Lähivuosina öljyn hinta ampuu taivaisiin ja tilanne käy kestämättömäksi. Samalla valtiomme valmistautuu lamavuosiin säästöbudjetein. Jokainen on jo huomannut kuinka viime vuosina teiden kunto on rapistunut todella pahasti. Teitä ei enää voida pitää hyvässä kunnossa, koska kaikki raha menee muutamaan asvalttiurakkaan. Miettikää: ennen oli varaa rakentaa ja asvaltoida kaikki asvalttitiet. Nyt ei ole enää varaa edes kunnossapitää niitä!
Pitäisikö teiden asvaltoinnista luopua? Ajatko mieluummin hyväkuntoisella soratiellä kuin huonokuntoisella asvaltilla?
Öljyn kallistuessa kullan tasolle voidaan asvaltissa oleva bitumi erottaa hyötykäyttöön ja purista siitä kallisarvoisia tippoja.
Tai sitten betonia tielle.
Pitäisikö teiden asvaltoinnista luopua? Ajatko mieluummin hyväkuntoisella soratiellä kuin huonokuntoisella asvaltilla?
Öljyn kallistuessa kullan tasolle voidaan asvaltissa oleva bitumi erottaa hyötykäyttöön ja purista siitä kallisarvoisia tippoja.
Tai sitten betonia tielle.
Vastaukset 22
Vanhimmat
> Ajatko mieluummin hyväkuntoisella soratiellä kuin huonokuntoisella asvaltilla?
En. Huonokin asfaltti on parempi. Ei pölise, ei mene pilalle ensimmäisistä sateista, jne.
Betoni voisi kohtalaisesti toimia. Taitaa vaan vielä olla vähän kalliimpaa tehdä kunnolla sillä (raudoitukset).
"Betoni voisi kohtalaisesti toimia."
Muttei vissiin toimi, koska Tampereen Jyväskylästä päin alkavan motarin pinta tehtiin betonista, mutta urat taidettiin paikata asvaltilla.
Soratietkin vaativat ylläpitoa, joka taas maksaa. Mutta hyvin hoidetulla soratiellä on ilo päästellä menemään. Irtokivet tosin rikkoo auton, joten auton kannalta päällystetyt tiet ovat ehdottomia.
Keskustelun aloittajalle tiedoksi, että täällä pohjoisemmassa on jo luovuttu. Enpä usko, että kukaan autonomistaja hiekkapuhallusteitä kannattaa.
Ennenkin pärjättiin soralla. Esim. vuonna -89 kirvesmies tienasi 12 000 markkaa kuussa ja uuden perheauton (Lada) sai 30 000 markalla eli alle kolmella kuukausipalkalla.
Se oli silloin, kun markalla vielä sai jotain.
Melkein uusia ladoja puolella kuukausipalkalla.
olla hyvä kirvesmies, että 12000 mk -89 tienasi. Ja mitä oli sen aikainen Lada? Sitä tuskin voi verrata nykyautoihin. Nykyään hyvä kirvesmies tienaa 3000e/kk ja mahdollisimman halvan uuden auton taitaa saada alle 10000e. Ajat muuttuu ja niin tekee myös kirvesmiehet.
Puutervasta voidaan valmistaa tislaamalla pikeä, joka voisi toimia sopivasti jalostettuna bitumin (maaöljystä tislattu piki) sijasta. Voi tosin olla, ettei tuotantomääriä saataisi riittävälle tasolle.
"Tai sitten betonia tielle."
Suomessa on testattu kyllä betonia, mutta syystä tai toisesta sitä ei ole otettu laajemmassa mitassa käyttöön (ilmeisesti kustannukset: routiva maa edellyttää ilmeisesti järeää raudoitusta ja paksua kerrosta).
Virossa on jotain helpommin sulavaa pikeä.
Kesällä luulin, että sadekuuro on kastellut tien, mutta se olikin sula.
Sain sitten alustan massauksen.
Siellä kastellaan helteellä vanhoja asfalttiteitä sulamisen estämiseksi.
Palavasta kivestä tislattu, tai joku muu korvikepiki voi yllättää.
Betoni on mahdoton paikata kestäväksi sen kuluttua urille.
Tampereen moottoritien kokeilu loppui asfaltointiin.
Pohjustus routaa kestämään maksaa.
Jos ei olisi nastarenkaita, niin olisi toivoa.
Valun saumakohdat pettävät vähitellen.
DDR:ssä oli hauskoja hyppylautamoottoriteitä.
Täällä Savossa on vaihdettu asfalttia soraksi.
On vähemmän kuoppia, jos huolto pelaa.
Pölyämisenestosuola nopeuttaa ruostumista.
Auto on sopeutettava ympäristöönsä. Alusta on suojattava.
Kivien lentely opettaa turvaväliä, ja hiljentämään kohdatessa.
Hyvä ominaisuus soralla on teiden jäätyessä, se ei yllätä liukkaudella.
Päältäpäin pesu ei kauaa kaunista. Alustan pesua ei pidä unohtaa.
"Betoni on mahdoton paikata kestäväksi sen kuluttua urille."
Paksu betonilaatta ei kuitenkaan anna painon alla periksi kuten asfaltti, mistä urautuminen pääosin johtuu. Betonille pitäisi kehitellä jokin sopiva pinnoite mikä tuskin sekään olisi mahdotonta mutta, ne perustamiskustannukset suomen oloihin ovat varmaankin se isoin este.
"Täällä Savossa on vaihdettu asfalttia soraksi. On vähemmän kuoppia, jos huolto pelaa."
Meilläpäinkin on vielä sorateitä. En tiedä ainuttakaan sellaista, joka olisi parempi kuin huono pikitie. On monttua montun vieressä ja sadekeleillä pinta pehmiää paikka paikoin. Soratiestäkin varmaan saataisiin jonkinlainen jos se tehtäisiin pohjia myöten kunnolla.
Miksi sitten soratie on halvempi? Kysymys on lähinnä siitä, että soratien kunnolle ei ole asetettu samoja vaatimuksia kuin pikitielle.
"Miksi sitten soratie on halvempi?"
Yksinkertainen vastaus: rakennuskustannukset ovat pienet, sillä soratietä ei ole koskaan varsinaisesti rakennettu tai se on alkuaan rakennettu hyvin kevyesti hevosliikennettä varten. Nykyinen tie on pitkälti vuosikymmeniä kestäneen kunnossapidon tulos. Soratiellä ei ole oikeita rakennekerroksia vaan pintamurskeen alla saattaa olla mitä tahansa maata. Kantavuus ja routimisominaisuudet ovat tämän takia epätasaiset eikä sellaisen tien päällystäminen ole järkevää ilman kallista remonttia.
"Soratiellä ei ole oikeita rakennekerroksia vaan pintamurskeen alla saattaa olla mitä tahansa maata. Kantavuus ja routimisominaisuudet ovat tämän takia epätasaiset eikä sellaisen tien päällystäminen ole järkevää ilman kallista remonttia."
Näinhän se on.
Meilläpäin tehtiin n. 30 v sitten pikitie (~10 km pätkä) vanhan soratien päälle aika kevyillä pohjilla ja paikoin vanhoja mutkia oikomalla. Pahimpia paikkoja kaivettiin ja pohjustettiin hieman paremmin. Pinnoite toimi kohtuullisen hyvin lähes 20 vuotta suht kevyellä paikkauksella. Noin 10 v sitten pahimmat paikat avattiin ja pohjustettiin uudelleen ja koko pätkälle vedettiin uusi pinta. Nyt on kyllä hyvä ja toimii pitkään kohtuullisen pienellä kunnosstuksella. Toki murtumia tulee tasaiseen tahtiin mutta tuskin kukaan odottaakaan, että moista vähän liikennöityä tienpätkää pidettäisiin 100% kunnossa.
On varmaan haastavampiakin paikkoja mutta mielestäni tuo, että epämääräisen pohjan päälle vedettiin ensin asfaltti ei ollut välttämättä huono idea. Siinä saattoi säästyä muutama euro kun sitten seuraavalla päälystyskiepillä vain pahimmat paikat pohjustettiin kunnolla.
Mahdatko omistaa tiehöylätehtaan osakkeita? Höylille riittäisi nimittäin töitä jos nykyisillä liikennemäärillä pitäisi pärjätä ilman päällysteitä.
Tasainen ja kiinteäpintainen soratie voittaa kyllä helposti reikäisen ja halkeilleen päällystetyn tien. Huonoja päällysteitähän täällä päin riittää. Pahimpia on purettu pois, mutta eipä se juuri asiaa auta, kun nykyisellä kunnossapidon tasolla soratiekään on varsin harvoin hyväkuntoinen. Keinoja siihen kyllä olisi, mutta eipä ole rahaa.
eikö Norja vai mikä maa se oli, tehnyt äskettäin ison öljylöydön joten miksikäs öljyn hinta nousisi ainakaan lähitulevaisuudessa?
Paluu sorateihin on kuin kehityksen taka-askel jonnekin 70-luvulle, ei olisi 70-luvulla uskonut varmasti kukaan millaiseksi elämä menee 2000-luvulla, silloin luultiin että kehitys menisi eteenpäin eikä taaksepäin... ahneus on pilannut kaiken, varastanut rahat niin tavalliselta kansalaiselta kuin valtioltakin, markkinatalous on itse saatanan keksintö!!
Olihan kuspäinen aloitus. Tietämättömyyden ja sivistyksen puutteen sinfoniaa kerrakseen.
13.4.2011
"Autoilijoilta ja motoristeilta kerätään vuosittain noin seitsemän miljardia euroa veroina ja veroluonteisina maksuina, mistä vain noin kymmenys palautuu tiestön rakentamiseen ja ylläpitoon."
http://www.autoliitto.fi/?x20043=4683207
Tuossa se pihvi on. Liikenteestä on tehty yhä voimakkaammin yhteiskunnan lypsynavetta, jossa lypsetään utareet punaisina. Öljyn hintaan ei ole tiedossani suuria korotuksia, pikemminkin arabimaailman voisi odottaa vähitellen rauhoittuvan, mikä lähivuosina laskee pörssihintaa.
Meillä on siis varaa kunnossapitoon, jos vain päätämme niin.
Sorateiden lisäämisessä olisi se hyvä puoli, että niillä ajavat joutuisivat vaihtamaan Suomen olosuhteisiin paremmin soveltuviin kapeisiin renkaisiin. Rahaa ei tärvättäisi kalliisiin, epämukaviin, meluisiin, uraherkkiin ja huonolla kelillä turvattomiin leveisiin kumeihin, kun niillä olisi auto menossa sivuluisuun tuon tuostakin. Eteneminen olisi hidasta ja ajonvakautuksen merkkivaloa pitäisi olla joka huollossa vaihtamassa. No, tämä ei kuitenkaan riitä perusteeksi.
Jos soratiet otetaan jälleen käyttöön, pitää autokalustoksi vaihtaa jokin korkeamaavarainen samara tai karu työkalumainen maasturi jota kehtaa ryvettää ja kuluttaa siinä paskassa, hiekat hioo hyvin nopeasti nykyautojen pelkän pohjamaalin varassa olevan alustansuojauksen ja auto ruostuu silmissä olemattomiin.
Varmaan huoltoväleissäkin pitäisi palata menneiden vuosien 10 tai 7,5 tai 5 tkm lukemiin. Pöly tukkii ilmansuodattimen, iskarit yms. saa rynkytystä ihan eri malliin kuin asvaltilla jne.
alustathan on saaneet turhaa rynkytystä jo noiden perkeleen suojatiekorokkeiden takia jo vuosikausia.
Voitaiisin määrittää missä menee raja asfaltoinnille Valtion pussista. Minunpuolesta se voisi olla vaikkapa asfalttian 50 000 asukkaan kaupunkien välillä: Muut tiet öljysoraa. sinne 10 00 asukkaan kesikttymiin ja siitä eteen päin tieosuuskuntien asioita.
Korkeaprofiiliset pyörät ja roiskeläpät takaisin ja paluu pehmeämpään jousitukseen.
Monet pöljät painaa kaasua, kun näkevät että soratiellä tulee auto vastaan. Vaikka oma vauhti kohdattaessa on 30 kilsaa, niin silti ropisee tuulilasiin. Sorateiden perään haikailevat eivät ajele täysillä valoilla. Itse asiassa öljysorakin tulee pitkällä aikavälillä edullisemmaksi kuin soratien ylläpito.
Sora/hiekkatiet ovat aivan persiistä, kiharaa ja monttuja täynnä, yhtä kuoppaa kun väistää niin kahteen osuu. Nykyinen liikenneministeri on myös aivan persiistä, sillä ei ole minkäänlaista näkemystä asioista, jotain sienipolkuja katsellut kainuussa/savossa/karjalassa, sitten vielä puhuu promillerajan laskemisesta, nollatoleranssista, kyläläiset tykkää hirveästi kenet äänesti eduskuntaan.
Autoilijoilta kerättävät verot ja maksut eivät mene oikeaan kohteeseen, niillä pidetään yllä esim Helsingissä bussikaistoja missä yksityisautoilijat eivät saa ajaa, paitsi virulaiset.