Rautavedeltä Tampereelle ?

syväys 1,1

Kysyisin pääseekö veneellä Vammalan suunnalta,Rautavedeltä, Tampereen vesistöihin vai stoppaako Nokialle vai jo aikaisemmin. Jos pääsee niin mitä syväys/vapaakorkeus rajoituksia siinä on. Niin ja siis ilman traileria.

45

2528

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • seadog

      Ei pääse, kyllä siellä Nokialla on ihan pato vastassa.

      Reitillä kriittiset paikat tulee Ellinvuoren lähellä Isosaaren molemmin puolin olevat ns vuolteet, virtaavat kapeikot. Molemmissa on sekä vapaakorkeus että syväys rajoitettu. Vapaakorkeutta on molemmissa niin että moottoriveneellä kyllä varmasti pääsee mutta purjeveneellä vain hyvin pienellä. Molemmilla vuolteilla on viitoitettu väylä, syväys on topografisen kartan mukaan 1.2m mutta suhtaudun tuohon vähän varauksella. Normaalilla (avo)moottoriveneellä tuosta kyllä pääsee helposti. Kutalansaaren molemmin puolin on myös tälläiset kapeikot ja niistä kannattaa ehkä valita se lännen puoleinen.

      Rautaveden Kuloveden vesistöstä on olemassa (epävirallinen) veneilykarttasarja, voisit yrittää kysyä sitä Vammalasta Tyrvään Kirjakaupasta tai paikallisesta veneilyseurasta.
      .
      Kulovedellä on tutustumisen arvoisia paikkoja Pirunpesännokka ja Piikkilänjärvi. Rautavedellä kannattaa poiketa Ellinvuoren laiturissa ja kävellä sieltä Pirunvuoren laelle.

      • syväys 1,1

        Kiitos asiallisesta ja laajasta vastauksesta. Sain tänään vanhan peruskartan(matkailukartta) käsiini ja siinä oli merkitty Isosaarta sivuavan sillan alituskorkeudeksi 8m . Kartta oli vanha ja Kutalansaaren länsipuolelle oli merkitty lossi ja alituskorkeudeksi(?) 8m. Näkyi olevan silta kun kattelin google näkymää, oli viittakin uomassa. Mahtooko tuo 8M päteä tuohon siltaankin?
        Eli jollain 0,7-0,8 syväydellä vois päästä Siuroon asti jos ei ole vedet oikein alhaalla.. Kyselen tässä kun ensi kesänä pitäis aikaa viettää noissa maisemissa ja purjevene olis käytettävissä mutta kyllä siinä on sitte maston kans jo liikaa pelaamista vaikka syväys riittäisikin. Onneksi ko vene ei ole oma.
        Tonne Siuroon oli merkattu rautatiesillan alituskorkeudeksi vain 1,2m, harmi kun sieltä olis kait päässy aikapitkälle pohjoisemmaksi.
        No onpa näitä ensi talvi aikaa tutkia ..


      • seadog
        syväys 1,1 kirjoitti:

        Kiitos asiallisesta ja laajasta vastauksesta. Sain tänään vanhan peruskartan(matkailukartta) käsiini ja siinä oli merkitty Isosaarta sivuavan sillan alituskorkeudeksi 8m . Kartta oli vanha ja Kutalansaaren länsipuolelle oli merkitty lossi ja alituskorkeudeksi(?) 8m. Näkyi olevan silta kun kattelin google näkymää, oli viittakin uomassa. Mahtooko tuo 8M päteä tuohon siltaankin?
        Eli jollain 0,7-0,8 syväydellä vois päästä Siuroon asti jos ei ole vedet oikein alhaalla.. Kyselen tässä kun ensi kesänä pitäis aikaa viettää noissa maisemissa ja purjevene olis käytettävissä mutta kyllä siinä on sitte maston kans jo liikaa pelaamista vaikka syväys riittäisikin. Onneksi ko vene ei ole oma.
        Tonne Siuroon oli merkattu rautatiesillan alituskorkeudeksi vain 1,2m, harmi kun sieltä olis kait päässy aikapitkälle pohjoisemmaksi.
        No onpa näitä ensi talvi aikaa tutkia ..

        Siuron suhteen et menetä mitään, sieltä ei tietääkseni pääse eteenpäin millään veneellä, paikalla taitaa olla varsin kivinen koski. Piikkilänjärvelle pääsy on myös estetty purjeveneellä, rautatiesilta on varsin matala, sinänsä järvi on näkemisen arvoinen varsinkin lämpimänä kesäpäivänä sillä se on jyrkkärantainen ja tuulelta suojaisa. Kaikki lossit on korvattu silloilla ja Isosaaren etelänpuoleinen silta on rakennettu kokonaan uudestaan muutama vuosi sitten. Muutamia asumattomia saaria löytyy mm Kuivasluoto jossa on laituri veneilijöitä varten. Järvellä oli joskus purjehdusharrastusta, mutta nyt ei pariin kymmeneen vuoteen ole juuri purjeita näkynyt, joten mukava kuulla että joku on Rautavedestä purjehdusmielessä kiinnostunut. Aikanaan siellä oli mm jokunen Windmill ja ainakin yksi Lightning joku Joemarin ja muutamia pienempia jollia.


    • Anonyymi

      Kokemäenjoki pitäisi kanavoida, niin pääsisi mereltä Tampereelle ja vaikka Hämeenlinnaan. Tai toisinpäin.

      Lopullinen tavoite pitäisi olla, että Suomen läpi pääsisi kanavien avulla vesitse. Kokemäenjoenkanavasta sisään ja Kymijoenkanavasta ulos. Tai toisinpäin.

      • Anonyymi

        Kanavointi on niin kallista ettei tuo ole realistista. Paitsi jos kiinalaiset kustantavat tuon siinä kuin Helsinki-Tallinna-tunnelin...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kanavointi on niin kallista ettei tuo ole realistista. Paitsi jos kiinalaiset kustantavat tuon siinä kuin Helsinki-Tallinna-tunnelin...

        Sehän voisi parantaa vesiyhteyksiä kaukoidästä eurooppaan. Kyllä näillä perusteilla varmasti saa miljardituen kiinasta tälläiselle hakkeelle kun asian oikein esittää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kanavointi on niin kallista ettei tuo ole realistista. Paitsi jos kiinalaiset kustantavat tuon siinä kuin Helsinki-Tallinna-tunnelin...

        Eu-n elvytyspakettiin riittää miljardeja.

        Rahaa on sinne mihin sitä halutaan laittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eu-n elvytyspakettiin riittää miljardeja.

        Rahaa on sinne mihin sitä halutaan laittaa.

        Mitä järkeä olisi laittaa satoja ja taas satoja miljoonia kanavointiin joidenkin muutamien hassujen veneilijöiden kesäkuukausien aikana käytettäväksi? Eivät ne kaukoidästä tuleva tavarakrääsä kuitenkaan useimmissa tapauksissa pääse kaupan jakelulaitureille tms. vesiteitse, kyllä se on lopulta autoon nostettava.
        Toisaalta, kai pitkälti ko. kaltaisiin aivan älyvapaisiin kohteisiinhan ne etelän maat ovat EU- rahoja käyttäneet, teihin jotka eivät johda mihinkään, kokonaisiin satamiin joissa ei käy laivan laivaa jne? Ei tämä sen pöllömpää olisi, jotenkin vain näin suomalaisena se vaikuttaisi hölmöläisten touhulta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä järkeä olisi laittaa satoja ja taas satoja miljoonia kanavointiin joidenkin muutamien hassujen veneilijöiden kesäkuukausien aikana käytettäväksi? Eivät ne kaukoidästä tuleva tavarakrääsä kuitenkaan useimmissa tapauksissa pääse kaupan jakelulaitureille tms. vesiteitse, kyllä se on lopulta autoon nostettava.
        Toisaalta, kai pitkälti ko. kaltaisiin aivan älyvapaisiin kohteisiinhan ne etelän maat ovat EU- rahoja käyttäneet, teihin jotka eivät johda mihinkään, kokonaisiin satamiin joissa ei käy laivan laivaa jne? Ei tämä sen pöllömpää olisi, jotenkin vain näin suomalaisena se vaikuttaisi hölmöläisten touhulta.

        Yleensä nämä kustannuslaskelmat, lähtee virkamiesten pöydällä aivan lapasesta, kun puhutaan nostosilloista jai sulkukanavista. Katsotaan jotankin laivalle tehdyn automaattikanavan kustannuslaskelmia. Tosiasiassa venekäyttöön riittää varsin kapea kanava, suurin osa veneistä menee 4m leveään sulkuun hyvin, kapeampaankin. Venekäytössä sulkukanava toimii hyvin käsipelilläkin, mitään automatiikkaa tai koneistoa ei sen kummemmin tarvita. Alikulkukorkeuksienkaan ei tarvitse olla kovin kummoisia, ehkä 2...3,5m, joten nostosilloilta säästytään, jos siellä on joku pikkusilta kärrypolulle tai kevyenliikenteen vylälle on nekin toteutettavissa käsipelillä toimiviksi. Yleensä mailmalla tuollaiset veneitä varten olevat sillat ja sulkukanavat ovat, miehittämättömiä, itsepalveluperiaatteella ja käsikäyttöisiä. Näistä kun esitetään täällä suomessa kustannusarvioita on ne 10...100 kertaisia todelliseen nähden. Tuntuisikin olevan, että venekanavien rakentamiselle ei ole tahtoa ja hankearvioiden tarkoitus on vain lähinna torpata koko asia heti alkuunsa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleensä nämä kustannuslaskelmat, lähtee virkamiesten pöydällä aivan lapasesta, kun puhutaan nostosilloista jai sulkukanavista. Katsotaan jotankin laivalle tehdyn automaattikanavan kustannuslaskelmia. Tosiasiassa venekäyttöön riittää varsin kapea kanava, suurin osa veneistä menee 4m leveään sulkuun hyvin, kapeampaankin. Venekäytössä sulkukanava toimii hyvin käsipelilläkin, mitään automatiikkaa tai koneistoa ei sen kummemmin tarvita. Alikulkukorkeuksienkaan ei tarvitse olla kovin kummoisia, ehkä 2...3,5m, joten nostosilloilta säästytään, jos siellä on joku pikkusilta kärrypolulle tai kevyenliikenteen vylälle on nekin toteutettavissa käsipelillä toimiviksi. Yleensä mailmalla tuollaiset veneitä varten olevat sillat ja sulkukanavat ovat, miehittämättömiä, itsepalveluperiaatteella ja käsikäyttöisiä. Näistä kun esitetään täällä suomessa kustannusarvioita on ne 10...100 kertaisia todelliseen nähden. Tuntuisikin olevan, että venekanavien rakentamiselle ei ole tahtoa ja hankearvioiden tarkoitus on vain lähinna torpata koko asia heti alkuunsa.

        Lapasesi unohti autuaasti vaan yhden asian: Erittäin harvoin, tuskin koskaan ja tuskin mikään julkinen projekti on valmistunut alkuperäisten kustannuslaskelmien puitteissa, ylitys on tyypillisesti 30-50 %.
        Mutta jos tiedät muuta, kerro toki esimerkki?
        Kerro myös edes yksi esimerkki väittämästäsi 10- 100- kertaisesti liian suuriksi osoittautuneista kustannusarviolaskelmista?
        Miksi et kerro pyytämiäni esimerkkejä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä järkeä olisi laittaa satoja ja taas satoja miljoonia kanavointiin joidenkin muutamien hassujen veneilijöiden kesäkuukausien aikana käytettäväksi? Eivät ne kaukoidästä tuleva tavarakrääsä kuitenkaan useimmissa tapauksissa pääse kaupan jakelulaitureille tms. vesiteitse, kyllä se on lopulta autoon nostettava.
        Toisaalta, kai pitkälti ko. kaltaisiin aivan älyvapaisiin kohteisiinhan ne etelän maat ovat EU- rahoja käyttäneet, teihin jotka eivät johda mihinkään, kokonaisiin satamiin joissa ei käy laivan laivaa jne? Ei tämä sen pöllömpää olisi, jotenkin vain näin suomalaisena se vaikuttaisi hölmöläisten touhulta.

        "Mitä järkeä olisi laittaa satoja ja taas satoja miljoonia kanavointiin joidenkin muutamien hassujen veneilijöiden kesäkuukausien aikana käytettäväksi?"

        Veneilykausi on koko sulan veden ajan. Eli noin toukokuusta joulukuulle.

        Kun kanavia aletaan rakentaa on tehtävä kerralla riittävän isoja, jotta isohkot rahtilaivat ja matkustajajokilaivat mahtuvat kulkemaan. Näyttäisi keskieuroopassa kulkevien jokiristeilijöiden pituus olevan usein 135 metriä, joten vähintään se olisi oltava kanavien sulkujen minimipituus.

        Olisi se vain hienoa lähteä vaikka Helsingistä jokilaivalla kohti poria, siitä sitten kokemäenjokea Tampereelle ja sitten järviä ja kanavia pitkin Suomen halki ja kymijoenkanavasta merelle ja siitä takaisin
        Helsinkiin. Taitaisi vetää turistejakin aika kivasti tällainen ainutlaatuinen reitti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mitä järkeä olisi laittaa satoja ja taas satoja miljoonia kanavointiin joidenkin muutamien hassujen veneilijöiden kesäkuukausien aikana käytettäväksi?"

        Veneilykausi on koko sulan veden ajan. Eli noin toukokuusta joulukuulle.

        Kun kanavia aletaan rakentaa on tehtävä kerralla riittävän isoja, jotta isohkot rahtilaivat ja matkustajajokilaivat mahtuvat kulkemaan. Näyttäisi keskieuroopassa kulkevien jokiristeilijöiden pituus olevan usein 135 metriä, joten vähintään se olisi oltava kanavien sulkujen minimipituus.

        Olisi se vain hienoa lähteä vaikka Helsingistä jokilaivalla kohti poria, siitä sitten kokemäenjokea Tampereelle ja sitten järviä ja kanavia pitkin Suomen halki ja kymijoenkanavasta merelle ja siitä takaisin
        Helsinkiin. Taitaisi vetää turistejakin aika kivasti tällainen ainutlaatuinen reitti.

        Veneilykausi kestää useimmilla veneilijöillä ne pari kesän lämpimintä kuukautta, siinä se on. Kuka perverssi itsensäkiduttaja lähtisi veneilemään Loka- Marraskuunkaan kylmyyteen, pimeyteen ja räntäsateisiin, vain kourallinen kalamiehiä tämän saattaa tehdä.
        Tulen juuri rannoilta joissa on keskikesällä paljon veneitä, nyt saattaa havaita että vasta osa on ylipäätään laskettu veteen ja veneilemässä ei juuri muita näe kuin kilometrin- parin saarimökkimatkaa tekeviä mökille menijöitä.
        Mitä rahtia ja minne ne kuvitelmiesi rahtilaivat sitten kuljettaisivat? Saimaalle on pienille rahtilaivoille valmis kanava mutta ei niitäkään siellä tuhkatiheään edes sulan veden aikaan ajele, sinun mielestäsi samanlaisia kanavia tarvittaisiin siis pitkin poikin suomea...

        Meillä on jo nyt turisteilla kohtuullisen hyviä matkustusmahdollisuuksia sisävesistöillä, kovin taitaa vaan olla toiminta taloudelliselta kannattavuudeltaan kiikun kaakun, sateisimmat ja koleimmat kesät pääosin tyhjää saavat kuljettaa. Eli aivan utopiaa ovat nämä kanavahaahuilut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veneilykausi kestää useimmilla veneilijöillä ne pari kesän lämpimintä kuukautta, siinä se on. Kuka perverssi itsensäkiduttaja lähtisi veneilemään Loka- Marraskuunkaan kylmyyteen, pimeyteen ja räntäsateisiin, vain kourallinen kalamiehiä tämän saattaa tehdä.
        Tulen juuri rannoilta joissa on keskikesällä paljon veneitä, nyt saattaa havaita että vasta osa on ylipäätään laskettu veteen ja veneilemässä ei juuri muita näe kuin kilometrin- parin saarimökkimatkaa tekeviä mökille menijöitä.
        Mitä rahtia ja minne ne kuvitelmiesi rahtilaivat sitten kuljettaisivat? Saimaalle on pienille rahtilaivoille valmis kanava mutta ei niitäkään siellä tuhkatiheään edes sulan veden aikaan ajele, sinun mielestäsi samanlaisia kanavia tarvittaisiin siis pitkin poikin suomea...

        Meillä on jo nyt turisteilla kohtuullisen hyviä matkustusmahdollisuuksia sisävesistöillä, kovin taitaa vaan olla toiminta taloudelliselta kannattavuudeltaan kiikun kaakun, sateisimmat ja koleimmat kesät pääosin tyhjää saavat kuljettaa. Eli aivan utopiaa ovat nämä kanavahaahuilut.

        Kymijoen kanavaa mietittiin 90-luvulla, vaan ei rakennettu. Päijänteen rannalta lopetettiin paperitehdas hiljattain. Mitäpä jos kyseinen tehdas olisi pystynyt laittamaan suoraan tehtaan pihasta rullat laivaan, joka kustannustehokkaasti olisi vieneet rullat Kymijoen kanavaa hyödyntäen keski-eurooppaan?

        Vesitie on erittäin kustannustehokas kuljetustapa.

        Mitä taas tulee matkustajaliikenteeseen, niin Suomesta puuttuu tasokkaat laivat sisävesiltä lähes kokonaan. Emme voi tietää kysyntää, koska Euroopan jokiristeilijöiden tapaisia laivoja ei ole.

        Mutta mitään kanavahankkeita ei tietääkseni kokemäenjokeen ole suunnitteilla, joten seilatkaamme voimalaitosten väliä edes takas.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mitä järkeä olisi laittaa satoja ja taas satoja miljoonia kanavointiin joidenkin muutamien hassujen veneilijöiden kesäkuukausien aikana käytettäväksi?"

        Veneilykausi on koko sulan veden ajan. Eli noin toukokuusta joulukuulle.

        Kun kanavia aletaan rakentaa on tehtävä kerralla riittävän isoja, jotta isohkot rahtilaivat ja matkustajajokilaivat mahtuvat kulkemaan. Näyttäisi keskieuroopassa kulkevien jokiristeilijöiden pituus olevan usein 135 metriä, joten vähintään se olisi oltava kanavien sulkujen minimipituus.

        Olisi se vain hienoa lähteä vaikka Helsingistä jokilaivalla kohti poria, siitä sitten kokemäenjokea Tampereelle ja sitten järviä ja kanavia pitkin Suomen halki ja kymijoenkanavasta merelle ja siitä takaisin
        Helsinkiin. Taitaisi vetää turistejakin aika kivasti tällainen ainutlaatuinen reitti.

        Elellään mainitsemasi Toukokuun loppupuolta. Miten on, olitko tai oletko yhä tänään veneilemässä? Missä päin, jos eteläisen suomen vesillä niin saanko kysyä että oliko/onko kiva veneilypäivä noin niin kuin kelien puolesta? Entä miten paljon on tapanasi veneillä sanokaamme Marraskuussa, entäpä jopa Joulukuussa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä järkeä olisi laittaa satoja ja taas satoja miljoonia kanavointiin joidenkin muutamien hassujen veneilijöiden kesäkuukausien aikana käytettäväksi? Eivät ne kaukoidästä tuleva tavarakrääsä kuitenkaan useimmissa tapauksissa pääse kaupan jakelulaitureille tms. vesiteitse, kyllä se on lopulta autoon nostettava.
        Toisaalta, kai pitkälti ko. kaltaisiin aivan älyvapaisiin kohteisiinhan ne etelän maat ovat EU- rahoja käyttäneet, teihin jotka eivät johda mihinkään, kokonaisiin satamiin joissa ei käy laivan laivaa jne? Ei tämä sen pöllömpää olisi, jotenkin vain näin suomalaisena se vaikuttaisi hölmöläisten touhulta.

        Kyllä noihin kanaviin olis riittänyt paukkuja 1860-- luvulla mutta rautatiet voitti. Miettikääs jos koko Suomen junien rahti- ja matkustajaliikenne johdettaiskin kanavia pitkin. Tasoristeysten sijaan olisi sullkuja ja nostosiltoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kymijoen kanavaa mietittiin 90-luvulla, vaan ei rakennettu. Päijänteen rannalta lopetettiin paperitehdas hiljattain. Mitäpä jos kyseinen tehdas olisi pystynyt laittamaan suoraan tehtaan pihasta rullat laivaan, joka kustannustehokkaasti olisi vieneet rullat Kymijoen kanavaa hyödyntäen keski-eurooppaan?

        Vesitie on erittäin kustannustehokas kuljetustapa.

        Mitä taas tulee matkustajaliikenteeseen, niin Suomesta puuttuu tasokkaat laivat sisävesiltä lähes kokonaan. Emme voi tietää kysyntää, koska Euroopan jokiristeilijöiden tapaisia laivoja ei ole.

        Mutta mitään kanavahankkeita ei tietääkseni kokemäenjokeen ole suunnitteilla, joten seilatkaamme voimalaitosten väliä edes takas.

        Jos ne tasokkaat matkustajalaivat kykenisivät toimimaan taloudellisesti kannattavasti, niitä myös olisi! Hoksasitko siis miksi niitä ei ole?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lapasesi unohti autuaasti vaan yhden asian: Erittäin harvoin, tuskin koskaan ja tuskin mikään julkinen projekti on valmistunut alkuperäisten kustannuslaskelmien puitteissa, ylitys on tyypillisesti 30-50 %.
        Mutta jos tiedät muuta, kerro toki esimerkki?
        Kerro myös edes yksi esimerkki väittämästäsi 10- 100- kertaisesti liian suuriksi osoittautuneista kustannusarviolaskelmista?
        Miksi et kerro pyytämiäni esimerkkejä?

        Niinhän se on että jos tälläista hanketta lähdettäisiin tekemään virkamiesvetoisesti lopputulos olisi aivan tolkuttomasti ylimitoitettu huviveneliikenteelle ja budjetti ylittyisi, siinä olet aivan oikeassa.
        On kuitenkin mahdollista toteuttaa tuollaisen joen sulkukanavat huviveneilyn tarpeisiin riitävällä tavalla vain murto osalla näiden tarkoitushakuisten esiselvitysten esittämistä kustannuksista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinhän se on että jos tälläista hanketta lähdettäisiin tekemään virkamiesvetoisesti lopputulos olisi aivan tolkuttomasti ylimitoitettu huviveneliikenteelle ja budjetti ylittyisi, siinä olet aivan oikeassa.
        On kuitenkin mahdollista toteuttaa tuollaisen joen sulkukanavat huviveneilyn tarpeisiin riitävällä tavalla vain murto osalla näiden tarkoitushakuisten esiselvitysten esittämistä kustannuksista.

        Eikö kuitenkin ihan alkuun tulisi kaivaa ne kanavat, sitten niihin laittaa sulkuja. Lukuun ottamatta muutamaa voimalaa joet ovat jo liikennöitävissä sen mitä ovat. otetaan esim. Kokemäenjoki, vaikka voimalat rakenteineen poistettaisiin, jokeen jää koskia ja matalikkopaikkoja joissa vähän veden aikaan miltei pohja paistaa, pohjakivikot ainakin, ei siellä veneillä.
        Jätit esittämättä laskelmasi niistä ei- virkamiesvetoisesti tehdyistä kustannusarvioista. Jätit myös kertomasta yhtään esimerkkiä siitä, missä ja milloin ja kuinka paljon virkamiesvetoisesti tehtyjen kustannusarvioiden pohjalta toteutetut projektit ovat tulleet maksamaan väitteesi mukaisesti tolkuttoman ylihintaisesti?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö kuitenkin ihan alkuun tulisi kaivaa ne kanavat, sitten niihin laittaa sulkuja. Lukuun ottamatta muutamaa voimalaa joet ovat jo liikennöitävissä sen mitä ovat. otetaan esim. Kokemäenjoki, vaikka voimalat rakenteineen poistettaisiin, jokeen jää koskia ja matalikkopaikkoja joissa vähän veden aikaan miltei pohja paistaa, pohjakivikot ainakin, ei siellä veneillä.
        Jätit esittämättä laskelmasi niistä ei- virkamiesvetoisesti tehdyistä kustannusarvioista. Jätit myös kertomasta yhtään esimerkkiä siitä, missä ja milloin ja kuinka paljon virkamiesvetoisesti tehtyjen kustannusarvioiden pohjalta toteutetut projektit ovat tulleet maksamaan väitteesi mukaisesti tolkuttoman ylihintaisesti?

        Tulin juuri mukaan tähän keskusteluun, sillä olen aina ollut kanavafani.
        Se on tietenkin selvää, että niitä kanavia ei tänä päivänä saada enää puhtaasi taloudellisilla edellytyksillä rakennettua, mutta jos otetaan ihmisten tarvitsema virkistyskäyttö kuvaan mukaan, niin saadaan aivan erilainen näkemys asiaan.
        Tulevaisuudessa kun automaatio ja tekoäly tekee työmme, niin tarvitaan muuta tekemistä ihmisille ja veneily on varmasti silloin mukana.

        Mielestäni nuo Saimaan puolella olevat vanhemmat sisävesikanavat voisivat olla mittakaavana näille vapaa-ajan kanaville, sillä rahtiliikenne tuskin haluaa monta eri kuormaus- ja purkusessiota itselleen.

        Olen kerran kulkenut tuon Keiteleen kanavan läpi ylöspäin ja sen koko vaikutti melko asialliselta, vaikka sulut ovat huviveneilyyn turhan pitkiä.
        Vesireitti Lahdesta Pielavedelle on oikein mukava kokemus kanavista pitävälle veneilijälle.

        Tuossa edellä oli kohta, jota halusin kommentoida,
        ” vaikka voimalat rakenteineen poistettaisiin, jokeen jää koskia ja matalikkopaikkoja joissa vähän veden aikaan miltei pohja paistaa, pohjakivikot ainakin, ei siellä veneillä.”
        Tietenkään niitä voimaloita ei sieltä poisteta, muuta vaikka poistettaisiinkin, niin kyllä sinne pohjapadot jätettäisiin.
        Ellei sitä jokea nyt sitten luonnontilaan saatettaisi, joka kyllä takaisi sen, ettei siellä monena päivänä vuodesta ainakaan millään moottoriveneellä kuljettaisi.
        Kyllä minä sinne lännen veneiljöillekin jonkun kanavan soisin ja olisin valmis jollakin summalla sitä kannattamaan.
        Rakennetaan sitten sen jälkeen Päijänne - Saimaa yhteys D.
        Ureinwohner


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ne tasokkaat matkustajalaivat kykenisivät toimimaan taloudellisesti kannattavasti, niitä myös olisi! Hoksasitko siis miksi niitä ei ole?

        Se että jotain ei ole nyt olemassa ei tarkoita sitä ettei se voisi olla kannattavaa.

        Yhteiskunta jämähtäisi paikoilleen, jos ajateltaisiin mainitsemallasi tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä noihin kanaviin olis riittänyt paukkuja 1860-- luvulla mutta rautatiet voitti. Miettikääs jos koko Suomen junien rahti- ja matkustajaliikenne johdettaiskin kanavia pitkin. Tasoristeysten sijaan olisi sullkuja ja nostosiltoja.

        Miksi ihmeessä koko Suomen junien rahti- ja matkustajaliikenne pitäisi mennä kanavia pitkin?

        Vesiteitä kannattaa käyttää siellä missä se on järkevää.

        Vesitiet ovat siitäkin kivoja, että ne ei kulu. Toki sulkuja joutuu ajoittaan remontoimaan, mutta kulut ovat marginaalisia, kun vertaa tie tai raideverkon kunnossapitokuluihin.


      • Anonyymi

        Luulisi Kokemäenjoen varren kuntien olevan kiinnostuneita aloittaa jonkinmoisen selvityksen tekemiseen Kokemäenjoen kanavoimisesta.

        Kanavoinnilla olisi suuret positiiviset vaikutukset kuntien taloudelle.


    • Anonyymi

      Kokemäenjoessa on ainakin viisi voimalaa. ne kaikki olisi uusilla kanavilla kierrettävä, lisäksi olisi kierrettävä voimaloiden ohivirtauskanavat. Kaikkiin noihin uusiin kanaviin olisi tehtävä sulut laitteistoineen. Monin paikoin joen pintaa olisi veneilyn mahdollistamiseksi monilla metreillä nostettava, esim. Nakkilan Arantilankoski on tuollainen paikka. Se ei edes ole kunnon koski, siksi sinne ei voimalaa koskaan ole edes suunniteltu rakentaa, se on pitkä matala kivikkopohjainen loiva laskuosuus joessa. Jotta siitä tulisi turvallisesti veneiltävä, kosken alapuolelle olisi rakennettava massiivinen pato, nostettava vedenpintaa 6-8 metriä siinä padon kohdalla jotta pinta myös kosken kohdalla saataisiin edes pari metriä nousemaan jne. Eli pato sulkuineen tarvittaisiin siihen kosken alapuolelle. Vedenpinnan nosto taas aiheuttaisi pysyvän kestotulvan joessa kilometrien pituudelta tämän kohdan yläpuolella. Nyt tulvia koetaan vain keväisin, yli 100 vuottahan siellä on tehty tulvansuojelutyötä, tehty esim. Kravin ojat yms. ja nyt sitten tulvia alettaisiin ikään kuin tekemällä tehdä uudelleen...

      Joskus pitäis vähän ajatella enste.

      • Anonyymi

        Niin joskus pitää vähän ajatella itse ja myös katsoa miten muualla on tehty.
        Mitähän koneistoja sulkukanava tarvitsee, ainakin minä olen onnistunut menemään ihan kohtuullisen kokoisella veneellä sulkukanavasta, ihan ilman mitään koneistoja pelkällä lihasvoimalla. Sulut aukeaa työntämällä kun vedenpinnat on tasalla. Vedenpinnan saa tasalle kun avaa luukut, mikä sekin käy käsipelillä. Jos nyt tarkoitit sitä luukussa olevaa hammastankoa koneistona, niin ei se paljoa maksa.
        Ei joen liikennöitäväksi tememiseksi koko jokea padota vaan tuollaisiin mataliin sekä koski kohtiin tehdään tarvittaessa sulullinen sivukanava. Ei sitä 1800 luvulla mitän massiivisia patoja rakennettu että saataisiin koko joen pinta tasalle.


      • Anonyymi

        " Tampereen ja Porin välille tarvittaisiin seitsemän-kahdeksan sulkukanavaa ja kaivettua kanavaa todennäköisesti 5-8 km. Joki on ilmeisesti suurimmaksi osaksi kulkukelpoinen, mutta siellä on neljä voimalaitosta ja muutama pieni koski."

        http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/kokemaenjokialvf.html

        Eiköhän tuo ole kanavoitavissa, niin kuin muutkin joet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Tampereen ja Porin välille tarvittaisiin seitsemän-kahdeksan sulkukanavaa ja kaivettua kanavaa todennäköisesti 5-8 km. Joki on ilmeisesti suurimmaksi osaksi kulkukelpoinen, mutta siellä on neljä voimalaitosta ja muutama pieni koski."

        http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/kokemaenjokialvf.html

        Eiköhän tuo ole kanavoitavissa, niin kuin muutkin joet.

        Kukaan ei kai ole väittänyt etteikö sitä ja tätä olisi tehtävissä, vai kuinka?
        Kokemäenjoessa Porin ja Tampereen välillä on 5 voimalaa, katsopa vaikka kartoista...
        Mutta sitten vaan, ei kun rakentelemaan, onnea matkaan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan ei kai ole väittänyt etteikö sitä ja tätä olisi tehtävissä, vai kuinka?
        Kokemäenjoessa Porin ja Tampereen välillä on 5 voimalaa, katsopa vaikka kartoista...
        Mutta sitten vaan, ei kun rakentelemaan, onnea matkaan!

        Taitaa olla kanava asiat Länsi-Suomessa hieman vieraita, kun edellinen kanava Länsi-Suomeen on tehty ties koska.

        Itä-Suomeen sen sijaa valmistui viime kesänä Kimolan kanava ja Tainionkosken ja Kutilan kanavia suunnitellaan. Saimaan kanavan sulkuja ollaan pidentämässä.

        Länsi-Suomessa eletään jossain pysähtyneisyyden ajassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taitaa olla kanava asiat Länsi-Suomessa hieman vieraita, kun edellinen kanava Länsi-Suomeen on tehty ties koska.

        Itä-Suomeen sen sijaa valmistui viime kesänä Kimolan kanava ja Tainionkosken ja Kutilan kanavia suunnitellaan. Saimaan kanavan sulkuja ollaan pidentämässä.

        Länsi-Suomessa eletään jossain pysähtyneisyyden ajassa.

        Kimolan kanavaan on turha verrata koska sehän oli jo valmis kanava uittojen jäljiltä. Vain yksi sulku piti rakentaa nippunosturin sijalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taitaa olla kanava asiat Länsi-Suomessa hieman vieraita, kun edellinen kanava Länsi-Suomeen on tehty ties koska.

        Itä-Suomeen sen sijaa valmistui viime kesänä Kimolan kanava ja Tainionkosken ja Kutilan kanavia suunnitellaan. Saimaan kanavan sulkuja ollaan pidentämässä.

        Länsi-Suomessa eletään jossain pysähtyneisyyden ajassa.

        Mutta minun ymmärtääkseni juuri itäinen Suomi on tyhjenemässä asukkaista vauhdilla, länsi- Suomi on aina ollut edelläkävijä maassa ja on edelleen. Ei tarpeettomien huviveneilykanavien määrällä kehitystä mitata. Eikö se vaikuta vähän pysähtyneisyyden keskelle menemiseltä jos astelee vaikka Tammikuussa esim. Ruokolahden kylänraittia...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta minun ymmärtääkseni juuri itäinen Suomi on tyhjenemässä asukkaista vauhdilla, länsi- Suomi on aina ollut edelläkävijä maassa ja on edelleen. Ei tarpeettomien huviveneilykanavien määrällä kehitystä mitata. Eikö se vaikuta vähän pysähtyneisyyden keskelle menemiseltä jos astelee vaikka Tammikuussa esim. Ruokolahden kylänraittia...

        " Ei tarpeettomien huviveneilykanavien määrällä kehitystä mitata. "

        Ei kai ne tarpeettomia ole, jos niitä kerran rakennellaan. Esim. Kimolan kanavan sulutusmäärät ensimmäisenä kesänä oli paljon suuremmat kuin odotettiin. Kanava maksoi noin 20 miljoonaa ja asiaa vatvottiin vuosikaudet.

        Kauaa ei sen sijaan mennyt kun nuijan kopautuksella miljardit lähti etelä-eurooppaan elvytyspaketin muodossa. Noilla miljardeilla olisi Suomen kaikki vähänkään järkevät kanavahankkeet maksettu moneen kertaan.

        Vaikka kanava todettaisiin kannattavaksi, ei sitä välttämättä toteuteta. Kuten esim. Vihavuoden kanavahanke.

        https://yle.fi/uutiset/3-5134008

        Uutta veneilyreittiä olisi tullut kymmeniä kilometriä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Ei tarpeettomien huviveneilykanavien määrällä kehitystä mitata. "

        Ei kai ne tarpeettomia ole, jos niitä kerran rakennellaan. Esim. Kimolan kanavan sulutusmäärät ensimmäisenä kesänä oli paljon suuremmat kuin odotettiin. Kanava maksoi noin 20 miljoonaa ja asiaa vatvottiin vuosikaudet.

        Kauaa ei sen sijaan mennyt kun nuijan kopautuksella miljardit lähti etelä-eurooppaan elvytyspaketin muodossa. Noilla miljardeilla olisi Suomen kaikki vähänkään järkevät kanavahankkeet maksettu moneen kertaan.

        Vaikka kanava todettaisiin kannattavaksi, ei sitä välttämättä toteuteta. Kuten esim. Vihavuoden kanavahanke.

        https://yle.fi/uutiset/3-5134008

        Uutta veneilyreittiä olisi tullut kymmeniä kilometriä.

        Oletko laskenut kauanko menee siihen kun veneilijät maksavat sekä Kimolan kanavan rakentamisen että aikanaan edessä olevat huolto- ja korjauskustannukset, ensin kuitenkin vaikka vain tuo 20 milj. takaisinmaksu? Millä ilveellä voit väittää kanavaa jotenkin taloudellisesti kannattavaksi kun se kannattavuus ei edes teoriassa ole mahdollista?
        Minkä ihmeen takia olisi sijoitettava kymmeniä miljoonia jotta saataisiin kymmeniä kilometrejä uutta veneilyreittiä kun meillä on veneilyreittejä niin rannikoilla kuin sisävesillämmekin jo satoja ja taas satoja kilometrejä?
        Kun aletaan puhua taloudellisesta kannattavuudesta, se tarkoittaa tuottoa, voittoa. paljonko Kimolan kanava koskaan tuottaa voittoa...

        Vertausta vaikka EU-rahoihin on turha jatkuvasti kaivaa esiin, ei hölmöily yhdessä asiassa pakota hölmöilemään ihan joka asiassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko laskenut kauanko menee siihen kun veneilijät maksavat sekä Kimolan kanavan rakentamisen että aikanaan edessä olevat huolto- ja korjauskustannukset, ensin kuitenkin vaikka vain tuo 20 milj. takaisinmaksu? Millä ilveellä voit väittää kanavaa jotenkin taloudellisesti kannattavaksi kun se kannattavuus ei edes teoriassa ole mahdollista?
        Minkä ihmeen takia olisi sijoitettava kymmeniä miljoonia jotta saataisiin kymmeniä kilometrejä uutta veneilyreittiä kun meillä on veneilyreittejä niin rannikoilla kuin sisävesillämmekin jo satoja ja taas satoja kilometrejä?
        Kun aletaan puhua taloudellisesta kannattavuudesta, se tarkoittaa tuottoa, voittoa. paljonko Kimolan kanava koskaan tuottaa voittoa...

        Vertausta vaikka EU-rahoihin on turha jatkuvasti kaivaa esiin, ei hölmöily yhdessä asiassa pakota hölmöilemään ihan joka asiassa.

        Hyviä näkökulmia tänne aiheesta kirjoitetaan. Pitää nyt kommentoida itsekin väliin asia jota moni ei helposti ajattele näissä kanavahankkeissa. Kanavahankkeet eivät itsessään ole kannattavia siis siltä näkökulmalta, että sieltä tulee huviveneilijöitä jotka maksavat palveluista. Se suurempi juttu on kuntien omistamat maa-alueet vesistöjen äärellä. Jos näitä vesistöjä päästään kytkemään toisiinsa kuten Kimolan tapauksessa nostaa se kunnan omistaman maan arvoa koska ihmiset ostavat tontteja mieluummin sellaisesta paikasta jossa on hyvät veneilymahdollisuudet kuin paikasta joka on pienen järven äärellä. Päijänteen rantatonttien hinnat ovat moninkertaisia verrattuna vaikka vastaavan samassa kunnassa olevaan järvenrantatontiin joka ei ole veneväylien äärellä... Toki tuo maa-alueiden houkutelevuus tuo myös muuta välillistä hyötyä kunnalle. Aina ei siis pidä ajatella hankekustannuksia suoraan siihen itse käyttöön mitä varten hanke tulee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyviä näkökulmia tänne aiheesta kirjoitetaan. Pitää nyt kommentoida itsekin väliin asia jota moni ei helposti ajattele näissä kanavahankkeissa. Kanavahankkeet eivät itsessään ole kannattavia siis siltä näkökulmalta, että sieltä tulee huviveneilijöitä jotka maksavat palveluista. Se suurempi juttu on kuntien omistamat maa-alueet vesistöjen äärellä. Jos näitä vesistöjä päästään kytkemään toisiinsa kuten Kimolan tapauksessa nostaa se kunnan omistaman maan arvoa koska ihmiset ostavat tontteja mieluummin sellaisesta paikasta jossa on hyvät veneilymahdollisuudet kuin paikasta joka on pienen järven äärellä. Päijänteen rantatonttien hinnat ovat moninkertaisia verrattuna vaikka vastaavan samassa kunnassa olevaan järvenrantatontiin joka ei ole veneväylien äärellä... Toki tuo maa-alueiden houkutelevuus tuo myös muuta välillistä hyötyä kunnalle. Aina ei siis pidä ajatella hankekustannuksia suoraan siihen itse käyttöön mitä varten hanke tulee.

        Mutta rantarakentamisesta kärsii luonto eli ympäristö. Rakennuspaikalta hakataan puustoa pois, rantaa raavitaan jolloin lintujenkin pesäpaikat vähenevät, teitä rakennetaan ja taas poistetaan puustoa pysyvästi eli turmellaan ympäristöä, mökeille autoillaan edestakaisin ja aiheutetaan monenlaisia päästöjä, hiilidioksidia ja sen sellaista.
        Mitä vähemmän mökkejä, sitä parempi. Maaseutu tekee kuolemaa, oli siellä niitä mökkejä tai ei, kouluja, kauppoja, terveydenhoitopalveluja yms, kaikkia supistetaan ja usein lopetetaan tykkänään.
        Huviveneilijöiden eikä edes mökkiläisten maksuilla ei ylläpidetä palveluja jotka olisivat välttämättömiä kuntien elinkelpoisuudelle, ylivertaisesti isoin osa maaseutupaikkakunnista alkaa olla konkurssikypsiä, voidaan kysyä jotta kuka sammuttaa valot?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta rantarakentamisesta kärsii luonto eli ympäristö. Rakennuspaikalta hakataan puustoa pois, rantaa raavitaan jolloin lintujenkin pesäpaikat vähenevät, teitä rakennetaan ja taas poistetaan puustoa pysyvästi eli turmellaan ympäristöä, mökeille autoillaan edestakaisin ja aiheutetaan monenlaisia päästöjä, hiilidioksidia ja sen sellaista.
        Mitä vähemmän mökkejä, sitä parempi. Maaseutu tekee kuolemaa, oli siellä niitä mökkejä tai ei, kouluja, kauppoja, terveydenhoitopalveluja yms, kaikkia supistetaan ja usein lopetetaan tykkänään.
        Huviveneilijöiden eikä edes mökkiläisten maksuilla ei ylläpidetä palveluja jotka olisivat välttämättömiä kuntien elinkelpoisuudelle, ylivertaisesti isoin osa maaseutupaikkakunnista alkaa olla konkurssikypsiä, voidaan kysyä jotta kuka sammuttaa valot?

        Voihan sinne kaavoittaa asuntojakin kuten jo tapahtuu jos yhtään seuraat kunta/kaupunkitasolla mitä vesistöjen ääressä tehdään. Niillä houkutellaan asumaan ja yrittämään niitä joilla on rahaa maksaa veroja muita enemmän. Monessa kunnassa / kaupungissa jotka on väylien varrella kaavoitetaan asuinrakentamista vesistöjen ääreen hyville paikoille lähelle taajamia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta rantarakentamisesta kärsii luonto eli ympäristö. Rakennuspaikalta hakataan puustoa pois, rantaa raavitaan jolloin lintujenkin pesäpaikat vähenevät, teitä rakennetaan ja taas poistetaan puustoa pysyvästi eli turmellaan ympäristöä, mökeille autoillaan edestakaisin ja aiheutetaan monenlaisia päästöjä, hiilidioksidia ja sen sellaista.
        Mitä vähemmän mökkejä, sitä parempi. Maaseutu tekee kuolemaa, oli siellä niitä mökkejä tai ei, kouluja, kauppoja, terveydenhoitopalveluja yms, kaikkia supistetaan ja usein lopetetaan tykkänään.
        Huviveneilijöiden eikä edes mökkiläisten maksuilla ei ylläpidetä palveluja jotka olisivat välttämättömiä kuntien elinkelpoisuudelle, ylivertaisesti isoin osa maaseutupaikkakunnista alkaa olla konkurssikypsiä, voidaan kysyä jotta kuka sammuttaa valot?

        Kovin synkkää tulevaisuutta näytät maalailevan.
        Kyllä siellä maaseudulla jotakin toimintaa tullaan harrastamaan myös tulevaisuudessakin.
        Vapaa -aikaa tullaan kyllä maalla viettämään aina. Ihminen tarvitsee virkistystoimintaa, joka eroaa päivittäisistä arkirutiineista
        Veneily tulee olemaan aina yksi tärkeä vapaa-ajan harrastus ja siihen tarvitaan vesireittejä.
        Minä en usko, että kaikki kanavat olisi jo rakennettu.
        Tarvitaan määrätietoista työtä asioiden viemiseksi eteenpäin ja aikaa.
        Kun riittävä määrä ihmisiä on saatu innostumaan, niin homma lähtee rullaamaan.
        Otetaan nyt kuitenkin aluksi sellainen kanava työn alle, jota suurin osa meistä veneilijöistä on odottanut. Päijänne - Saimaa yhteys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko laskenut kauanko menee siihen kun veneilijät maksavat sekä Kimolan kanavan rakentamisen että aikanaan edessä olevat huolto- ja korjauskustannukset, ensin kuitenkin vaikka vain tuo 20 milj. takaisinmaksu? Millä ilveellä voit väittää kanavaa jotenkin taloudellisesti kannattavaksi kun se kannattavuus ei edes teoriassa ole mahdollista?
        Minkä ihmeen takia olisi sijoitettava kymmeniä miljoonia jotta saataisiin kymmeniä kilometrejä uutta veneilyreittiä kun meillä on veneilyreittejä niin rannikoilla kuin sisävesillämmekin jo satoja ja taas satoja kilometrejä?
        Kun aletaan puhua taloudellisesta kannattavuudesta, se tarkoittaa tuottoa, voittoa. paljonko Kimolan kanava koskaan tuottaa voittoa...

        Vertausta vaikka EU-rahoihin on turha jatkuvasti kaivaa esiin, ei hölmöily yhdessä asiassa pakota hölmöilemään ihan joka asiassa.

        Tässä ketjussa on linkki, jossa kerrotaan veneilyn tuovan verotuloja arviolta 160 miljoonaa vuodessa.

        Joten veneilijät maksoivat kimolan kanavan vajaassa kahdessa kuukaudessa.


    • Anonyymi

      Kylmä tosiasia on tietenkin se, että mikään investointi ei tule koskaan kannattamaan tuon eteläsuomen kultaisen kolmion ulkopuolella.
      Tuo kekkossuomen johtoajatus koko suomen asuttuna pitämiseksi on ilmeisesti jo kauan sitten hylätty.
      Nykyinen suuntaus politiikassa näyttää osoittavan, että kansa halutaan keskittää tänne susirajan sisäpuolelle, jossa karjaa on helpompi hoitaa ja valvoa.

      Muu osa maastamme pyhitetään luontoreservaatiksi, jossa sallitaan mökkeily ja retkeily luonnon helmassa.
      Meidän veneilijöiden täytyy nyt osata lobata tätä harrastusta sopivilla esimerkeillä muulle kansalle ja erityisesti aiheeseen kuuluvassa hengessä vedota vesiteiden ekologisuuteen.

      Pieni määrä hallitusti ohjattua turismia voitaisiin myös sallia näissä arvokkaissa kansallismaisemissamme, mutta ei mitään sellaista kuin esim. Saksan sisäjärvillä.
      Kuten tiedetään, niin ilmaisia lounaita ei ole olemassa, joten meidänkin on jotakin niiden kanavien käytöstä oltava valmiita maksamaan.

      Tämä kanavakysymys on samanlainen kuin moni muukin asia maailmassa.
      Masentuminen tuon muurin edessä ei auta, vaan meidän on tehtävä töitä päämäärän saavuttamiseksi.
      Kautta historian on meillä ollut masentajia hidastamassa kehitystä, joka tietenkin kuuluu asiaan - ilman heitä emme olisi ihmisiä.
      Wir schaffen das

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kuten tiedetään, niin ilmaisia lounaita ei ole olemassa, joten meidänkin on jotakin niiden kanavien käytöstä oltava valmiita maksamaan."

        Veneilijäthän maksaa koko ajan.

        "Veneily tuotti verotuloja arviolta 160 milj. euroa vuodessa, mistä pääosa oli polttoaineveroja sekä arvonlisäveroja."

        https://arkisto.trafi.fi/tutkimukset/2017_tutkimukset/veneilyn_maara_seka_sen_taloudelliset_ja_ymparistovaikutukset_suomessa

        Kun kerran veneily tuottaa verotuloja 160 miljoonaa vuodessa, niin tästä summasta voi ottaa rahat uusiin kanaviin. Nykyisten kanavien toiminta ja kunnossapitomenoihin ei 160 miljoonaa vuodessa kulu millään.

        Veneily maksaa siis itse omat kanavansa eli ei luulisi haittaavan uusien kanavien rakentaminen ketään.

        Tännekin kirjoittelevat kanavien vastustajat varmaan luulivat että he maksavat veroistaan uudet kanavat, mutta ei tarvitse maksaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun kerran veneily tuottaa verotuloja 160 miljoonaa vuodessa, niin tästä summasta voi ottaa rahat uusiin kanaviin. Nykyisten kanavien toiminta ja kunnossapitomenoihin ei 160 miljoonaa vuodessa kulu millään.

        Veneily maksaa siis itse omat kanavansa eli ei luulisi haittaavan uusien kanavien rakentaminen ketään.

        Tännekin kirjoittelevat kanavien vastustajat varmaan luulivat että he maksavat veroistaan uudet kanavat, mutta ei tarvitse maksaa.

        Jos kaikki verotuotot kohdistettaisiin niitä maksaville niin eipä niitä rahoja muihin tarkoituksiin sitten jäisikään. Sinne suureen yhteiseen kassaan ne kaikki menevät ja niitä sitten jaetaan sieltä enemmän tai vähemmän tarpeen mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun kerran veneily tuottaa verotuloja 160 miljoonaa vuodessa, niin tästä summasta voi ottaa rahat uusiin kanaviin. Nykyisten kanavien toiminta ja kunnossapitomenoihin ei 160 miljoonaa vuodessa kulu millään.

        Veneily maksaa siis itse omat kanavansa eli ei luulisi haittaavan uusien kanavien rakentaminen ketään.

        Tännekin kirjoittelevat kanavien vastustajat varmaan luulivat että he maksavat veroistaan uudet kanavat, mutta ei tarvitse maksaa.

        Joo, ilman muuta ne kanavien käyttäjät maksavat kanavansa ihan itse, ei siinä verorahoja ole tarvis käyttää, osaa se olla sitkeässä istuva virheellinen ajatus.
        Olin tänään hetken Näsijärvellä veneilemässä, lämpö helli siinä 6- 7 plusasteisena, vettä satoi vaihtelevalla voimalla jne. Eli oli mitä ihanteellisimmat veneilyolosuhteet, enää olisin kaivannut vain enemmän mahdollisuuksia mennä vaikka sinne tänne kanavia pitkin. kyllä pitäisi rakentaa enemmän kanavia ja tasapuolisuuden vuoksi nimen omaan sinne tänne. Mikä ympäristöystävällinen turistireitti syntyisikään jos vaikka Inarinjärvestä laitettaisiin veneilyreitit sekä Perämereen että jäämereen? Tietysti sähkövastuslämmityksillä toimivat niin että olisivat ympärivuotisia. Sähkö saataisiin kymmenestä 1500 MW per voimala olevasta ydinvoimalasta joiden lauhdutuksen hukkalämpöä käytettäisiin myös osaltaan kanavien, järven jne. ympärivuotiseen toimintojen ylläpitoon.
        Eikä maksaisi paljon, päin vastoin, tuottaisi niin vimmatusti...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, ilman muuta ne kanavien käyttäjät maksavat kanavansa ihan itse, ei siinä verorahoja ole tarvis käyttää, osaa se olla sitkeässä istuva virheellinen ajatus.
        Olin tänään hetken Näsijärvellä veneilemässä, lämpö helli siinä 6- 7 plusasteisena, vettä satoi vaihtelevalla voimalla jne. Eli oli mitä ihanteellisimmat veneilyolosuhteet, enää olisin kaivannut vain enemmän mahdollisuuksia mennä vaikka sinne tänne kanavia pitkin. kyllä pitäisi rakentaa enemmän kanavia ja tasapuolisuuden vuoksi nimen omaan sinne tänne. Mikä ympäristöystävällinen turistireitti syntyisikään jos vaikka Inarinjärvestä laitettaisiin veneilyreitit sekä Perämereen että jäämereen? Tietysti sähkövastuslämmityksillä toimivat niin että olisivat ympärivuotisia. Sähkö saataisiin kymmenestä 1500 MW per voimala olevasta ydinvoimalasta joiden lauhdutuksen hukkalämpöä käytettäisiin myös osaltaan kanavien, järven jne. ympärivuotiseen toimintojen ylläpitoon.
        Eikä maksaisi paljon, päin vastoin, tuottaisi niin vimmatusti...

        "Eikä maksaisi paljon, päin vastoin, tuottaisi niin vimmatusti..."

        Ainakin näin olisi Tampereen kaupungin ratikkamatematiikan mukaan: Yksi sijoitettu euro tuo kaksi takaisin, tosin ei maksajille vaan gryndereille...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Eikä maksaisi paljon, päin vastoin, tuottaisi niin vimmatusti..."

        Ainakin näin olisi Tampereen kaupungin ratikkamatematiikan mukaan: Yksi sijoitettu euro tuo kaksi takaisin, tosin ei maksajille vaan gryndereille...

        Tuo oli kyllä hieno hankinta, ratikka Tampereelle. Tamperelaisten veroja voidaan piankin alentaa kun ratikka tuottaa sievoiset voitot toiminnastaan.
        Miten Tampereella ennen lainkaan onnistuttiin kulkemaankaan kun ei ollut ratikoita?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, ilman muuta ne kanavien käyttäjät maksavat kanavansa ihan itse, ei siinä verorahoja ole tarvis käyttää, osaa se olla sitkeässä istuva virheellinen ajatus.
        Olin tänään hetken Näsijärvellä veneilemässä, lämpö helli siinä 6- 7 plusasteisena, vettä satoi vaihtelevalla voimalla jne. Eli oli mitä ihanteellisimmat veneilyolosuhteet, enää olisin kaivannut vain enemmän mahdollisuuksia mennä vaikka sinne tänne kanavia pitkin. kyllä pitäisi rakentaa enemmän kanavia ja tasapuolisuuden vuoksi nimen omaan sinne tänne. Mikä ympäristöystävällinen turistireitti syntyisikään jos vaikka Inarinjärvestä laitettaisiin veneilyreitit sekä Perämereen että jäämereen? Tietysti sähkövastuslämmityksillä toimivat niin että olisivat ympärivuotisia. Sähkö saataisiin kymmenestä 1500 MW per voimala olevasta ydinvoimalasta joiden lauhdutuksen hukkalämpöä käytettäisiin myös osaltaan kanavien, järven jne. ympärivuotiseen toimintojen ylläpitoon.
        Eikä maksaisi paljon, päin vastoin, tuottaisi niin vimmatusti...

        Tuo on ehkä hieman liikaa vaadittu.
        Minulle riittäisi alkuun tuo edellä mainittu Päijänne-Saimaa yhteys ja sitten kun se on saatu maksettua, niin yhteys merelle Kymijoen tuntumassa.
        On ollut jotenkin vaivaannuttavaa kulkea merelle Saimaan kanavan kautta kun pitää koko päivä kulkea naapurin puolella.
        Nyt vain täytyy herätellä niitä kuntia ja talouselämää kanavareitin varrelta, jotta saadaan suunnitelmat etenemään.


    • Anonyymi

      Unelmien täyttymys voisi purjeveneihmiselle olla purjehtia suomea ristiin rastiin kapeissa kanavissa?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"

      Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde
      Ensitreffit alttarilla
      19
      2460
    2. 148
      2214
    3. Ymmärrän paremmin kuin koskaan

      Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän
      Tunteet
      29
      2132
    4. Hullu liikenteessä?

      Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.
      Kiuruvesi
      52
      2109
    5. Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"

      Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti
      Suomalaiset julkkikset
      20
      1674
    6. Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?

      Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks
      NATO
      387
      1583
    7. Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta

      Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään
      Maailman menoa
      96
      1506
    8. Pyhäinpäivän aamua

      Oikein hyvää huomenta ja rauhallista päivää. ❄️😊🥱☕❤️
      Ikävä
      277
      1388
    9. Varokaa! Lunta voi sataa kohta!

      Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm
      Maailman menoa
      13
      1369
    10. Kunta ostaa kivitipun

      Kunnanjohtajan tuleva uusi ostokohde
      Lappajärvi
      130
      1346
    Aihe