Väinö Tannerin päiväkirjojen löytö

Tanner oli tosiaan maltillisena sosiaalidemokraattina, joka kannatti laillista yhteiskuntajärjestystämme ja puolusti Suomen itsenäisyyttä, Neuvostoliitossa hyvin vihattu henkilö. Tästä syystä Tanneria pyrittiinkin pitämään syrjässä näkyviltä paikoilta jatkosodan aikana. Hänen vaikutuksensa oli kuitenkin kulisseissa erittäin suuri.

Suurin vaikutus Tannerilla oli varmasti sodan jälkeen, jolloin hän pystyi pitämään sosiaalidemokraattit yhtenäisesti taistelemassa kommunistien pyrkimyksiä vastaan. Suomessa kommunistit eivät onnistuneet saamaan valtaansa sosiaalidemokraatteja kuten monissa muissa itäisen Euroopan valtioissa. Tämä todennäköisesti pelasti Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja demokratian 1940-luvun loppuvuosina.

Juhani Kivi kirjoitti:

Tanner oli tosiaan maltillisena sosiaalidemokraattina, joka kannatti laillista yhteiskuntajärjestystämme ja puolusti Suomen itsenäisyyttä, Neuvostoliitossa hyvin vihattu henkilö. Tästä syystä Tanneria pyrittiinkin pitämään syrjässä näkyviltä paikoilta jatkosodan aikana. Hänen vaikutuksensa oli kuitenkin kulisseissa erittäin suuri.

Suurin vaikutus Tannerilla oli varmasti sodan jälkeen, jolloin hän pystyi pitämään sosiaalidemokraattit yhtenäisesti taistelemassa kommunistien pyrkimyksiä vastaan. Suomessa kommunistit eivät onnistuneet saamaan valtaansa sosiaalidemokraatteja kuten monissa muissa itäisen Euroopan valtioissa. Tämä todennäköisesti pelasti Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja demokratian 1940-luvun loppuvuosina.

Rangellin hallitukseen kauppa- ja teollisuusministeriksi 3.7. 41. Ei hän ihan syrjässä ollut, vaan kuului koko ajan ns. sisäpiiriin.

"Tästä syystä Tanneria pyrittiinkin pitämään syrjässä näkyviltä paikoilta jatkosodan aikana. Hänen vaikutuksensa oli kuitenkin kulisseissa erittäin suuri."

Tanner tuli kirjoitti:

Rangellin hallitukseen kauppa- ja teollisuusministeriksi 3.7. 41. Ei hän ihan syrjässä ollut, vaan kuului koko ajan ns. sisäpiiriin.

"Tästä syystä Tanneria pyrittiinkin pitämään syrjässä näkyviltä paikoilta jatkosodan aikana. Hänen vaikutuksensa oli kuitenkin kulisseissa erittäin suuri."

Tanner oli sivussa ja kuliseissa oikeastaan vasta sodan jälkeen, sitä ennen se oli osa hallituksen sisäpiiriä, joka päätti asioista.
Olihan se vankilassakin heti sodan jälkeen, yksi näistä ns. sotasyyllisistä, jotka tuomittiin sodan jälkeen "laittomasti" vankilaan ...

Tanner tuli kirjoitti:

Rangellin hallitukseen kauppa- ja teollisuusministeriksi 3.7. 41. Ei hän ihan syrjässä ollut, vaan kuului koko ajan ns. sisäpiiriin.

"Tästä syystä Tanneria pyrittiinkin pitämään syrjässä näkyviltä paikoilta jatkosodan aikana. Hänen vaikutuksensa oli kuitenkin kulisseissa erittäin suuri."

Juu, ei hän ollut mitenkään poissa, mutta ei enää ulospäin näkyvällä paikalla. Tätä tarkoitin. Kauppa- ja teollisuusministerinä hän oli sotaa käyvässä maassa selvästi aiempaa enemmän syrjässä. Hänhän oli ollut aiemmin ulkoministerinä. Todellisuudessa hän tietysti oli jo suurimman puolueen puheenjohtajanakin Suomessa erittäin tärkeässä asemassa, mutta hänen keskeistä asemaansa suomalaisessa päätöksenteossa ei haluttu korostaa ulospäin.

"Tanneria vihattiin kyllä Venäjällä enempi kuin Mannerheimia, luulempa että siitä oli enempi haittaa asioiden hoidossa siihen suuntaan ...."

Tannerista, joka ei ymmärtänyt sen enempää suurvalta- kuin geopolitiikkaakaan, oli tosiaan merkittävää haittaa Suomen ulkoasioiden hoidossa. Tannerin johdolla sosiaalidemokraattinen puolue vastusti Suomen puolustusmäärärahojen lisäämistä koko maailmansotien välisen ajan. Tästä aiheutuneesta Suomen kohtalokkaasta heikkoudesta huolimatta Tanner ei v. 1939 asettunut vastustamaan Suomen hallituksen - johon Tanner tietysti kuului itsekin - harkitsematonta ja täysin epärealistista idänpolitiikkaa.

Koroljov kirjoitti:

"Tanneria vihattiin kyllä Venäjällä enempi kuin Mannerheimia, luulempa että siitä oli enempi haittaa asioiden hoidossa siihen suuntaan ...."

Tannerista, joka ei ymmärtänyt sen enempää suurvalta- kuin geopolitiikkaakaan, oli tosiaan merkittävää haittaa Suomen ulkoasioiden hoidossa. Tannerin johdolla sosiaalidemokraattinen puolue vastusti Suomen puolustusmäärärahojen lisäämistä koko maailmansotien välisen ajan. Tästä aiheutuneesta Suomen kohtalokkaasta heikkoudesta huolimatta Tanner ei v. 1939 asettunut vastustamaan Suomen hallituksen - johon Tanner tietysti kuului itsekin - harkitsematonta ja täysin epärealistista idänpolitiikkaa.

laillisuudesta ja sopimuksista. Ei hän sotaa halunnut sen enempää kuin muutkaan. Se taas oli yksinomaan NL:n ulkopolitiikan tähtäimessä.
NL:n sotapolitiikka oli harkitsematonta ja epärealistista. Se perustui natsien kanssa tehtyyn liittosopimukseen.

teinipoika täälläkin viisastelevan.