Luomiskertomus on profetia (tai satu), koska kukaan ihminen ei ole sitä ollut näkemässä. Jos siis Jumala on luomisen kulun ilmoittanut, kyseessä on näky tai profetia.
Jos taas profetia-tekstiä halutaan ymmärtää oikein, niin pitäisi osata tulkita muitakin profetioita, kuten Danielin kirjaa. Suoraan historioaksi tulkitseminen johtaan kirjaimellisen kreationismin kaltaisiin idioottimaisuuksiin, anteeksi vain. (Niin epäselvähän asia on, että kuppikuntia on kreationistienkin sisällä lukuisia!)
Profetiaksi tulkitsemalla luomiskertomus sopii hämmentävän tarkasti ja kronologisesti tieteen käsityksiin. Vaikein heitto - auringon ja kuun ilmaantuminen - selittyy tuhka/pilviverhon raottumisella, jolloin vasta ne tulivat näkyviin maasta katsoen (Vaikkei ketään ollutkaan vielä katselemassa.
Ensimmäiset vedet kuvaisivat ihmissieluja Jumalan luona.
Valo kuvaisi alkuräjähdystä.
Valon ja pimeyden erottaminen ehkä antimaterian tai pimeän aineen erottumista
Ylä- ja alapuoliset vedet (H2O!) kuvaisivat alkuvedyn (parempaa sanaa paimentolaisilta ei löytynyt) kasaantumista tähdiksi/auringoksi ja supernovien materian kautta myös maaksi.
Tästä eteenpäin kerrotaan näkyvien ja tunnettujen eliöiden karkeat valtakaudet / valmistumisjaksot ja ihminen valmistui nykyisen nisäkkäiden 6. aikakauden lopulla!
(7. päivä kuvaisi tulevaa tuhatvuotista valtakuntaa)
2. luvun näkökulma kertoo (tarinaa säilyttävien tilkeselitteiden jälkeen) ihmisen koko kehityshistoriasta ensimmäisen solun syntyolosuhteista, ensimmäisen suvullisesti lisääntyvän eliön kautta valmiiseen ihmiseen.
Elämän synnyn olosuhteiksi näin luomiskertomus kuvaisi satamattomuuden, ja nousevasta kosteudesta kupivan maan pinnan. Paras missään kuulemani selitys. Kuplakuopat ovat voineet toimia solua edeltävien prosessien kehtoina, antaen suojaa ja myös vuorovaikutusta roiskeina. Evolutiiviset mekanismit alkoivat kumuloida "informaatiota" heti kopioitumisen alettua.
Tästä Raamattu jatkuu ilmeiseti opettavien tarinoiden ym. kokoelmana, joiden tarkaan historiallisuuteen ei ole tarvis hirttäytyä. Raamatun jumalallisuudesta kun on jo ensimmäisissä luvuissa saatu viitteet, joten Jumala on olemassa ja olennainen tieto ja tie rakkauteen ja pelastuikseen on varma, vaikka järkeäkin pitää käyttää. Raamatussa Jumalan vuorosanat ja profetiat näyttävät erehtymättömiltä, mutta mm. Paavali pistää joukkoon omiaan, minkä hän itsekin paikoin tunnustaa, vai etkö ole huomannut?.
Jaakko Herranen
mm. Raamattu puhtaalta pöydältä -kirjan kirjoittaja
Jos taas profetia-tekstiä halutaan ymmärtää oikein, niin pitäisi osata tulkita muitakin profetioita, kuten Danielin kirjaa. Suoraan historioaksi tulkitseminen johtaan kirjaimellisen kreationismin kaltaisiin idioottimaisuuksiin, anteeksi vain. (Niin epäselvähän asia on, että kuppikuntia on kreationistienkin sisällä lukuisia!)
Profetiaksi tulkitsemalla luomiskertomus sopii hämmentävän tarkasti ja kronologisesti tieteen käsityksiin. Vaikein heitto - auringon ja kuun ilmaantuminen - selittyy tuhka/pilviverhon raottumisella, jolloin vasta ne tulivat näkyviin maasta katsoen (Vaikkei ketään ollutkaan vielä katselemassa.
Ensimmäiset vedet kuvaisivat ihmissieluja Jumalan luona.
Valo kuvaisi alkuräjähdystä.
Valon ja pimeyden erottaminen ehkä antimaterian tai pimeän aineen erottumista
Ylä- ja alapuoliset vedet (H2O!) kuvaisivat alkuvedyn (parempaa sanaa paimentolaisilta ei löytynyt) kasaantumista tähdiksi/auringoksi ja supernovien materian kautta myös maaksi.
Tästä eteenpäin kerrotaan näkyvien ja tunnettujen eliöiden karkeat valtakaudet / valmistumisjaksot ja ihminen valmistui nykyisen nisäkkäiden 6. aikakauden lopulla!
(7. päivä kuvaisi tulevaa tuhatvuotista valtakuntaa)
2. luvun näkökulma kertoo (tarinaa säilyttävien tilkeselitteiden jälkeen) ihmisen koko kehityshistoriasta ensimmäisen solun syntyolosuhteista, ensimmäisen suvullisesti lisääntyvän eliön kautta valmiiseen ihmiseen.
Elämän synnyn olosuhteiksi näin luomiskertomus kuvaisi satamattomuuden, ja nousevasta kosteudesta kupivan maan pinnan. Paras missään kuulemani selitys. Kuplakuopat ovat voineet toimia solua edeltävien prosessien kehtoina, antaen suojaa ja myös vuorovaikutusta roiskeina. Evolutiiviset mekanismit alkoivat kumuloida "informaatiota" heti kopioitumisen alettua.
Tästä Raamattu jatkuu ilmeiseti opettavien tarinoiden ym. kokoelmana, joiden tarkaan historiallisuuteen ei ole tarvis hirttäytyä. Raamatun jumalallisuudesta kun on jo ensimmäisissä luvuissa saatu viitteet, joten Jumala on olemassa ja olennainen tieto ja tie rakkauteen ja pelastuikseen on varma, vaikka järkeäkin pitää käyttää. Raamatussa Jumalan vuorosanat ja profetiat näyttävät erehtymättömiltä, mutta mm. Paavali pistää joukkoon omiaan, minkä hän itsekin paikoin tunnustaa, vai etkö ole huomannut?.
Jaakko Herranen
mm. Raamattu puhtaalta pöydältä -kirjan kirjoittaja
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niinpä niin, todella vaikeaa sitä on paimentolaisheimon satua tieteeksi vääntää!