Katolista kaunokirjallisuutta?

Oma suosikkini on Evelyn Waughin Mennyt maailma: kapteeni Charles Ryderin hengelliset ja maalliset muistelmat (alk. Brideshead Revisited, 1945). Siitä on myös tehty hieno tv-sarja 1980-luvun alussa. En kumminkaan suosittele niille jotka kavahtavat estetismiä, dekadenssia, aristokratiaa tai alkoholismin ja homoseksuaalisuuden kuvauksia. Taiteilijapäähenkilön omalaatuinen tie katolilaisuuteen on yhtä kaikki kirjan pääteema.

Suosittelen tätä:

http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/seitsemannen-portaan-enkeli/

Miten olisi Augustinuksen Tunnustukset? Aika tulinen kirja.

http://www.katolinenkirjakauppa.net/index.php

Guareshin isä Camillot

Ääni tälle. Suurin suosikkini on kuitenkin Graham Greene. Hän on sekä tunnustuksellinen katolilainen että henkilö, joka ei kunnioita rajoja väärällä tavalla. Siksi paavikin antoi hänen sanataiteelleen hyväksyntänsä.

Tämä keskustelu jää varsin lyhyeksi. Se johtuu siitä, että ei pidä kuvitella, että vain me katolilaiset osaamme käsitellä maailmaa taiteen keinon. Sanataiteen suhteen asia tuntuu olevan juuri päinvastoin. Kirjallisuuteen kannattaa tutustua laajasti. Siitä saa näkökulmia ihmisenä olemisen ihmeeseen tavalla, joita katlilaiset kirjailijat eivät valitettavasti ole kyenneet tarjoamaan. Se ei ole ihmen, koska avarakatseisuus ei ole nimenomaan katolinen hyve. Meillä on siinä oppimista.

Paulo Coelhon kirjat.
Charles M. Schultzin sarjakuvat Tenavat (Jaska Jokunen, Ressu yms).

Graham Greeneä. Ajattelin juuri alkaa lukemaan Voimaa ja kunniaa uudelleen.

Ei Schulz ollut katolilainen. "Schulz, reared in the Lutheran faith, had been active in the Church of God as a young adult and then later taught Sunday school at a United Methodist Church. ... From the late 1980s, however, Schulz described himself in interviews as a secular humanist. (Wikipedia)

Shusaku Endoa on minulle suositeltu sekä katolilaisten että ei-katolisten ihmisten taholta. Valitettavasti en itse ole vielä ehtinyt lukea yhtään hänen kirjaa.

Olen kyllä samaa mieltä erään aiemman kirjoittajan kanssa siitä, että muutakin kirjallisuutta kannattaa lukea kuin vain katolisten kirjoittamaa, vaikka perustelisin tätä väitettä eri tavoin kuin hän. Tässä ketjussa kun nyt kuitenkin kaivattiin katolista kaunokirjoitusta, niin en lähde perustelemaan.