Japanilaisten olisi pitänyt hyökätä joulukuussa 1941 Mantsuriasta Neuvostoliittoon, se olisi ollut Stalinin loppu. Oli olevinaan akselivalta mutta ei julistanut sotaa Neuvostoliitolle, häpeällistä. Tämän takia Japani ja Saksa hävisivät sodan!
Japani oli Saksalla surkea liittolainen
Sotastrategi
39443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
mutta kun eivät hyökänneet.
Tosiasia on, että Saksalla ja Japanilla ei olut juuri mitään yhteistoimintaa. Japanilaisia halveksittiin aasialaisena rotuna.
Olivat tehneet liittosopimuksen. Neuvostoliitto olisi romahtanut mikäli Japani olisi Mantsuriasta miljoonalla miehellä hyökännyt! Joukot olivat siellä jo valmiina.
Tämän jälkeen Saksa olisi käynyt vain yhden rintaman sotaa, sodan luonne olisi muuttunut täysin. Suur-Suomi olisi tälläkin hetkellä täyttä totta, Kuolan niemimaa, siitä alaspäin Laatokka, entinen Leningrad, kaupunsi olisi hävitetty, kyllä nyt kelpaisi...
USA:n katkaistua Rooseveltin tahdosta öljytoimitukset Japanille oli japanilaisten pakko hyökätä Kaakkois-Aasiaan, Indonesiaan ja Tyynellemerelle, mikä sopi Rooseveltille, joka halusi Yhdysvallat mukaan maailmansotaan.
Japanin huoltotilanne ei v:n 1941 loppupuolella olisi sallinut hyökkäystä Neuvostoliiton itäosaa vastaan, vaikka Japanilla olikin Mantšuria ja Kiinassa suurin osa armeijastaan.
Totta. ja kaiken lisäksi aiheutti USAn liittymisen sotaan. mutta ideologia vaati hyökkäämistä tyynellemerelle, minkäs teet.
Jos Japani olisi käynyt vain Neuvostoliiton kimppuun olisi Roosevelt ollut pattitilanteessa. Kongressi ei olisi ikinä suostunut sotatoimiin Japania tai Saksaa vastaan. Neuvostoliitto olisin hoideltu Saksan ja Japanin toimesta, britit olisivat tehneet erillisrauhan kun huomaisivat pelin pelatuksi.
"Oli olevinaan akselivalta mutta ei julistanut sotaa Neuvostoliitolle, häpeällistä"
Niin no.. Olihan Neuvostoliittokin liittoutuneiden leirissä eikä sekään puolestaan julistanut sotaa akselivaltojen joukossa taistelevalle Japanille.
Ei ennenkuin iski sitten Mantshuriaan loppukesästä 1945 kun oli ensin Saksa lyöty Euroopassa, sitten kyllä. Tuo neukkujen hyökkäys Mantshuriaan on aika lapsipuolen asemaan jäänyt maailmansodan historiassa. Loppui rauhanomainen rinnakkaiselo kunhan Stalinilla oli resurssit hyökätä.
Jotain hyötyä lienee kuitenkin Saksan sotimisen kannalta ollut siitä että Tyynenmeren rintama vei oman osansa liittoutuneiden mies- ja kalustomääristä. Ei kuitenkaan riittävästi.
Puna-armeijan massiivinen suurhyökkäys Mantsuriaan on todellakin unohdettua sotahistoriaa. Pelkästään miehiä tässä operaatiossa oli puolitoista miljoonaa, valtava määrä kalustoa. Suunnaton logistinen saavutus!
Hyökkäys vastasi kahta atomipommia sillä Japanille Mantsuria oli strategisesti elintärkeä. Eivät he muuten olisi pitäneet siellä miljoonan miehen armeijaa.
Neuvostoliiton sodanjulistus já valtava suurhyökkäys oli se viimeinen niitti joka laittoi Japanin polvilleen ja suostumaan antautumaan. Tämän länsimaiden sotahistorioitsijat järjestään unohtavat.
Lähinnä säälittävää valmiiksi lyödyn maan rosvoamien alueiden rosvoamista itselleen. Sotilaallinen suoritus erittäin heikkoa käytettyihin resursseihin nähden. Ainoastaan tyypillistä NL:n / Venäjän imperialismia.
hyökkäämättömyyssopimus huhtikuussa -41. NL piti sitä kunniassa elokuuhun
-45 ja sai syyskuussa -41 vakoilutiedon, että Japani hyökkää etelään. Se antoi perusteet siirtää joukkoja Eurooppaan ja aloittaa vastatoimet.
jos japani olisi murskannut neukut yhdessä saksan kanssa, niin missä olisi raja.
siitä olisi ruutia palanut paljon.
ole koskaan muuttanut historian kulkua. Eikä muuta nytkään.
Senkö takia ei saisi jossitella? Miettiminen ja ajattelu on aina hyvästä.
toisaalta usa olisi varmasti hyökännyt japaniin koska tällä usan rullatuoli pressalla oli suunnitelmia ruveta yhessä neukkujenkaa maailman poliisiksi.
ja lisäksi tyynenmeren sodan alusta asti oli selvää että japani ei kauaa tuu kukkoileen koska sukellusvene ei kookosöljyllä kulje.
Tyynenmeren sota olisi loppunut lyhyeen, jos japani olisi Pearl harbourissa vienyt hyökkäylsen loppuun asti tai jopa noussut maihin. silloin ei olisi tapahtunut midwayta. Saksan sodat ovat kaatuneet sen liittolaisiin, häviö oli nioden syytä
Rullatuolipresidentti Roosevelt ei olisi hyökännyt yhtään minnekään koska kongressi Amerikassa päättää sodasta ja rauhasta eikä se olisi antanut lupaa hyökkäykseen.
Hitler teki suunnattoman virheen kun Pearl Harbourin jälkeen meni julistamaan sodan Yhdysvalloilla. Olisi pitänyt suuren suunsa kiinni, kongressi ei olisi sotaa julistanut.
Jaappanin haluttomuuteen hyökätä NL:ään saattoi vaikuttaa se että jaappanin armeija oli saanut selkäänsä RKKA:lta kahdesti ennenkuin fasistinen saksa sai päähänsä iskeä päätänsä venäjän koivuun.
suurempi syy oli ideologinen. Japani halusi alunperinkin laajentua kiinaan ja nousta myös tyynenmeren herraksi
Joulukuussa 1941 NL oli polvillaan, hyökkäys Matsuriasta olisi sen kaatanut.
Totta, mutta edelleen japani ei halunnut levirtättyä pohjoiseen vaan etelään ja kiinan alueelle.
kuitenkin paria vuotta aikaisemmin jaappaanin jannut halusivat kaivaa verta nenästään NL:n kanssa. Ensin Kasanissa 1938 ja sitten Halin Gossa 1939. Kummallakin kertaan RKKA näytti kuka käskee ja luulempa jaappanin johtajien oppineen ettei NL:ään kannata hyökätä ihan turhaan.
Sinänsä hupaisaa, jaappanin johtajat pitivät siis jenkilää heikompana, kun kerran Pearl Harboriin päätivät hyökätä, kuin NL:ään.
"Sinänsä hupaisaa, jaappanin johtajat pitivät siis jenkilää heikompana, kun kerran Pearl Harboriin päätivät hyökätä, kuin NL:ään."
Kovimpia sotilaita toisessa maailmansodassa olivat venäläiset, saksalaiset ja japanilaiset. Jotkut tahtoisivat lisätä tähän listaan myös suomalaiset, minä en. Wolf H. Halstin Suomen sotien historiasta voi itse kukin lukea, miten suomalaisten moraali petti monissa paikoissa. Eivätkä suomalaiset joutuneet koskaan kokemaan samaa painetta kuin muiden rintamien taistelijat. Vain kerran suomalaiset saivat tuta sodan koko armottomuutta pienen annoksen - kesäkuussa 1944, jolloin suomalaiset olivat romahtaa kokonaan, varsinkin henkisesti.
Suomalaiset olivat kuitenkin kenties kovempia kuin britit, amerikkalaiset, italialaiset ja vielä huonommat sotijat.
Ja helmi-maaliskuussa 1940 viuhuivat suomalaisten sotilaiden hippulat suomen armeijan päämajan mukaan väärään suuntaan.
Suomi sai kolmanneksi parhaat pisteet toisessa maailmansodassa. (tuhansien sota-asiantuntijoiden arvio 50 luvulla) laitan sen pätkän myöhemmin
Jos oikein muistan sen lista, niin NL:n sotavoimat taisi olla ennen suomea. Sen sijaan tsaari venäjän armeja ei ollut kovinkaan korkealla ekassa isossa kahinassa joten sotimiskyvyn nousu NL:n kohdalla oli varsin komea.
The German Army -------------- 86 Points
The French Army --------------- 65 Points
The British Army ---------------- 59 Points
The Turkish Army --------------- 52 Points
The American Army ------------ 49 Points
The Russian Army -------------- 45 Points
The Second World War
The German Armed Forces --- 93 Points
The Japanese Army ------------- 86 Points
The Soviet Army ------------------ 83 Points
The Finnish Army ---------------- 79 Points
The Polish Army ------------------ 71 Points
The British Army ------------------ 62 Points
The American Army ------------- 55 Points
oikeassa olet
The French Army ----------------- 39 Points
The Italian Army ------------------- 24 Points
LaD, tuo arviointitilasto on erittäin mielenkiintoinen.
Löytäisitkö lähivuosikymmenten sotien osapuoltan arviointeja?
Tuollaiset kuin Vietnam, NL-Afganistan jne.
en tiedä, voin etsiä.
Olen poiminut tuon englanninkieliseltä palstalta joskus.
Tässä kokonaisuudessaan:
The book “The Army of Outlaws” by General F. Steiner supplies the following remarkable information.
>> According to a report dated May 10 1958 the Military History Department of the Israeli General Staff conducted a thorough post-war survey via a questionnaire concerning the quality of the combatant armies of those countries that had participated in the 1st and 2nd Word War. More than one thousand leading military specialists were consulted by the Israeli General Staff at length and in detail for the purpose of this survey. High ranking officers and notable experts from all over the world, like for instance US General Marshall, French General Koenig, the well known British military author Major Liddell Hart and many other authorities were consulted for the purpose of this survey and they gave their response concerning the objective and subjective evaluation of the Armies of the World.
The survey contained, among many others, the following questions/categories:
1. What Army do you consider to be the best?
2. Which soldiers do you consider to be the bravest?
3. Which soldiers do you consider to be those that can adapt to changing circumstances the best?
4. Which soldiers do you consider to be the most disciplined?
5. Which soldiers do you consider to display the most initiative?
6. Which soldiers do you consider to be the most skilled?
7. Which soldiers do you consider to be the most combat effective?
8. Which units or formations do you consider to be the best according to their military record?
9. Which units or formations do you consider to be the best according to their military experience/prowess?
The overall score end result of the survey, which allowed a score maximum of 100 points per Army, gave the following point score.
The First World War
The German Army -------------- 86 Points
The French Army --------------- 65 Points
The British Army ---------------- 59 Points
The Turkish Army --------------- 52 Points
The American Army ------------ 49 Points
The Russian Army -------------- 45 Points
The Second World War
The German Armed Forces --- 93 Points
The Japanese Army ------------- 86 Points
The Soviet Army ------------------ 83 Points
The Finnish Army ---------------- 79 Points
The Polish Army ------------------ 71 Points
The British Army ------------------ 62 Points
The American Army ------------- 55 Points
The French Army ----------------- 39 Points
The Italian Army ------------------- 24 Points
In the category “Which soldiers do you consider to be the bravest?” the survey respondents had chosen the German soldiers as the bravest in both world wars. The French soldiers ranked as the second bravest soldiers in the First World War and the Japanese soldiers ranked as the second bravest soldiers in the Second World War according to the survey respondents.
In the category “Which soldiers do you consider to be the most disciplined?” the survey respondents had chosen the German soldiers as the most disciplined in both world wars, both man for man and on unit basis.
In the category “Elite units of the Second World War” the US Marines, the British Commando’s, the French Foreign Legion, the German Waffen SS and the Soviet Worker Militia were named by the respondents.
Jahas, kirjan tekijä SS:n Felix Steiner, joka komensi SS-Vikingiä.
Steiner oli käsittääkseni ( en ollut paikalla ) pidetty johtaja suomalaisten taholta. Ilmeisesti omasi luonteessaan suomalaisia perinteisiä ( jo lahonneita ) arvoja.
Jotain tunnollisuutta ja huolellisuutta sekin kuvaa, että vielä 72-vuotiaana kokoaa tuon arvioinnin.
Eikä mikään ihme, että sakut ykkösinä...
Tuo ei ole steinerin arvio, jos sitä tarkoitit
Ei Steinerin, mutta hän lienee tuossa yli tuhannen arvioijan joukossa yksi saksalaisedustajista. Israelin armeijan yleisesikunnan sotahistorian laitos näkyy olevan tuon arvioinnin alullepanija.
Noista uudemmista kahakoista kiinnostais myös armeijoiden kokonaisarvioita.
Historiankirjat ja uutiset kertovat varsin yksityiskohtaisesti tilanteiden kulusta, voitoista jne., mutta mentaalityyppinen arviointi ei ole osunut eteen.
Oma käsitykseni on, että jenkit Vietnamissa saisivat pongoja reippaasti alle tuon 55:n mitä kakkosessa sai.
Lukema voisi hipaista tuota Italiaa...
Voipi hyvinkin olla ettei laajoja arviointeja v.58 jälkeen ole tehtykään. Eikä tällainen kädetön dementikko niitä osaisi etsiäkään.
Sinänsä erikoista, mutta kyseisessä arviossa ei esiinny Venäjän luokkasodan osapuolet ( vaan pelkästään tsaarivenäjän armeija ).
Sinänsä asian ymmärtää. Toiselta puoleltahan ei löytynyt muuta kuin Lenin joukot ja toiselta puolelta tsaarivenäjän armeijan johto, englanti, ranska, jenkit & co eli huomattava osa läntistä maailmaa. Vaikka tsaarivenäjän armeija oli rankattu varsin alhaiseksi, niin englannin & ranskan armeijat sijaitsivat toisena ja kolmantena, joten edellämainittujen tietotasolla olisi pitänyt Lenin joukot olla vain suupala.
joukkonsa ja materiaalitukensa pois valkoisilta jo 1919 syksystä alkaen ja lopullisesti 1920. Joukkoja oli alun alkaen vähän.
Puna-armeijan johtoon perustettiin entisistä tsaarin kenraaleista ja alemmista upseereista muodostettu yleisesikunta.Uskollisuus taattiin pidättämällä perheet. Keinoa käytettiin laajalti.
Komissaarien valvomia kenraaleita toimi runsaasti myös joukoissa. Heitä epäiltiin ja teloitettiin suurin määrin.Erityisesti Stalin kunnostautui siinä suhteessa Tsaritsynissä.
Mutta siinäpä se onkin. Vaikka tsaarivenäjän armeija löytyy kuudennelta tilalta, niin luulisi se omaavan sen verran taitoa että joukko punikkeja pistetään poikki ja pinoon. Mukana on britit ( kolmas sija ) ja fransmannit ( toinen sija ) joten luulisi taitoa löytyvän.
Voisi olettaa että toisen ison kahinan aikainen RKKA voitaisiin laskea länsimaalaisittainkin "armeijaksi" koulutukselliselta ja varustukselliselta kantilta katsottuna, joten länsimaat saattoivat hyväksyä RKKA:n armeijoitensa vertaisekseen.
Mutta RKKA vuodelta 1917-20 oli länsimaalaisittain katsottuna nimenomaan kapina-armeija, sissi-armeija siis samallainen jollaisia britit listivät siirtomaissaan. Neuvosto-venäjän kimppuun hyökkäsi omien valkokaartien lisäksi 14 maan interventiojoukot, mutta siitäkin huolimatta Lenin joukot selvisivät siitä hahinasta voittajana.
Höpötystä. Japanin käytökseen oli monta syytä.
1. N-liitto oli antanut näytösluontoisesti selkäsaunan Japanille Halhin-Golissa eikä Japani uskaltanut yrtittää mitään sen takia.
2. Mitä tärkeää Siperiassa olisi ollut voitettavana? Japanin armeija olisi saanut taivaltaa siellä 10 000 km eikä sillä olisi ollut N-liitolle mitään vaikutusta mihinkään. Turhaa touhua olisi ollut.
2. Japani tarvitsi öljyä, kumia, tinaa yms. tavaraa kiihkeästi voidakseen ylipäätään jatkaa sotaa. Mitään näistä ei olisi ollut Siperiasta saatavilla.
Japani teki juuri niinkuin sen pitikin tehdä, kuten sille oli parhaaksi eikä se olisi muulla tavalla voinut menetelläkään.
Ja mikään ei olisi taannut ettei RKKA olisi kyennyt antamaan jaappanilaisille vuonna 1941 saman minkä se antoi niille vuosina 1938 & -39
Jep. Japanin vahvuus olisi ollut laivastossa, mutta Saksalle merkitys olisi ollut suuri. Neuvostoliitto ei olisi voinut vetää hirvittävää määrää siperialaisia divisiooniaan länteen, vaan pakostakin olisi pitänyt jättää japania vartioimaan jonkin verran
Korppilla! on siinä mielessä pointti että vanjoilla oli tilaa vetäytyä ja jaappanilaiset eivät voittaisi muuta kun kohtuullisen kappaleen tundraa. Kuitenkin tuo tundran valloittaminen vaatisi jaappanilta sen vähäisiä öljyvaroja tilanteessa jossa jaappani ei ollut vielä varmistanut öljynsaantiaan jonka se teki vasta vuoden -42 paremalla puolella. Tietenkin oma kysymyksensä on se kuinka pitkälle jaappani sitten tappeli Borneon öljyllä, mutta tuo saatiin vasta reilu puoli vuotta saksmannien hyökättyä NL:ään. Kiinan sota oli jaappanilaisilta päässyt venymään luonnottoman pitkäksi kiinalaisten vetäytyessä, mutta jaappanin kykenemättä antamaan kuoliniskua. Kiina siis tavallaan käytti siis samaa vetäytymisen-väsyttämisen ja vastaiskun taktiikkaa mitä NL:kin, sillä erolla että NL oli taktiikassaan huomattavasti tehokaampi kuin Kiina.
Mitä jappanilaiset oisivat voittaneet hyökäämällä NL:ään saksmannien kanssa? Saksmannit olivat valloittaneet ukrainan viljakentät ( joskin teollisuus ehdittiin tärkeiltä osin evakoida itään ), mutta jaappanilaisten käsiin olisi jäänyt hyödytöntä tundraa, jaappanilaiset olisivat kuluttaneet vähäisiä energiavarojaan, eivät olisi voineet turvata omaa öljynsaantiaan ja mikään ei olisi taanut sitä että NL olisi todellakin kaatunut eikä sitäkään ettei siinä olisi käydä samalla tavalla kuin vuonna -38 & -39
Ehkäpä Hitlerin olisi pitänyt ilmoittaa Japanille operaatio Barbarossasta ennen kuin se alkoi.