Silloin tällöin venereiteillä on vähän epäselvästi yksinäisiä lateraalimerkkejä; tai merkkihän on selvä mutta kulkusuunta ei aina ole. Lähinnä pikkureittien risteyskohdissa missä nimelliskulkusuunta muuttuu, eikä merikarttaan ole merkitty kulkusuuntaa tai viittoja.
Eikös tälläiset viitat varmaan ole siten sijoitettu että ne voi kiertää molemmin puolin? Jos syvää riittää vaikka 30-40 metrin leveydeltä, olisi vähän hullua laittaa yksinäinen viitta esim kiven tai matalan viereen..?
Tarkoitan siis venereittejä, en väyliä. Väyläthän on yleensä aina loogisesti merkattu.
Merimerkkien kiertämisestä
lauantaiveneilijä
39
6104
Vastaukset
- ndkew9
Venereitti, joka on merkitty lateraali viitoilla, on virallinen väylä. Nimelliskulkusuunta on merkattu merikarttaan. Väärällä puolella viittaa ei välttämättä ole mitään turvallista vettä. Esimerkiksi väylät Hangon itäpuolella ja Espoo - Porkkala välillä.
- lauantaiveneilijä
En halua saivarrella, mutta... Ei se virallinen väylä ole, virallinen reitti se on. Hiuksenhieno ero:
"2.3 Veneväylät ja venereitit
Veneilyn väylistä puhuttaessa useissa yhteyksissä esiintyvä jaottelutapa on jako veneväyliin ja venereitteihin. Väyläluokitukseen suhteutettuna veneväylät kuuluvat väyläluokkiin VL4 ja VL 5, venereitit väyläluokkaan VL6.
Keskeisin eroavuus venereittien ja veneväylien kesken liittyy väylän vesisyvyyden varmistamiseen. Venereittien vesisyvyyttä (haraussyvyyttä) ei ole välttämättä kaikin osin kattavasti varmistettu tai varmistaminen perustuu joiltain osin lievempiin varmuusmarginaaleihin kuin varsinaisilla väylillä.
Venereiteille ilmoitettu kulkusyvyys on ohjeellinen eikä väylänpitäjä vastaa siitä kuten muilla väylillä. Venereitit ovat yleisesti ottaen myös matalampia ja vaatimattomammin merkittyjä kuin muut veneväylät.
Venereitti on yleismerkityksessään kuitenkin väylä, ja sitä koskevat samat väyliä koskevat säännöstöt kuin muitakin väyliä."
Lähde: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf5/mkl_2006-9_venevaylien_suunnitteluohje.pdf
- kivitutkija
Kyllä monessa paikassa varsinkin matalien väylien viittojen väärällä puolella on lähellä KIVI. Eli pienehköllä veneellä ihan vierestä varovasti tuskin kolahtaa, tai sitten ...
- xx-yy-zz
Vanha opastus: "Jos et tiedä kummalta puolelta viittaa menisit, niin mene kummalta vain, mutta aivan vierestä." Toimii suurimmassa osassa viittoja, mutta sitten on tietenkin siellä täällä muutamia, joissa kari on tosiankin ihan viitan vieressä.
- xx-yy-zz
(jatketaan vielä)
...ja ihan vierestä tarkoittaa siis todellakin niin läheltä kuin suinkin voi. mielummin puoli metriä kuin kaksi metriä väliä.
Ja sitten on tietenkin (kohtalaisen harvinainen) karimerkki, jonka nimenomaan voi ottaa miltä puolelta tahansa, mutta ei itse viitan päältä!
- 24
Kyllä venereittien kulkusuunnat ja viitat on mielestäni aina karttaan merkitty. Olettaen, että karttasi on ajantasalla...
- on tai ei
On ne merkitty, mutta karttasarjaa käyttäessä merkintä voi olla toisella lehdellä.
- lateraalimerkki
Eikös se reitin viiva kartassa kulje juurikin siltä puolelta, jolta merkki kierretään? Ei siis tarvi erikseen katsoa kulkusuuntaa.
Mikäs noita lateraalimerkkien käyttöä yleensäkään puoltaa. Mun mielestä kaikki yksittäiset merkit saisi olla kardinaalimerkkejä, niin ei tarvis arpoa. Monesti tulee ajeltua niin tutuilla vesillä, ettei jaksaisi karttaa koko ajan lukea. Silti ei aina tahdo muistaa noita kulkusuuntia.- 15
Lateraalimerkkien käyttöä puoltaa ainakin näkyvyys. Punainen ja vihreä näkyvät useimmissa valaistusolosuhteissa paremmin kuin kardinaalit ja ennenkaikkea ne tunnistaa varmemmin, kardinaalien mustat osat sekoittuvat todella helposti taustaan.
Joku on valittanut, että puna-viher-värisokeille lateraalit ovat hankalia. No, kannattaa miettiä, onko heidän paikkansa sitten merellä... - Ksksksksfff
Nimelliskulkusuunnissa nyrkkisääntönä on että suunta on kohti latvavesiä.
- lauantaiveneilijä
"Eikös se reitin viiva kartassa kulje juurikin siltä puolelta, jolta merkki kierretään? "
Kyllä, mutta kaikkia lateraalimerkkejä (tai linjataulujakaan) ei ole merkitty karttaan. On vain tuo katkoviiva. - 23
lauantaiveneilijä kirjoitti:
"Eikös se reitin viiva kartassa kulje juurikin siltä puolelta, jolta merkki kierretään? "
Kyllä, mutta kaikkia lateraalimerkkejä (tai linjataulujakaan) ei ole merkitty karttaan. On vain tuo katkoviiva.Tuntuu vähän oudolta. Kyllä kaikki viralliset (siis MKL:n, tai nykyään se on kai Trafi, asettamat) viitat ja taulut pitäisi löytyä joko kartalta tai sitten niistä tiedonantoja veneilijöille -lehdyköistä. Ilmeisesti karttasi ei ole oikein ajan tasalla.
- ei puolla
15 kirjoitti:
Lateraalimerkkien käyttöä puoltaa ainakin näkyvyys. Punainen ja vihreä näkyvät useimmissa valaistusolosuhteissa paremmin kuin kardinaalit ja ennenkaikkea ne tunnistaa varmemmin, kardinaalien mustat osat sekoittuvat todella helposti taustaan.
Joku on valittanut, että puna-viher-värisokeille lateraalit ovat hankalia. No, kannattaa miettiä, onko heidän paikkansa sitten merellä...Hiukan vastavaloa ja alle veneenmitan päästä erottaa, onko merkki punainen vai vihreä siinä kun kardinaalin tunnistaa vajaan mailin päästä. Ja värinäkö sentään riittää tutkitusti mihin ammattiin vain. Joskus poikkeustapauksissa kardinaalien väriraja piiloutuu johonkin rantaviivaan, mutta muutoin näkyvät erittäin hyvin. Jotkut selvästi satamaan johtavat väylät ovat selkeitä kulkusuunniltaan, muut eivät. Ja kulkusuunta muuttuu monta kertaa kesken matkan väylän risteyksessä, vaikka suunta säilyisikin entisenä.
- sdf sadf adf af sd
lauantaiveneilijä kirjoitti:
"Eikös se reitin viiva kartassa kulje juurikin siltä puolelta, jolta merkki kierretään? "
Kyllä, mutta kaikkia lateraalimerkkejä (tai linjataulujakaan) ei ole merkitty karttaan. On vain tuo katkoviiva.Kerropas nyt esimerkki tämmöisestä paikasta, ota vaikkapa sailmatesta koordinaatit tai kansalaisen karttapaikasta. Kyllä kaikki viralliset merkit on kartassa. Onko kartta ajan tasalla? Jossain ihan satamien suulla tms. saattaa olla yksityisten ylläpitämiä merkkejä (esim. Lähteelä/Stora Svartö Porkkalassa), joita ei ole kartalla, mutta ne on joko kardinaaleja tai sitten niin lähellä satamaa että nimelliskulkusuunnan pitäisi olla aivan ilmiselvä (=satamaan päin).
- 234 23423 23
"Jos syvää riittää vaikka 30-40 metrin leveydeltä, olisi vähän hullua laittaa yksinäinen viitta esim kiven tai matalan viereen..?"
No mihin sitten?!? Viitta laitetaan keskelle selkää jamatalan sijainti jätetään arvailujen varaan, niinkö?- 25
Miksi sitä matalan sijaintia sen tarkemmin tarvitsisikaan kertoa? Viitalla on tarkoitus osoittaa väylän sijaintia, joten se on johdonmukaista sijoittaa järjelliselle etäisyydelle "kuvitellusta" väylän keskilinjasta.
- asdf asdfete4wt
25 kirjoitti:
Miksi sitä matalan sijaintia sen tarkemmin tarvitsisikaan kertoa? Viitalla on tarkoitus osoittaa väylän sijaintia, joten se on johdonmukaista sijoittaa järjelliselle etäisyydelle "kuvitellusta" väylän keskilinjasta.
Luepa tuolta jonkun aiemmin linkittämästä väyläsuunnitteluohjeesta miksi. On kaksi periaatetta, toisessa merkataan karit ja toisessa väyläalueen reuna, molempia voi yhdistellä. Suunnitteluohjeessa on kohtuullisen hyvin käyty läpi eri tilanteita miten noita käytetään ja miksi.
- 25
asdf asdfete4wt kirjoitti:
Luepa tuolta jonkun aiemmin linkittämästä väyläsuunnitteluohjeesta miksi. On kaksi periaatetta, toisessa merkataan karit ja toisessa väyläalueen reuna, molempia voi yhdistellä. Suunnitteluohjeessa on kohtuullisen hyvin käyty läpi eri tilanteita miten noita käytetään ja miksi.
Kun luet dokumentin kokonaisuutena, huomaat kyllä, että väyläaluemerkintä on johdonmukaisempi ja perustellumpi. Mm. siksi, että moottoriveneitä on yli 10-kertainen määrä purjeveneisiin nähden ja ainoastaan jälkimmäisille on toisesta merkintätavasta mitään etua.
- 245 345 364 5
25 kirjoitti:
Kun luet dokumentin kokonaisuutena, huomaat kyllä, että väyläaluemerkintä on johdonmukaisempi ja perustellumpi. Mm. siksi, että moottoriveneitä on yli 10-kertainen määrä purjeveneisiin nähden ja ainoastaan jälkimmäisille on toisesta merkintätavasta mitään etua.
Olen lukenut dokumentin kokonaisuutena ja useasti jo paljon ennen tätä keskustelua. Dokumentiissa kuvatut merkintätavat ovat molemmat johdonmukaisia ja perusteltuja. Sinä voit olla vapaasti mitä mieltä huvittaa. Itse olen sitä mieltä, että aika usein tuon ohjeen toteutus vesillä on kaikkea muuta kuin johdonmukaista.
Moottoriveneiden määrä ei ole kovin vahva perustelu. Ensinnäkin väylät pyritään merkitsemään niin, että ne ovat kaikille käyttökelpoisia. Toisekseen on paljon väyläalueita, joissa moottoriveneitä liikkuu selvästi vähemmän kuin purjeveneitä. Melkeimpä mikä tahansa muu kuin suojaisin sisäväylä riittää siihen. Käy vaikka Jurmon tai Utön edustalla laskemassa paljonko on moottoriveneitä ja paljonko purjeveneitä. Ylivoimaisesti suurin osa moottoriveneitä on pieniä mökkiläisten yhteysveneitä, niille väylät ei ole kovin relevantti asia. - 8.7
245 345 364 5 kirjoitti:
Olen lukenut dokumentin kokonaisuutena ja useasti jo paljon ennen tätä keskustelua. Dokumentiissa kuvatut merkintätavat ovat molemmat johdonmukaisia ja perusteltuja. Sinä voit olla vapaasti mitä mieltä huvittaa. Itse olen sitä mieltä, että aika usein tuon ohjeen toteutus vesillä on kaikkea muuta kuin johdonmukaista.
Moottoriveneiden määrä ei ole kovin vahva perustelu. Ensinnäkin väylät pyritään merkitsemään niin, että ne ovat kaikille käyttökelpoisia. Toisekseen on paljon väyläalueita, joissa moottoriveneitä liikkuu selvästi vähemmän kuin purjeveneitä. Melkeimpä mikä tahansa muu kuin suojaisin sisäväylä riittää siihen. Käy vaikka Jurmon tai Utön edustalla laskemassa paljonko on moottoriveneitä ja paljonko purjeveneitä. Ylivoimaisesti suurin osa moottoriveneitä on pieniä mökkiläisten yhteysveneitä, niille väylät ei ole kovin relevantti asia."Melkeimpä mikä tahansa muu kuin suojaisin sisäväylä riittää siihen. Käy vaikka Jurmon tai Utön edustalla "
Hiukkasen kummasti lausahdettu. Jurmon tai Utön edusta ovat jo melkoisen kaukana "suojaisimmasta sisäväylästä". - 23452 15 24
8.7 kirjoitti:
"Melkeimpä mikä tahansa muu kuin suojaisin sisäväylä riittää siihen. Käy vaikka Jurmon tai Utön edustalla "
Hiukkasen kummasti lausahdettu. Jurmon tai Utön edusta ovat jo melkoisen kaukana "suojaisimmasta sisäväylästä".No jos vaikka katsoo Porkkalanniemen sisäränniä niin vähän kohdasta riippuen siellä kulkijoista 90 % on moottoriveneitä. Heti kun menee ulkoreitille (joko laivaväylä tai se venereitti siinä välissä) niin purje- ja moottoriveneiden suhde on about 50/50 ellei peräti enemmistö purjeveneitä. Vastaava esimerkki voisi olla Barösundin ränni, selvä enemmistö moottoriveneitä vrt Olympiaväylä, selvä enemmistö purjeveneitä.
- kapu14
Muutama ajatus tuosta koko asiaketjusta. Paljon on oikeita asioita, mutta myös niitä , joita kirjoittaja olettaa sen asian olevan.
En ole Trafin , enkä Mkl edustaja, joten voi hyvinkin olla väärässä asian tiimoilta. Korjatkaa , jos näin on.
Ensiksikin niin maantiet , kuin vesitietkin on aikalailla yhdenvertaisessa asemassa, riippuen siitä , minkä tasoinen maa tai vesitie on.
Ketjun aloittaja heitti kehään kysymyksen, että mistä tietää , miltä puolelta lateraalimerkkejä kierretään.
Yksi asia on aivan selvä. Laterialimerkit laitetaan veneväylille siten ,että vihreä on nimelliskulkusuuntaan nähden oikeallapuolella ja punainen vasemmalle.
Toinen ajatus. Jos olet jollakin karttalehdellä , jossa ei näy nimelliskulkusuunta, niin aina nimelliskulkusuunta määräytyy kohti latvavesiä.
Olisi helppo sanoa ,että latvavesi on aina kohti pohjoista, mutta kun karttaa katsoo niin onhan se aika lähelle sitä , mutta on myös vesistöjä ,joihin tuo ajatus ei täsmällisesti sovellu.
Kolmas määritelmä, johon ketjun aloittaja viittasi on se, että nimelliskulkusuunta vaihtuu. No tuo varmaan siellä realiluonnossa vaatis jonkun merkin, mutta luulen asiaa miettivän seuraavaa: väylä kulkee jonkun sataman lähellä, ja väylä on merkattu nimelliskulkusuuntaa osoittavalla merkinnällä. Tuon poikkeuksen tekee satama. Eli pääväylältä erotessa satamaan päin viitoitus muuttuu.
Esimerkki tuosta ajatuksesta: Olet ajamassa aluksella pääväylää latvavesiltä kohti alavesiä.( merta) Sinun lateriaalimerkinnät on silloin Punainen oikealla ja vih vasemmalla . olethan kulkemassa nimelliskulkusuuntaa vasten. Nyt teet käännöksen oikealle ja oikealle käännyttäessä huomaat ,että vihreä lateraalimerkki tuli oikealle puolelle ja punainen vasemmalle.
Eli tuon latvavesi käsitteen lisäksi lateraalimerkki ohjaa sinua aina satamaanpäin.
Tämä näin lyhyesti :O)- oikein joskus
Tuo järkeily sopii kai jossain määrin järvialueille, mutta meressä ei ole latvaa. Satamia voi järvelläkin olla sekä edessäpäin, että selän taakse jäämässä, eli sekin sääntö pätee yksikäsitteisesti vain pääväylältä kohti satamaa vievällä haaralla. Ja kun järvellä ajat siinä tavallisessa latva pohjoisessa-tapauksessa etelään kohti satamaa, mikä on nimellisuunta? Varsin usein lateraalijärjestelmä on /c:stä verratuna kardinaaleihin.
- sdafwse sed se sse
"Ensiksikin niin maantiet , kuin vesitietkin on aikalailla yhdenvertaisessa asemassa, riippuen siitä , minkä tasoinen maa tai vesitie on."
Eivät ole. (Jos ymmärsin vähän epäselvän lauseesi oikein.) Esimerkiksi talvikunnossapito on ihan eri tasolla eriluokkaisilla maanteillä. Vesiväylilläkin on luokitus, jonka mukaisesti niitä merkitään ja merkintöjä ylläpidetään. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mitä tärkeämpi väylä, sitä enemmän rahaa käytetään sen merkintään ja merkintöjen ylläpitoon. Kaikki tärkeimmät kauppamerenkulun väylät ovat valaistuja. Lähinnä virkistyskäytössä olevat väylät ovat hyvin harvoin valaistuja. Veneilyn runkoväylä toisaalta on suunniteltu niin, että se on valonheittimen avulla navigoitavissa pimeälläkin. Venereiteillä on puolestaan paljon lepsummat vaatimukset siitä, miten tarkkaan väyläalue on harattu ja minkälaiset varmuusvarat on mittauksissa.
Muutoin viestisi asiat olivat aika lailla oikein. Voisi kuitenkin huomata tuosta MKL ohjeesta, että nimelliskulkusuunnan vaihtumistilanteissa käytetään kardinaalimerkkiä tai jotain muuta ratkaisua, joka vähentää sekaannusten vaaraa.
En todellakaan keksi mitään sellaista paikkaa, josta karttaa katsomalla ei ymmärtäisi, kummalta puolelta viitta pitää ottaa. Epäilen että lauantaiveneilijä ei ole ollut ihan kartalla. - Lätäkkölaivuri
oikein joskus kirjoitti:
Tuo järkeily sopii kai jossain määrin järvialueille, mutta meressä ei ole latvaa. Satamia voi järvelläkin olla sekä edessäpäin, että selän taakse jäämässä, eli sekin sääntö pätee yksikäsitteisesti vain pääväylältä kohti satamaa vievällä haaralla. Ja kun järvellä ajat siinä tavallisessa latva pohjoisessa-tapauksessa etelään kohti satamaa, mikä on nimellisuunta? Varsin usein lateraalijärjestelmä on /c:stä verratuna kardinaaleihin.
Nimelliskulkusuunta on pääsääntöisesti pohjoista, itää ja latvavesiä kohti.
- oikein joskus
Lätäkkölaivuri kirjoitti:
Nimelliskulkusuunta on pääsääntöisesti pohjoista, itää ja latvavesiä kohti.
Hyvä hyvä, nuo ovat pääsäännöt, paitsi että niistä puuttui se kohta satamaan johtavasta väylästä. Mikä siis on nimelliskulkusuunta satamaan vievällä väylällä, joka menee etelään päin vesitössä, jonka latvavedet ovat pohjoisessa?
Merellä nuo pääsäännötkään eivät toimi. Väyliä on kaikkiin ilmansuuntiin ja jotkut tekevät melkein täysiä kierroksia jonkun saaren ympäri ja matkalla niihin yhtyy toisia väyliä. Itse olen ajanut yhden hyvin kohtuullisen päivämatkan aikana koko ajan lännestä itään ja nimelliskulusuunta on vaihtunut pariin kertaan matkalla. - Late Ralli
sdafwse sed se sse kirjoitti:
"Ensiksikin niin maantiet , kuin vesitietkin on aikalailla yhdenvertaisessa asemassa, riippuen siitä , minkä tasoinen maa tai vesitie on."
Eivät ole. (Jos ymmärsin vähän epäselvän lauseesi oikein.) Esimerkiksi talvikunnossapito on ihan eri tasolla eriluokkaisilla maanteillä. Vesiväylilläkin on luokitus, jonka mukaisesti niitä merkitään ja merkintöjä ylläpidetään. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mitä tärkeämpi väylä, sitä enemmän rahaa käytetään sen merkintään ja merkintöjen ylläpitoon. Kaikki tärkeimmät kauppamerenkulun väylät ovat valaistuja. Lähinnä virkistyskäytössä olevat väylät ovat hyvin harvoin valaistuja. Veneilyn runkoväylä toisaalta on suunniteltu niin, että se on valonheittimen avulla navigoitavissa pimeälläkin. Venereiteillä on puolestaan paljon lepsummat vaatimukset siitä, miten tarkkaan väyläalue on harattu ja minkälaiset varmuusvarat on mittauksissa.
Muutoin viestisi asiat olivat aika lailla oikein. Voisi kuitenkin huomata tuosta MKL ohjeesta, että nimelliskulkusuunnan vaihtumistilanteissa käytetään kardinaalimerkkiä tai jotain muuta ratkaisua, joka vähentää sekaannusten vaaraa.
En todellakaan keksi mitään sellaista paikkaa, josta karttaa katsomalla ei ymmärtäisi, kummalta puolelta viitta pitää ottaa. Epäilen että lauantaiveneilijä ei ole ollut ihan kartalla.http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=210559&n=6845148&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi
Kuuttosuntin sillan alle menevä väylä. Ei lateraaleja merkattu karttaan, ja kulkusuunta on hankala päätellä. Sillan pohjoispuolella on portteja, mutta ennen niitä on pari yksinäistä, ensin vihreä ja sitten punainen. - 21
Late Ralli kirjoitti:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=210559&n=6845148&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi
Kuuttosuntin sillan alle menevä väylä. Ei lateraaleja merkattu karttaan, ja kulkusuunta on hankala päätellä. Sillan pohjoispuolella on portteja, mutta ennen niitä on pari yksinäistä, ensin vihreä ja sitten punainen.Oletko katsonut merikartasta vai peruskartasta? Jälkimmäisissä niitä merkintöjä ei ole, mutta eipä niitä karttoja ole navigointiin tarkoitettukaan vaan maalla kulkemiseen.
- kuotsilutteri
Late Ralli kirjoitti:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=210559&n=6845148&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi
Kuuttosuntin sillan alle menevä väylä. Ei lateraaleja merkattu karttaan, ja kulkusuunta on hankala päätellä. Sillan pohjoispuolella on portteja, mutta ennen niitä on pari yksinäistä, ensin vihreä ja sitten punainen.Katsoin tuon kohdan Sailmatesta tuoreilta merikartoilta ja siinä Kuuttosuntin sillan alta menevä väylä on viitotettu pelkästään linjatauluilla. Itse asiassa kaikki sillan etelä- ja pohjoispuolella olevat 1,5 metrin väylät on viitotettu samalla tavalla pelkästään linjatauluja käyttäen.
- 234 2354253 4
kuotsilutteri kirjoitti:
Katsoin tuon kohdan Sailmatesta tuoreilta merikartoilta ja siinä Kuuttosuntin sillan alta menevä väylä on viitotettu pelkästään linjatauluilla. Itse asiassa kaikki sillan etelä- ja pohjoispuolella olevat 1,5 metrin väylät on viitotettu samalla tavalla pelkästään linjatauluja käyttäen.
Kieltämättä lateraaleja ei ole kartassa. Sen verran hurjalta näyttää tuo kapeikko kuitenkin, että linjoja pitkin se pitänee ajaa. Jos ajaa linjaa pitkin, ei voi mennä väärin.
- 123498 17984 1094
234 2354253 4 kirjoitti:
Kieltämättä lateraaleja ei ole kartassa. Sen verran hurjalta näyttää tuo kapeikko kuitenkin, että linjoja pitkin se pitänee ajaa. Jos ajaa linjaa pitkin, ei voi mennä väärin.
Ja hämmentävää, näköjään venereiteillä ei välttämättä merkitä edes siltojen korkeuksia.
- kapu14
Kiitos asiallisesta huomautuksesta. Koitin tuon edellisen tekstini kirjoittaa pienellä kiireellä. Viestin lähetettyä jäin miettimään , tuliko kaikki asiat riittävän selvästi ja huomasin tuo puuttumasi epäkohdan veneväylien hoidosta ja luokituksesta.
Aiemmin täällä joku kirjoitti väylän haraussyvyydestä , joka koskee oman tietämykseni mukaan vain ns. syväväyliä. Eli väyliä , joissa kulkee kauppalaivostoa. Eli karttaanhan merkitään väylän syvyys (Xm), joka tarkoittaa sitä ,että alus , jonka syvyys on pienempi tai yhtäsuuri kun karttaan merkitty syvyys on väylä aluksella ajettava. Nyt tulee mukaan sitten merisäätiedotus yms. asiat. Siellähän kerrotaan veden korkeus ja se tarkoittaa sitä ,että karttaan merkitty väylänsyvyys on keskivedenkorkeus. Siitä arvosta merisäätiedotus kertoo montako senttiä veden pinta on joko ( ) tai (-).
Tuo kannattaa aina otttaa huomioon , kun liikutaan vesillä.
Tuo haraussyvyys on n. 0.5-1.0m väylästä riippuen , mutta sitä ei karttatiedoissa ole.
Siis lopuksi haluan viellä sanoa, että aiemmin kerroin että vesi-, ja meritiet on yhdenvertaisessa asemassa , tarkoitan sitä , että se mikä karttaan on piirretty on vastuu nykyisin onko se nyt Trafi joka noita asioita hoitaa tai joku muu instanssi, mutta vastuu on yksin heillä, riippumatta siitä , minkä hoitoluokan väylä se on.
Totta myös se ,että eri väylät saa osakseen erilaista hoitoa ja rahaa. - 2342334 234 234 23
"Siis lopuksi haluan viellä sanoa, että aiemmin kerroin että vesi-, ja meritiet on yhdenvertaisessa asemassa , tarkoitan sitä , että se mikä karttaan on piirretty on vastuu nykyisin onko se nyt Trafi joka noita asioita hoitaa tai joku muu instanssi, mutta vastuu on yksin heillä, riippumatta siitä , minkä hoitoluokan väylä se on"
No ei tämäkään nyt ihan täsmällistä ole. Valtion teiden ja väylien osalta kyllä vastuu on yhdellä ja samalla organisaatiolla. Mutta on olemassa myös yksityisiä teitä ja yksityisten ylläpitämiä vesiväyliä. On myös jotain siltä väliltä, esim. valtion avustusta saavat yksityistiet. Yksityisiä vesiväyliä ei käsittääkseni merkitä karttaan, en tosin ole ihan varma. Yksityiset tiet sen sijaan ovat toki kartoissa.- kapu14
Tuo vastuukysymys väylienhoidosta on itselleni epäselvä ja se johtuu siitä , että MKL hoiti vesitiet ja Tielaitos , joka nykyisin on Destia, hoitaa maatiet. Mulla ei siis ole täsmällistä tietoa , miten tuo uudelleen organisointi on tällähetkellä.
Voi hyvin olla ,että se on yhdellä ja samalla virastolla, mutta se siitä.
En halua sotkea tähän keskusteluun nyt yksityisteitä ja väylien hoitoa , vielä vähemmän yksityisten pitämiä vesiväyliä.
Onko jollain tietoa, voiko joku yksityinen tehdä vesiväylän? Muutaman kerran olen kysynyt lupaa merkata omaa väylää ja vastaus on aina sama, ehdottomasti kielletty. Onko tämä virastojen uudelleen järjestely aiheuttanut tuohon muutosta?
Eli jos tuollaisia yksityisiä väyliä on, mutta ei virallisia, niin tämä keskutelu ei koske niitä.
Teiden osalta niitä on ja niihin on annettu virallinen lupa.Siksi ne on myös merkattu karttaan. - 23423 2345 2
kapu14 kirjoitti:
Tuo vastuukysymys väylienhoidosta on itselleni epäselvä ja se johtuu siitä , että MKL hoiti vesitiet ja Tielaitos , joka nykyisin on Destia, hoitaa maatiet. Mulla ei siis ole täsmällistä tietoa , miten tuo uudelleen organisointi on tällähetkellä.
Voi hyvin olla ,että se on yhdellä ja samalla virastolla, mutta se siitä.
En halua sotkea tähän keskusteluun nyt yksityisteitä ja väylien hoitoa , vielä vähemmän yksityisten pitämiä vesiväyliä.
Onko jollain tietoa, voiko joku yksityinen tehdä vesiväylän? Muutaman kerran olen kysynyt lupaa merkata omaa väylää ja vastaus on aina sama, ehdottomasti kielletty. Onko tämä virastojen uudelleen järjestely aiheuttanut tuohon muutosta?
Eli jos tuollaisia yksityisiä väyliä on, mutta ei virallisia, niin tämä keskutelu ei koske niitä.
Teiden osalta niitä on ja niihin on annettu virallinen lupa.Siksi ne on myös merkattu karttaan."Onko jollain tietoa, voiko joku yksityinen tehdä vesiväylän? Muutaman kerran olen kysynyt lupaa merkata omaa väylää ja vastaus on aina sama, ehdottomasti kielletty."
Oletko vesialueen omistaja? Se vaikuttanee asiaan. Kyllä noita ainakin kuntien ylläpitämiä väyliä on olemassa, joten ei se täysin kiellettyä voi olla. Mielenkiintoinen kysymys.
Destia on muuten Oy ja sillä ei ole niin minkäänmoista viranomaisroolia tai vastuuta maanteistä. Täysin rinnastettavissa esim. lemminkäinen oy:hyn tai muihin urakoitsijoihin. Valtionhallinnossa vastuullisia ovat Liikennevirasto (vastaa entistä Tiehallinnon keskushallintoa) ja ELY-keskukset (vastaavat entisiä Tiehallinnon tiepiirejä). - kapu14
23423 2345 2 kirjoitti:
"Onko jollain tietoa, voiko joku yksityinen tehdä vesiväylän? Muutaman kerran olen kysynyt lupaa merkata omaa väylää ja vastaus on aina sama, ehdottomasti kielletty."
Oletko vesialueen omistaja? Se vaikuttanee asiaan. Kyllä noita ainakin kuntien ylläpitämiä väyliä on olemassa, joten ei se täysin kiellettyä voi olla. Mielenkiintoinen kysymys.
Destia on muuten Oy ja sillä ei ole niin minkäänmoista viranomaisroolia tai vastuuta maanteistä. Täysin rinnastettavissa esim. lemminkäinen oy:hyn tai muihin urakoitsijoihin. Valtionhallinnossa vastuullisia ovat Liikennevirasto (vastaa entistä Tiehallinnon keskushallintoa) ja ELY-keskukset (vastaavat entisiä Tiehallinnon tiepiirejä).Tuo juttuhan täytyy varmistaa ,että kellä se väylänteko oikeus on. En ole kuullut ,että kunnilla olisi ylläpitämiä väyliä , mutta vannomatta paras.
- Kivimies11
Esim Espoolla ja Hesalla on omia väyliä joiden kunnossapito kuuluu heille itselleen.Virannomaisvalvonta kuuluu Trafille.
- Kapujallu
Toinen ajatus. Jos olet jollakin karttalehdellä , jossa ei näy nimelliskulkusuunta, niin aina nimelliskulkusuunta määräytyy kohti latvavesiä.
Tähän on myös muita sääntöjä, eli kohti Maarianhaminaa ja myös kulkusuunta kohti satamaa, joku laittoi että kohti pohjoista, no sinne vaan ja onnea, sitä tarvii silloin ja paljon !!!- Affenanmaa on eteläs
Selkämeren runkoväylällä nimelliskulkusuunta on kohti pohjoista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 417034
- 323958
- 463367
- 402959
- 172736
- 372238
- 162196
- 412163
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons472117- 402068