paljon puhutaan maalämmöstä omakotitaloille , mutta miten se on se suurenpi yksikkö ja missä olis nähtävissä ,että esim. kunnat käyttävät ympäröivistä vesialueista otettua maalämpöä laitoksissaan, yleensä kunnissa on hake kaukolämmöllä -- siis tässä esimerkkiä haetaan ???
maalämpölaitoksista
kattava maalämpö
14115
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tampereen Koskikeskus jäähdytetään remontin jälkeen Tammerkoskesta saatavalla aluejäähdytyksellä. Lisäksi Tampereelle on tulossa kaukojäähdytys Näsijärvestä ja lämpövoimalaitosten hukkalämmöstä.
kyllä alkaa uskottavuus tähän kalliiseen investointiin mennä ,--siis ei vieläkään suurenpaa maalämpölaitosta tiedossa ja veronmaksajille uskotellaan vaan tään joutavan humpuukin edullisuutta ja sähköhinta kallistuu ????
Kyllä se taitaa se puu sittenni olla se lopullinen !
Maalämpö on yleensä tehokkainta suoran sähkölämmityksen korvaajana. Saisikohan yhdellä kilowatilla kaksi kolme kilowattia maalämpöä. Suurissa yksiköissä lämmitysmuotona on harvoin sähkölämmitys vaan esim. kaukolämpö joka saadaan vaikkapa sähkön tuotannon sivutuotteena. Näin ollen se on siis vihreämpää (riippuu polttoaineesta ja hyötysuhteesta) ja halvempaa kuin maalämpö.
Maalämpöähän se vesistöstäkin otettu on, joten kannattaa vetää keräysputkistot ydinvoimaloiden lähistölle:
"Sähköteholtaan 1 000-1 800 MW:n voimalaitos tarvitsee jäähdytysvettä noin 40-60 m3/s. Vesi palautuu turpiinin lauhduttimen läpi kuljettuaan mereen noin 12 °C lämmenneenä. "
Järkevintä olisikin rakentaa ydinvoimalat suurten asutuskeskusten välittömään läheisyyteen, jolloin ydinvoimalan jäähdytysvettä ei tarvitsisi laskea suoraan mereen, vaan se voitaisiin hyödyntää kaukolämpönä.
Kyllä kaukolämpöä pystytään siirtämään ainakin 10 km.n päähän.
12 asteen lämpöero ei vielä piisaa kaukolämpökäyttöön. Ydinvoimalat pitäisi muokata kaukolämpökäyttöön sopiviksi, tämä puolestaan laskisi sähköntuottokykyä jonkin verran. Mikäli tuotetulle lämmölle olisi riittävästi kysyntää, voisi tuo olla kannattavaa. Yli tuhannen megawatin voimalasta irtoaa niin paljon lämpöä, että lämmitystä haluavia asukkaita pitäisi olla aika paljon. Lähinnä kysymykseen taitaa tulla pääkaupunkiseutu.
Maaperän lämpötila on keskimäärin +4, joten maalämmössä huoneen (+22 astetta) ja lämpölähteenä toimivan maaperän ero on jopa 18 astetta, eli huomattavasti enemmän kuin ydinvoimalan 12 astetta. Hyötysuhde on siis maalämpövoimalassa 50% parempi. Lisäksi turvallisuus on eri tasolla, sillä säteilyongelmaa ei radonia lukuunottamatta ole juuri lainkaan.
Ydinvoimalämpöä se on maalämpökin pohjimmiltaan, jos maalämpöpumpun sähkö on peräisin ydinvoimalasta...
"12 asteen lämpöero ei vielä piisaa kaukolämpökäyttöön."
4186 J/K*kg * 40000 kg * 12 K = 200928000 J
Joka sekunti menee jäähdytysveden mukana hukkaan 200928000 joulea lämpöenergiaa. Tehoksi muutettuna ~200 MW. Luulisi sillä teholla jotain jo lämmittävänkin.
Esimerkkinä omakotitalo, jonka tiedot tuosta: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=84298&lan=sv
Kovin lämmityskuukausi tammikuu, 3 755 kWh -> keskitehontarve n.5 kW. 200 MW / 5 kW = 40000.
En tiedä totuutta, mutta oletetaan kaukolämpöverkoston hyötysuhteeksi 50%. Joten ydinvoimalareaktorin hukkalämmöllä voitaisiin lämmittään tammikuun huippupakkasillakin teoriassa 20000 omakotitaloa.
Jos ydinvoimalasta siirrettäisiin sen lauhdepiiristä kaukolämpöä asuntoosi,niin mikä siinä säteilisi? Miten myös säteilisi radon maalämpöpumpun lämmitysmuodossa lämpöpattereissa? miten radon pääsisi edes glykolipiiriin??
Mistä säteilyistä on kyse? Aivan uutta tietoa kummankin ratkaisun suhteen.
Niin siis itseasiassa ongelma on enemmänkin tuo jäähdytysveden kylmyys kuin lämpötilaero. Kaukolämpölaitteet vaativat huomattavasti kuumempaa vetta kuin mitä ydinvoimalasta tulee sähkökäyttöön optimoidussa toiminnassa.
Kierrätys on päivän sana.
Eihän kaukolämpöverkoston jäähtynyttä "kuumaa" vettäkään lasketa ulos. Sitä lämmitetään uudelleen.
Suljettu kierto siis. Annetaan lisälämpöä eikä lämmitetä valmiiksi kylmää.
Vettä voisi teoriassa keittää n.3km syvyyden lämpötilassa. Saadaanko riittävän vakaita reikiä,jotta reikään laskettu kylmä vesi saadaan toisesta kiehuvana pyörittämään turbiinia. Saksassa yritettiin porata 10-12km syvyistä reikää,mutta 9km kohdalla poranterä vioittui 270 C asteen lämmössä.