Jatkuvasti saa lukea tekstejä, joissa väitetään, että uskonto murhaa ihmisiä tai uskonto aiheuttaa terroritekoja. Silloin puhutaan yleensä kristinuskosta, mutta viime päivinä entistä enemmän myös islamista.
Mikä se sellainen uskonto on? Uskonto on uskona ja oppirakennelmana abstraktio ( en nyt puutu uskonnon totuudellisuuteen vaan muotoon). Abstraktio nimeltä uskonto ei omista käsiä joilla se voisi murhata ketään.
Kristinusko ei murhaa. Islam ei murhaa. Se, mikä murhaa, on ihminen. Entä kun uskontoa niinsanotusti "käytetään hyväksi" tai kun sen "varjolla" murhataan? Silloinkin on kyse ihmisen valtapyyteistä tai muista epäterveistä haluista jotka hän oikeuttaa uskonnollaan. Silloinkin murhaaja on ihminen.
Ihminen on mestari keksimään selityksiä joilla hän voi vierittää syyn niskoiltaan ja pestä kätensä. Yksi syistä on uskonto tai hienommin "vakaumus". Henkilökohtainen syyllisyys ei siitä kuitenkaan vähene. Sen huomaa jo siitä, että jos väärin toiminut rikollinen saadaan tuomiolle, hänet tuomitaan teoistaan henkilönä, ei jonkun uskonnon edustajana.
Karmein totuus jonka ihminen voi sisäistää on henkilökohtainen syyllisyys lain ja Jumalan edessä. Siksi hän ei sitä halua myöntää vaan pakenee tai pakotetaan nimikylttien taakse: "kristitty", "muslimi"...
On vain yksi nimikyltti, joka sopii kaikkiin, ja juuri yleispätevyytensä takia sitä pelätään käyttää, koska se tuo rikollisen liian lähelle kunkin omaa minuutta. Se nimikyltti on ihmisen nimi.
Jokainen rikollinen on ensisijaisesti ihmiskunnan edustaja ja vasta toissijaisesti jonkin aatteen tai uskonnon. Ihmisenä hän vastaa teoistaan lain ja Jumalan edessä.
Tietenkin on kova pala myöntää, että kuuluu rikollisten lajiin. Jopa ne, jotka sanovat, että ihminen on eläimistä julmin, voivat seuraavalla hengenvedolla todeta, että joku sen-ja-sen aatteen edustaja on murhaaja. Murhaajan etäännyttäminen tapahtuu hyvin nopeasti, ettei totuus vain koskettaisi liian läheltä.
Totuus on, että lajina ihminen on läpimätä. Tekojen mittakaava eri ihmisten välillä vaihtelee, mutta ihmissuvun pahuuden laatu pysyy samana. On outoa, että jotkut vielä voivat uskoa suuriin humanisteihin ja utopisteihin kuten Schweizer tai Gandhi kun näkevät, ettei ihmiskunta ole koko historiansa aikana edistynyt moraalisesti vähääkään.
Vastaus henkilökohtaisen syyllisyyden ongelmaan ei ole pakeneminen, vaan sen kohtaaminen silmästä silmään. Vasta sitten voi rehellisesti alkaa etsiä tietä mielenrauhaan ja armahdukseen.
Syyllisyys lain edessä on käsiteltävä lain kanssa ja syyllisyys Jumalan edessä on käsiteltävä Jumalan kanssa. Se Jumala, joka on kalliisti maksanut ihmisen vapauttamisesta syyllisyyden kahleista löytyy kristillisestä uskosta. Se Jumala löytyy Golgatan keskimmäiseltä ristiltä.
Mikä se sellainen uskonto on? Uskonto on uskona ja oppirakennelmana abstraktio ( en nyt puutu uskonnon totuudellisuuteen vaan muotoon). Abstraktio nimeltä uskonto ei omista käsiä joilla se voisi murhata ketään.
Kristinusko ei murhaa. Islam ei murhaa. Se, mikä murhaa, on ihminen. Entä kun uskontoa niinsanotusti "käytetään hyväksi" tai kun sen "varjolla" murhataan? Silloinkin on kyse ihmisen valtapyyteistä tai muista epäterveistä haluista jotka hän oikeuttaa uskonnollaan. Silloinkin murhaaja on ihminen.
Ihminen on mestari keksimään selityksiä joilla hän voi vierittää syyn niskoiltaan ja pestä kätensä. Yksi syistä on uskonto tai hienommin "vakaumus". Henkilökohtainen syyllisyys ei siitä kuitenkaan vähene. Sen huomaa jo siitä, että jos väärin toiminut rikollinen saadaan tuomiolle, hänet tuomitaan teoistaan henkilönä, ei jonkun uskonnon edustajana.
Karmein totuus jonka ihminen voi sisäistää on henkilökohtainen syyllisyys lain ja Jumalan edessä. Siksi hän ei sitä halua myöntää vaan pakenee tai pakotetaan nimikylttien taakse: "kristitty", "muslimi"...
On vain yksi nimikyltti, joka sopii kaikkiin, ja juuri yleispätevyytensä takia sitä pelätään käyttää, koska se tuo rikollisen liian lähelle kunkin omaa minuutta. Se nimikyltti on ihmisen nimi.
Jokainen rikollinen on ensisijaisesti ihmiskunnan edustaja ja vasta toissijaisesti jonkin aatteen tai uskonnon. Ihmisenä hän vastaa teoistaan lain ja Jumalan edessä.
Tietenkin on kova pala myöntää, että kuuluu rikollisten lajiin. Jopa ne, jotka sanovat, että ihminen on eläimistä julmin, voivat seuraavalla hengenvedolla todeta, että joku sen-ja-sen aatteen edustaja on murhaaja. Murhaajan etäännyttäminen tapahtuu hyvin nopeasti, ettei totuus vain koskettaisi liian läheltä.
Totuus on, että lajina ihminen on läpimätä. Tekojen mittakaava eri ihmisten välillä vaihtelee, mutta ihmissuvun pahuuden laatu pysyy samana. On outoa, että jotkut vielä voivat uskoa suuriin humanisteihin ja utopisteihin kuten Schweizer tai Gandhi kun näkevät, ettei ihmiskunta ole koko historiansa aikana edistynyt moraalisesti vähääkään.
Vastaus henkilökohtaisen syyllisyyden ongelmaan ei ole pakeneminen, vaan sen kohtaaminen silmästä silmään. Vasta sitten voi rehellisesti alkaa etsiä tietä mielenrauhaan ja armahdukseen.
Syyllisyys lain edessä on käsiteltävä lain kanssa ja syyllisyys Jumalan edessä on käsiteltävä Jumalan kanssa. Se Jumala, joka on kalliisti maksanut ihmisen vapauttamisesta syyllisyyden kahleista löytyy kristillisestä uskosta. Se Jumala löytyy Golgatan keskimmäiseltä ristiltä.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Läpi koko maailmanhistorian ovat uskovaiset
tappaneet muita, vääräuskoisia, mielin määrin. On
käsittämätöntä, että uskonnot ovat enää edes
sallittuja, ainakaan sivistysmaissa.
henkilöt, jotka kirjoittavat tällaisen tapahtuman
jälkeen uskontoja (mitä tahansa) kohtaan
positiivisia kirjotuksia, ansaitsisi tulla
poltetuksi huoneistoonsa. Puhuessaan
positiivisesti uskonnosta, hän hyväksyy
työpaikoilleen kärvennettyjen ihmisten kohtalon.
Mene siis tekemään jotain hyödyllistä. Lakaise
vaikka katuja. Siihen kaiketi pystyt?
siinä esimerkki.
Mitä muuta osaat kuin olla jees-miehenä toisten
ajatuksille? heh heh
Hehheh.Oon sika hyvä jalkapallossa..
Ja minkäs puolesta sinä liputat, kun olit jo
valmis polttamaan ihmisiä asuntoihinsa.
Onnea vaan sinulle opinnoissasi. Niitä nimittäin
tarvitset.
Jatka sitten uudestaan tätä keskustelua.
Etkö uskalla vastata huutoosi, kun turvaudut
ylimielisyyteen.
Itsekö oikein ajattelit noin hienon ajatuksen? Kuulosti nimittäin jotenkin tutulta, ikään kuin moni muukin ihminen olisi jo aiemmin ajatellut tavallasi. Mutta kovillepa näyttää sinullekin ottavan tunnustaa, että kuulut ihmisenä samaan ihmisten sukuun kuin ne, jotka aikoinaan polttivat muita rovioilla. Siitä vammasta et sinäkään näytä olevan vapaa.
Niin, taitaa sukuni kartoitus niin pitkälle olla
vielä tekemättä, että voitaisiin päätellä sieltä
löytyvän uskonvainoja
harrastaneita/alullepanneita.
Vai onko sinulla kenties kattavampi tutkimus
hallussasi?
Ja mitä tulee vammoihin, niin nykylääketiede ei
niitä ole todennut minulla olevaksi.
Ja kuten edellä: onko sinulla parempia
tutkimusmenetelmiä niidenkin osalta hallussasi?
Onko sulla jokin suojakalvo silmien edessä kun et
haluakaan ymmärtää lukemaasi?
Itseajattelevana olet jo päättänyt kuka sen iskun
teki ja keitä kaikkia siitä voi syyttää. Älä
lopeta ajattelemista, sulla on vielä pitkä matka
edessä.
Uskovaiset "hyväksyy työpaikoilleen
kärvennettyjen ihmisten kohtalon"? Ja sinä
hienona ihmisenä ilmeisesti et hyväksy ja näytät
sen jakamalla tuomiota täysin asiaan syyttömille?
Polttopulloa vaan ikkunasta sisään...
olla ensimmäinen viesti tällä palstalla jonka
kanssa voin olla 100% samaa mieltä. Ei kerrassaan
mitään listtävää.
Kohta joku älypää kirjoittaa tänne jotain
sontaa,mutta olet aivan oikeassa.
Näytti jo älypää nimeltä "itseajatteleva" ehtineen kirjoittaakin.
Joo,aina kun tällaista tapahtuu ihmiskunnan
universaalinen syyllisyys pakottaa ihmistä
etsimään syyllistä aina oman puseronsa
ulkopuolelta.Kukaan ei tahdo myöntää sitä
tosiasiaa,että meistä jokainen on syyllinen
tällaisiin terroritekoihin.En malta olla
siteeraamatta Pro Fide yhtyeen laulun sanoja
tässä yhteydessä,jotka kuuluvat:"ei jalat
rautasaappaissa olleet natsin vaan ihmisen,ja
sormi liipasimella on aina sormi ihmisen.Näet
koneistot,jotka riistää;näet samalla ihmisen.Se
ääni,joka ihmisoikeudet kiistää on ääni...ääni
ihmisen.Ja vaikka eteenpäin me käymme toinen
toistamme syyttäen,niin koiranunta nukkuu Hitler
sisimmässä jokaisen".
Sama biisi muuten soi päässäni kun kirjoitin. Sieltä kai idea tulikin!
Kun näin hienoja sanoja siteeraat, niin voisitko
kuvata, kuinka olet syyllistynyt tähän
hirvittävään tragediaan. Se auttaisi kovasti
minua menemään itseeni (ja ehkä muitakin tällä
palstalla kirjoittavia), kuinka voisimme
olla ”etsimättä syyllistä oman puseronsa
ulkopuolelta”, niin kuin sanoit.
No tuo Baskerin antama kuvaus on jo melko
selventävä.Meistä kukaan ei ole toistaan
parempi,vaan kaikki me olemme täysin
turmeltuneita.Jokainen meistä on äärimmäisen
itsekäs ja valmis surmaamaan lähimmäisensä vain
pelkästä oman edun tavoittelusta.Tämä ajatus
saattaa äkkiseltään tökkiä tosi pahasti,mutta
ennen kuin kirjoitatte jotain
ääliö...viestiä,niin hiljentykää hetkeksi
miettimään olisiko väitteessäni edes hitusen
totuutta taustalla.
Nimittäin Raamatun selkeä ja johdonmukainen
opetus on,että ihminen on läpeensä paha ja
tarvitsee siksi pelastuksen.Meitä uskovaisiahan
usein syytetään siitä,että me asettaudumme
toisten yläpuolelle toisten tuomareiksi ja
kuitenkin juuri me joudumme tunnustamaan
Jumalamme edessä olevamme täysin
pahoja,itsekkäitä ja syntisiä ihmispoloja.Meillä
ei siis ole mitään sellaista pahaa sanottavaa
kenestäkään,jota emme myös löytäisi
itsestämme,sillä meidän nimemme on Aadam eli
ihminen.
Tämähän vastasi kysymykseeni, kuinka olet itse
syyllinen tähän terroritekoon.
Kirjoitit: ”Jokainen meistä on äärimmäisen
itsekäs ja valmis surmaamaan lähimmäisensä vain
pelkästä oman edun tavoittelusta."
Tämä selitti myös eilisen viestisi, joka jäi
askarruttamaan: ” Saas nähdä kuinka pahoja
katastrofeja pitääkään vielä tapahtua ennen kuin
edes osa porukoista alkaa pitää Raamattua
varteenotettavana kirjana.
Ymmärrän nyt, että voisit olla äärimäisen itsekäs
ja valmis surmaamaan lähimmäisesi, jotta porukka
alkaa pitää Raamattua varteenotettavana kirjana.
Tätähän tarkoitit? No, nyt enää ihmettele, ettei
sinulta kummoista myötätunto ole näkynyt heruvan
uhreille, sinustahan he kuolivat hyvän asian
puolesta. Asenteesi ei todella poikkea
terroristien, (luultavasti)
fundamentalistimuslimeista.
Saatan olla itsekäs, mutta viattomia ihmisiä en
lähtisi tappamaan minkään uskonnon, ismin tai
aatteen takia, eikä todellakaan oman edun
tavoittelun vuoksi, joten kieltäydyn ottamasta
itseeni noita siteeraamasi ylväitä tekohurskaita
lausumia ihmisten kollektiivisesta syyllisyydestä
tästä hirmuteosta.
Mutta, sinähän odottelet sitä ”hyvää
maailmanloppua”, joten uhrit tuskin sinua
kiinnostavatkaan.
Jos vaikka joskus, pienen hetken näyttäisikin,
että joillakuilla olisi pieniä puutteita tai
ehkäpä vain hieman petraamisen varaa inhimillisen
myötäelämisen tuntemisessa, kannattaa muistaa
masennuksen tai pahaon olon iskiessä, että
tämä "läpimätäosasto" on vain marginaalinen
promillen tuhannesosa ihmiskunnasta.
Valitettavasti näkyvä sellainen.
Näin uskon, muuta en voi.
Kristittyjen perisynti ja sisäsyntyinen pahuus
käsite on melko oivallinen oppirakennelma
pitämään koukussa uskontoon. Osa uskonnon
keskeistä sisältöä on omaksua ja tunnustaa
olevansa luonnostaan paha ja "syntinen",
huolimatta teoista, ja ainut keino vapautua
tuosta "synnin" taakasta on tunnustaa se pysyä
uskossa. Tavallaan annetaan ihmiselle oikeutus
olla paha, koska niin vain on, jumala on niin
määrännyt. Rippittäytyminen vie koko roskan vielä
pidemmälle antamalla ihmiselle mahdollisuuden
vapautua yksittäisistä pahoista teoistaan
tunnustamalla ne... rippi on olennainen osa
katolista kaksinaismoralismia, mutta kyllä se
kotoisten luterilaistenkin sakramenteista löytyy.
Kun perisyntiä laajennetaan edellisten
kirjoitusten tavalla päästäänkin jo tulokseen
että jokainen yksittäinen paha teko on koko
ihmiskunnan kollektiivisen pahuuden syytä. Kukaan
ei ole yksin vastuussa ja toisaalta kaikki
välttävät vastuun tunnustamalla ja saamalla
syntinsä anteeksi... toisaalta myös meidän
tulee "antaa anteeksi niille jotka ovat meitä
vastaan rikkoneet"... kuka tahansa voi tehdä mitä
tahansa kunhan muistaa katua ja pyytää
jumalaltaan anteeksi.
Ennemmin olisin taipuvainen uskomaan vaikka
sosialistisen filosofian hyvään ihmiseen kuin
kristilliseen perisyntiroskaan... jos nyt ihmisen
sisäsyntyinen hyvyys/pahuus on pakko luokitella.
Muuttuuko maailma liian monimutkaiseksi jos
hyväksyy ihmisen olevan sisäsyntyisesti neutraali
ja hänen tekojensa määrittelevän
hyvyyden/pahuuden... tai jos jopa yrittää nähdä
pahan teon hyvyyden ja hyvän teon pahuuden?
En tunne pienintäkään syyllisyyttä tapahtumiin,
en ollut syntyessäni syntinen, enkä ole syntinen
nyt... enpä sano että en ole pahaa tehnyt, mutta
asiat sovitetaan pahan teon kohteen kanssa
konkreettisesti ei henkiolennon kanssa, jonka
olemassa olokin on vain oletus... ehkä siis
olenkin varsinainen syntisäkki.
Nimimerki Mrv ilmestyi palstalle vähän sen
jälkeen, kun eräältä nimimerkiltä E meni pupu
pöksyyn kreationismikeskusteluissa. Yhteistä
näille nimimerkeille on uskonnollisuus, hyvä
suomen kielen taito ja se, että välimerkkien .
ja , jälkeen ei käytetä välilyöntiä, kuten
pitäisi.
En tiedä mitä odotin, kun toissailtana (onko
tästä näin vähän aikaa!) avasin tämän palstan.
Kollektiivista surutyötä? Tämän katastrofin
yhteen kokoamista uskonnollisesta näkemyksestä
riippumatta, kaikkien jonninjoutavien
erimielisyyksien unohtamista, myötätuntoa,
kauhisteluakin? Myöntää täytyy, että näiden
kirjoitusten lukeminen oli sokki. Mutta, eihän
tämä ole sitä, mitä ympärillään kuulee, joten
täytyy muistaa, että täällä pitävät ääntä
marginaaliryhmät. Eilen illalla kun selasin
otsikot, niin todella lohdutti, että
nimimerkki ”unforgiven” suhtautuu tähän asiaan
aivan samoin kuin minä itse, ja tuo sen myös
julki, kiihkeästi ja vailla välinpitämättömyyttä.
Tällaisissa tilanteessa kuitenkin huomaa, kuinka
paljon on pyyteettömiä yksilöitä, ja jopa niitä,
jotka ovat valmiita laittamaan henkensä toisten
puolesta. Kun seurasin uutisia, niin kävi heti
mielessä, että koneiden pilottien on täytynyt
olla terroristeja, sitä minun ei tarvinnut
odottaa kommentaattoria sanomaan, sillä normaali
ihminen ei ole niin välinpitämätön, että
kuolemassaan vie muita mukanaan. Samoin juolahti
heti mieleen, että siinä neljännessä koneessa
olevat olivat jo tietoisia tilanteesta, ja koska
tiesivät kuolevansa, niin viimeisenä tekonaan
kuitenkin estivät muiden (heille tuntemattomien)
ihmishenkien menetykset. Ei ihminen ole läpeensä
paha ja vailla toivoa, tätä on sekä uskisten että
eikkareittan turha täällä jankuttaa.
Eiköhän näiden palstan tuuletukset
taivaspaikastaan ole yhtä perusteettomia kuin
näiden itsemurhalentäjien, ja oikeastaan
kuuluvatkin samaan sarjaan. Palestiinalaistenkin
voitontanssit jopa ymmärrän, he kokevat olevansa
sodassa. Tätä reaktiota voidaan hyvin verrata
amerikkalaisten riemuun Hiroshiman pommituksen
jälkeen. Todellisuuden paljastettua, kuinka
kammottavalla tavalla tämä kohdistui täysin
viattomiin, niin ihmiset kykenevät samaistumaan,
kansalaisuudesta huolimatta.
En ole niin naiivi, että kieltäisin pahuuden,
mutta eiköhän meistä 90 % ole tavallisia kilttejä
tallukoita, jotka haluavat vain rauhassa elää
oman tavallisen elämänsä. Sitten on harvinaisia
yksilöitä, jotka jaksavat taistella paremman
maailman puolesta. Ne todella pahat ovat
kuitenkin vähemmistönä, ainakin toivoisin näin.
totuuden sanoja. :=)
sinä läpimätä ihminen.
Heikkona hetkenä näitä "kristittyjen"
kristillisiä kommentteja "me ollaan
turvassa", "me ei olla ainakaan
syyllisiä", "vihdoinkin profetiat
toteutuvat", "toivottovasti tämä oli vasta
alkupamaus", "tämä on laatuhuumoria", lukiessa
saattaisi herätä epäilys eräiden ihmisten
vajavaisesta kyvystä tuntea empatiaa muuta kuin
jalokivillä koristeltua omaa kuolevaista napaansa
kohtaan.
Mutta vain heikkona hetkenä.
En saanut tekstisi pointtia. Minunko lausumiani?
Joka sana mitä sanoit on ihmisyyden
näkövinkkelistä täsmälleen totta - tämähän menee
jo hymistelyn puolelle, mutta menköön... Yksi
niitä inhimillisyyden mysteerejä on (tämä on
täysin henkilökohtainen käsitykseni), että
inhimillinen käyttäytyminen jos se saa
käyttövoimansa sellaisista lähteistä, joita minä
en pysty jostakin syystä hyväksymään, ei ole
omasta mielestäni hyvää, hyväksyttävää, ehkäpä
edes ei inhimillistä lainkaan, vaan sitä pitää
jollakin tavalla halveksia ja väheksyä.
Mielestäni inhimillisyyteen pyrkiminen on niin
arvokas ja tavoiteltava asia, että kaikki keinot
päämäärään pääsemiseksi tulisi olla
hyväksyttäviä. Usko kuuluu ihmiseen aivan yhtä
elimellisenä ominaisuutena kuin tämän olion
nahkakin on - ei ihminen kummastakaan eroon
pääse. Tuntuu todella järjettömältä, että me
ihmiset pyrimme aina tuomitsmaan niin rankalla
tavalla aina jonkin uskon - sen sijaan että
pyrkisimme näkemään inhimillistä käyttäytymistä,
uskosta riippumatta. Olemme kuitenkin jollakin
tavoin pystyneet hyväksymän sen, että mustan,
keltaisen tai punaisen nahkan kantava ihminen
kuuluu ihmisten joukkoon, koska alkaa
inhimillinen kehityksemme, ehkä ei koskaan, mutta
on kuitenkin lohduttavaa nähdä tällaisia
inhimillisyyden tuikahduksia synkässä yössä....
Ihminen, tietoisena lajina olemassa olostaan,
murhaa toisiaan. Kyseessä taitaa olla ihmisen
inhimillinen piirre jota tuodaan aina silloin
tällöin esille.
Jos kaikilla ihmisillä olisi samanlaiset
mahdollisuudet elämään, niin tapahtuisiko
murhaamista??
Vai onko juuri ihmisen tietoisuus olemisesta
avain kaikkeen?? Siksikö toiselta ihmiseltä
riistetään elämä, koska tiedetään elämän arvo??