisusko. Kaiken on selityttävä luonnollisten syiden pohjalta. Naturalismiin pohjaava tutkimusmenetelmä on yksi, yhtenäinen, paras ja ainoa.
Erityisen julkeaa on etsiä älykkyyden merkkejä luonnontieteellisin metodein, joiden pohjalta Ilkka Niiniluodon mukaan luojan (suunnittelijan) olemassaolo on todistettava, ennen kuin ko. olemassaoloon on mahdollista uskoa. Entä, jos suunnittelu osoittautuisi kokeellisesti havaittavien ilmiöiden parhaaksi selitykseksi?
Miksi älykkyyteen vihjaavaa suunnittelua ei saa löytyä?
Jos matemaattisten tai informaatioteorian antamien analyyttisten menetelmien pohjalta päädyttäisiin suunnitteluun jonkin luonnonilmiön todennäköisimpänä aiheuttajana, on joko syytä vaihtaa metodeja tai salata tulokset.
Tiede-elämää suitsivalta Kulttuurirahastolta oli odotettua palkita natsistisen rotuhygieniaopin esitaistelijan Yrjö Reenpään palkinnolla naturalismin kellokas Richard Dawkins. Hänen mukaansa luonnon prosesseissa ei saa löytyä älykkyyttä, koska maailmaa ohjaavat prosessit ovat sokeita. Asian vakuudeksi: naturalismin pohjalla olevaa vain sokean sattuman ohjaavaa evoluutiota kritisoivat ovat tietämättömiä, typeriä, mielisairaita tai pahoja. Maailmankaikkeus ei ole suunniteltu, sillä ei ole tarkoitusta, ei pahuutta, ei hyvyyttä, vain sokea, säälimätön välinpitämättömyys. Esikuvansa mukaisesti oikeaoppiset kieltäytyvät keskustelemasta ”Myähempien Päivien Kreationistien ” kanssa, koska vihollisille ei saa antaa hyväksyttävyyden happea Absurdiksi tilanteen tekee se, että samoin metodein kuin kielletään etsimästä suunnittelua, etsitään älykkyyden merkkejä avaruudesta SETI – projektin puitteissa.
Mitä yhteistä on Älykkään Suunnittelun ja Ison Pamauksen vastustamisessa
Yhtä kiihkeästi kuin suunnittelun teoriaa vastustettiin Big Bang - teoriaa maailmansynnyssä. Sanamuodotkin olivat yhteneviä. Geoffrey Burbidge ivasi Cobe- satelliitin löydösten tulevan suoraan ”Big Bangin Ensimmäisestä Kristuksen Kirkosta”. Universumilla ei saanut olla alkua, koska tällöin tulee esiin mahdollisuus suunnittelusta ja materialla oli aineeton alkuperä. Toisaalta luonnolla on täytynyt olla rajaton aika kehittyä. Kambrikaudella 570-540 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut geneettisen informaation yhtäkkinen lisääntyminen suljetussa järjestelmässä sotii informaation säilymisen lakia vastaan - siis laki on väärässä?
Miksi toisinajattelijat vaiennetaan parhaaseen Orwell-tyyliin?
Jos joku uskalikko esittää, että jotkut fysikaalisen maailmankaikkeuden piirteet ja biologiset rakenteet voisivat olla parhaiten selitettävissä älyllisillä syillä, hänet niputetaan ”nuoren maan kreationistiksi”.
Näin myös ohjatun evoluution kannattaja Michael Behe ja 15.7 miljardin vuoden takana seisova Gerald Schroeder on leimattu vaarattomiksi. Harmillisena faktana pysyy, että täsmennetyn monimutkaisen informaation (kuten jo ensimmäisen solun sisältämä DNA) tai monimutkaisten molekyylikoneistojen syntyä ei ole voitu perustella nykyisin tiedossa olevien ohjaamattomien prosessien seurauksena. Maailman tunnetuimpia tähtitieteilijöitä oleva Fred Hoyle piti kyseistä ajatusta ”hölynpölynä”. Maailmankuulu biologi Vladimir L. Voeikov`in mukaan: biologian kaikenkattavana tietoteoreettisena perusteena myydään fundamentalista uusdarvinismia, mikä muodostaa vakavan esteen tieteen kehittymiselle ja piilottaa kentän todelliset ongelmat.
Mistä kiistelyn verisyys johtuu?
Jos olisi kyse vain siitä, että (luonnon)tieteisiin ei saa sotkea mitään nykymetodein todentamattomissa olevaa, sivistynyt keskustelupohja olisi olemassa- riippumatta siitä, onko suunnittelun idea työhypoteesina oikea.
Suunnittelulla on kaksi kilpailijaa: fysikaalinen välttämättömyys, joka perustuu
toistaiseksi tuntemattomaan lainalaisuuksien joukkoon ”Kaiken teorian” pohjaksi.
Toinen ”vahva” kilpailija on sattuma, johon on uskottava, koska – hupsis – emmehän
muuten olisi täällä. Vaihtoehtoisen tai täydentävän teorian etsiminen ei ole hyväksyttyä. Eikö tieteen edistyminen vaatisi jokaisen mahdollisen ajatusmallin vertailua?
Suunnittelutteluhypoteesin hedelmällisyydestä
Biotieteilijät pyrkivät kilpaa selvittämään elämän alkusynnyssä tarpeellisten RNA:n katalyyttien, ribotsyymien, synnyn ongelmaa ja Behen esittämää palautumattomasti monimutkaisten järjestelmien paradoksia. Roska- DNA:n paljastuminen luultuakin tärkeämmäksi ihmisyydenkin osaksi oli ennustettavaa ko. hypoteesin pohjalta.
Onko naturalismin kritisointi suunnitteluhypoteesilla filosofiaa vai luonnontiedettä?
Suunnittelun tutkimuksellinen pohja on toistaiseksi kapea luonnontieteen
opetusta ajatellen. Naturalismin kannattajien mielestä sen käsitteleminen on kielletty myös filosofiselta ja uskonnolliselta kannalta - vaikka ensimmäisenkin solun aikaansaaminen kokeellisesti on vielä toiveunissa. Luonnontieteeksi sen matka on vielä pitkä, mutta se esittää testattavia ja mahdollisesti vääräksikin osoitettavia ennusteita.
Naturalismin kannattajien mielestä luonnontieteen kentän ulkopuolista tekijää ei saa hyväksyä. Toisaalta: kuinka tieteellistä on väittää mutaatioiden ja luonnonvalinnan olevan ohjaamatonta? Miksi tutkimukset osoittavat luonnonvalinnan nimenomaan vakauttavan lajeja?
Groteskia kyllä, äänekäs ja vaikutusvaltainen joukko on sitoutunut filosofiseen naturalismiin ja naamioinut sen tieteeksi siinä erinomaisesti onnistuen (kuten Dawkinsin Suomen triumfi ja piispa John S. Spong`in lähetysmatkat osoittavat). Uskontona se pyrkii selittämään kaiken alkuperän.
Onko filosofian/ uskonnon sitouduttava naturalismiin?
Kyseessä on kaksi kilpailevaa ajatusmallia, joista toinen ottaa älykkäiden syiden mahdollisuuden huomioon maailmankaikkeuden ja elämän synnyssä ja toinen ehdottoman yksiselitteisesti rajaa ne pois jo tutkimusohjelmassa. Tiedemies ei saa kuitenkaan olla niin oman ideologiansa vanki, että sokaistuu tieteellisen informaation ”kielletyiltä” tulkinnoilta. Abraham Lincoln sanoi: ”Joitakin ihmisiä voidaan huiputtaa koko ajan, kaikkia jonkin aikaa, mutta ei kaikkia ihmisiä koko aikaa”. Ateismin esitaistelija Antony Flew totesi suunnittelun olevan todennäköisin vaihtoehto ensimmäisen solun synnylle ja kosmoksen hienosäädölle sekä ainoan varteenotettavan kilpailijan naturalismille. Hän moitti Dawkinsin johtaneen häntä harhaan elämän synnyn osalta päätyen teistiksi.Flew`n mielestä esitetyt alkuliemireaktiot muistuttavat jo Louis Pasteurin `kumoamaa alkusyntyä. Charles Darwin itse huomautti päättelynsä lähtevän liikkeelle jo valmiiksi lisääntymiskykyisestä eliöstä. Darvinismi ei ole silta kuolleesta materiasta elävään eikä selitä soluun tarvittavaa informaatiota. Hänen aikanaan solu tunnettiin alkulimamöykkynä…
Onko naturalismin lopputulos, ahneus ja kiinnijäämisen moraali- yhteiskunnalle hyväksi?
Ihminen on viehtynyt moraaliseen subjektivismiin ja haluaa itse päättää, mikä on oikein ja väärin. Samalla hän vapautuu vastuusta ja vihatusta, ahdistavasta syyllisyydestä. Naturalismiin, nykypäivän tieteelliseen materialismiin, pohjautuvan edistysuskon seurauksena on objektiivisten moraaliarvojen mahdollisuuden, lopulta ihmisarvon kieltäminen. Nietzchen ennustus on toteutumassa: moraalikoodien pohjaa rapautettaessa yhteiskuntaa ylläpitävät arvot romahtavat. Dostojevskin Ivan Karamazovia mukaillen: naturalismin perillisille kaikki on sallittua. Raiskaus on vain omien geenien levitysyritystä. Kansanmurhat ovat rodunjalostusta. Rahvasta kyykyttävät ”optiohamsterit”, luonnonriistäjät ja sarjamurhaajat ”
tietävät” olevansa vastuussa vain itselleen. Heidänkin sisäistämäänsä yksilön itsemääräämisoikeudesta ja itseriittoisuudesta kiinnipitävään maailmankuvaan sopii naturalismi. Nuorille annetaan erinomaiset eväät: rikos kannattaa, jos ei jää kiinni ja aina tilaisuuden tullen on oikein vetää välistä. Metodologisen naturalismin kyseenalaistaminen ainoana oikeana tiedon hankkimisen välineenä horjuttaa tieteitä kuristusotteessaan pitävän naturalismin kulisseja.
Mitä testattavia ennusteita ÄS tekee ja miten se on falsifoitavissa?
Miksi et sodi punahilkkaa vastaan?
Ekkä Robin Hoodia vastaan?
Etkä Star Treksiä vastaan?
Miten olisi Batman?
Apinoiden planeetta?
Why ateists don't just shut up?
Interesting!
Tapaus Harold Camping (ihmiset menettivät rahansa), tapaus Jim Jones (ihmiset menettivät henkensä) sekä muut tuomiopäivä- ym. vaaralliset kiihkouskolahkot, mukaanlukien islamilaiset terrorijärjestöt.
Tarvitsetko enemmän esimerkkejä siitä miksi normaalit uskonnottomat ihmiset ovat huolissaan uskonnoista ja uskonnollisesta huuhaasta?
Monella eri tapaa. Ensinnäkin todistamalla ettei Jumalaa ole. Ajatelkaa nyt. Meillä on Raamatussa ilmoitus, jota kukaan ei koskaan ole pystynyt kumoamaan.
"Ensinnäkin todistamalla ettei Jumalaa ole."
Kohteen A olemattomuuden voi todistaa vain todistamalla olevaksi olion B, joka absoluuttisesti sulkee A:n pois. Jumalalle ei ole tuollaista vastakohtaa.
Luonnonvalinta!
Kukaan ei tiedä missä luonnonvalinta luuraa.
Eikä siitä ole havaintoja.
Onhan siitä havaintoja, sekä luonnosta että koeolosuhteista. Se luuraa kaikkialla, missä olioita elää ja varsinkin kuolee.
Älykkäistä syistä olisi varmasti joskus apua luonnonhavaintoja selitettäessä.
"Voimme oikeutetusti kysyä, selittyykö biologian äärimmäinen kompleksisuus aineen ominaisuuksilla vai tarvitsemmeko älykkäitä syitä."
Ikävä kyllä niiden olemassaolosta ei ole objektiivista havaintonäyttöä.
Aineen ominaisuuksia, joilla elämä voitaisiin selittää, ei ole havaittu, se on tosi.
Ja miten elävä säilyy samana yksilönä vaikka sen koko materia vaihtuu?
Ei ole havaittu niin. Eikä myöskään mitään objektiivista merkkiä yliluonnollisesta vaikutuksesta, joka nuo ilmiöt aiheuttaisi.
Kun tietoa puuttuu, niin silloin tieteessä jatketaan hakua.
Onko tämä sama Matti Leisola joka käyttää evoluutioteorian mukaisia perusteluita tutkimuksissaan, mutta kiistää saman teorian kuolatessaan helluntailaisseurakuntalaisilleen?
"Onko tämä sama Matti Leisola joka käyttää evoluutioteorian mukaisia perusteluita tutkimuksissaan, mutta kiistää saman teorian kuolatessaan helluntailaisseurakuntalaisilleen? "
Taitaapa tosiaankin olla sama mies, joka kreationisteille selittää näin:
"Voimme oikeutetusti kysyä, selittyykö biologian äärimmäinen kompleksisuus aineen ominaisuuksilla vai tarvitsemmeko älykkäitä syitä. Sadat tutkijat ovat esittäneet tämän kysymyksen viime aikoina (ks. www.dissentfromdarwin.com) puhtaasti tieteellisistä lähtökohdista."
ja sitten tieteellisissä tutkimuksissa kertoo näin:
"It is often said that random genetic methods to improve enzyme properties “rely on simple but powerful Darwinian principles of mutation and selection” (Johannes and Zhao 2006). We agree."
Lainauksesi ei nyt ihan suoraan ole kiisto, vaan vihjaileva epäilys tai päinvastoin. Löytyisiköhän jotakin langettavampaa.
Veikkaisinpa, että joistakin hänen teksteistään, joita nyt en jaksa ryhtyä selailemaan löytyisi helpostikin, kun Wikipediassakin hänestä kerrotaan:
"Darwinismin hylkääminen perustuu Leisolan kohdalla suurelta osin myös hänen omaan tieteelliseen työhönsä biokemian alalla, koska hänen tutkimuksensa johdonmukaisesti näyttäisivät puhuvan sitä vastaan, että darwinistiset mekanismit pystyisivät tuottamaan uutta rakenteellista monimutkaisuutta."
Olen ollut väärässä koko ajan. Koko kreationismi on osoitettu tieteellisesti hölynpölyksi ja Lopulta käsitin sen Itsekin.
Pahoittelen munaustani ja perustan kirjoitukseni tästedes todellisiin tieteellisiin todisteisiin, enkä tähäasti käyttämiini pseudotieteellisiin valheisiin.
Nöyrimmästi anteeksi typeryyteni
tuomas.akvinolainen
Koko kirjoitus on tietenkin ihan täyttä paskaa, MUTTA
vaikuttaako Leisolan (tai kenenkään muunkaan) mielipiteet ja uskomukset siihen mikä on oikeasti totta?
Mitä sinulle tarkoittaa "oikeasti totta"?