Kuinka ajetaan taloudellisesti kaupunkiliikenteessä ? Kiihdytetäänkö kaikilla vaihteilla johonkin tiettyy kierroslukuun e. 3000r/min kunnes saavutetaan haluttu nopeus vai miten ? Lähestytäänkö vapaalla risteyksiä ?
Ps. Olen autoilua vasta aloitteleva joten koittakaa ymmärtää
Ps. Olen autoilua vasta aloitteleva joten koittakaa ymmärtää
Vastaukset 11
Vanhimmat
Näin se miulle autokoulussa kerrottiin ja tuntuu mielestäni järkevältä: Lähden liikkeelle ykkösellä ja vaihdan oitis kakkoselle, millä kiihdytän tavoitenopeuteen joka siis on 50-60km/h. Kiihdytys melko ripeästi, ei kuitenkaan kaasu pohjassa. Sitten vaihdan suoraan neloselle ja köröttelen sillä. Jos tulee tarvis kiihdyttää teen sen pienemmällä vaihteella, sillä kiihdytys huonosti vääntävällä vaihteella juo bensaa.
Moottorin ominaisuudet tietysti määrää, onko järkevää käyttää nelosta kaupunki liikenteessä. Dieselit vääntää siellä vaikka vitosella, mutta ehkäpä joku 0.8l sata-aakkonen ei jaksa ;).
Hidastaessa pyrin käyttämään mahdollisimman paljon moottorijarrutusta, kaikki vaihteet läpi käyden. Ja kun on ruiskukone niin vapaavaihdetta en käytä.
Että näin. Saa lisätä/korjata (/lytätä...niinkun tällä palstalla aina taitaa olla tapana).
No just noin se mullekin autokoulussa opetettiin.
Senkin sanoivat, että just 3000rpm on sellanen raja, että sen yli ei kannata nostaa suotta.
Sen jälkeen kulutus lähtee käsistä...
Noinhan se menee. Moottorijarrutus siis säästää bensaa, mutta "säästää" tarpeettomasti jarruja. Varsinkin levyjarrut, joita on nykyautoissa joka nurkassa, likaantuvat ja ruostuvat turhaan säästeltäsessä. Itselläni meni vaihtoon levyt ja palat ja putsata piti muita osia, koska pääsivät ruostumaan, kun olin pääosin vain moottorijarrutellut. Moottorijarrutus on ihan hyvä kaupunkiajossa kulutusta pienentämään. Moottoritienopeuksissa sitä ei kannata kovin rajuna harrastaa. Jos ajat vain kaupunkiajoa normaalisti, lähde motarille ja "putsaa" jarruja silloin tällöin tekemällä voimakkaita jarrutuksia suurista nopeuksista. Ja katso ettei takana ole ketään...
Joo ja kannattaa muistaa että jarrut pitäs iskee miellellään kerran päivässä pohjaan (vaikka auto olisi paikallaan) se auttaa niitä kestämään kulutusta.
Taloudellisen ajotavan keskeiset periaatteet
1.
Liikkeelle lähdettyäsi pyri vaihtamaan mahdollisimman nopeasti kakkosvaihteelle ja edelleen isommille vaihteille 1/3 - 1/2 -kaasulla.
2. Kiihdytä kullakin vaihteella vain siihen kierroslukuun asti, jolla vääntömomentti on suurin (yleensä n. 3000 r/min), jotta välttäisit moottorin käytön turhan korkeilla kierroksilla.
3. Ellei autossasi ole kierroslukumittaria, kiihdytä 1-vaihteella 10-15 km/h nopeuteen, 2-vaihteella 40 km/h nopeuteen, 3-vaihteella 60 km/h nopeuteen, ja 4- tai 5-vaihteella siitä ylöspäin.
4. Ennakoi risteyksiin ja liikennevaloihin saapumisesi tai edellä ajavan kääntyminen. Lähesty niitä vapaalla rullaten (autossa tavallinen kaasutinmoottori) tai hidasta moottorijarrutuksen avulla (ruiskutusmoottori) niin, että liikennevalot ehtivät vaihtua vihreiksi tai voit muuten jatkaa ajoasi turhaan pysähtymättä.
5. Aja muun liikenteen rytmin mukaan. Vilkasliikenteisillä tieosuuksilla ohittaminen ei tuo oleellista aikasäästöä, mutta lisää sen sijaan polttoaineen kulutusta.
6.
Taloudellisin ajotapa niin maantieliikenteessä kuin taajamissakin on käyttää suurinta vaihdetta, jolla moottori vetää hyvin. Alamäessä ja kevyellä kaasulla myös tasamaalla voit hyvin ajaa 5-vaihteella jo 60 km/h nopeudessa.
Toiselta autopalstalta löysin mielenkiintoista tarinaa taloudellisesta ajotavasta - näin siellä kirjoitettiin (lyhennetty):
"Mitenköhän todellinen taloudellinen ajo oikeastaan meneekään? Tuntuu siltä, että alalla ja varsinkin netissä liikkuvassa infossa on aivan kummallisia ristikkäisyyksiä ja vääriä tietoja.
Ainoastaan yhdestä asiasta tunnutaan olevan samaa mieltä, pitää ajaa mahdollisimman suurella vaihteella, joka kuluttaa vähemmän polttoainetta. Sitten tiputaankin siihen keskusteluun, missä vaiheessa mennään vääntökäyrässä liian alas, jolloin vaikutus onkin päinvastainen. Tähän tuntuu olevan joka sivustolla eri mielipide (jopa eri maiden autoliitoilla).
Kiihdyttäminen on kuitenkin se kaikkein eniten polttoainetta vievä tapahtuma. Se mitä ilmeisemmin pitäisi tapahtua mahdollisimman nopeasti (käsittääkseni tippakisoissa kiihdytetään niin nopeasti kuin mahdollista), mutta millä vaihteella ja kierrosalueella on taas vaihteeksi sitten mielipide erojen paratiisi.
Sattumalta näin Toyotan lehden, jossa sanottiin että korkeimmalla vääntömomentin alueella pitäisi kiihdyttää, jolloin moottori polttaa polttoaineen kaikista parhaimmilla hyötysuhteella. Toisaalta osa sivustoista sanoo että pienemmällä vaihteella kiihdytys söisi enemmän polttoainetta ja niitä pitäisi käyttää vain n. 3000rpm asti. Tämä taas tuntuisi kummalliselta ensimmäiseen kohtaan, koska useimpien nykyaikaisten vaparien kohdalla korkein vääntömomentti saavutetaan n. 3500-4500rpm välissä (pois lukien japanilaiset, jotka ovat pelkkiä kierroskoneita useimmat).
Tästä vielä eroavat ahdetut koneet, joissa vääntökäyrä on tasainen n. 2000 rpm:stä lähtien tiettyyn pisteeseen asti (sama koskee TDI-koneita).
Miten mennään siis oikeasti? Nykyisin tuntuu olevan suuri uskomus, että hitaasti kiihdyttäminen ja heti vaihtaminen olisi taloudellisinta, mitä se ei ole. Eli missä välissä lienee totuus?"
-kiitos lainasta-
Ajotyyli, pää on kallellaan (kallo) ja sormi tai käsi suun edessä ajaessa :D Siinä on "tyyliä"
Kyllä ne siellä autokoulussa opettaa sua! Mene autokouluun tai sitten kuuntele opettajaa ja jos jotain unohtuu niin kyllä ne kertoo. Kun olet alotteleva niin se autokoulu on oikea paikka kysyä. Voi sieltä kysyä ilman että ne kaikesta veloittaa. Automaattivaihteet hoitaa sun puolesta monta asiaa, manuaali on out nykyään.
Tarkastellaan matkaa, joka on tarkoitus ajaa 80 km/t yleisrajoitusta noudattaen.
Itse kiihdytys vaatii yhtä paljon energiaa riippumatta siitä, kiihdytetäänkö ripeästi vai varovaisesti. Tarvittava kiihdytysenergia voidaan kuitenkin tuottaa pienimmällä polttoainemäärällä, jos kiihdytetään moottorin pienimmän ominaiskulutuksen alueella, mikä tarkoittaa sekä korkeaa vääntömomenttia (3000-4000 kierrosta) että suhteellisen korkeaa kuormitusastetta (2/3 maksimikaasusta).
Ripeä kiihdyttäjä saavuttaa 80 km/t vauhdin 400 metrin matkalla ja varovainen kiihdyttäjä 600 metrin matkalla. Ripeällä kiihdyttäjällä on siis kiihdytyksen jälkeen matkaa määränpäähän 200 m enemmän kuin varovaisella kiihdyttäjällä, minkä vuoksi hänen kokonaisbensiininkulutuksensa on hieman suurempi kuin varovaisella kiihdyttäjällä.
Siis ripeä kiihdytyttäjä säästää hieman polttoainetta kiihdytyksen aikana, mutta menettää säästöedun kiihdytyksen jälkeen.
Jos tarkastellaan liikennettä kokonaisuudessaan, ripeä kiihdytys tekee liikenteestä sujuvampaa ja säästää matka-aikaa, minkä vuoksi ripeähköä kiihdytystystä voikin pitää suositeltavana, vaikka varovaisella kiihdyttämisellä matkasta selvitäänkin muutamaa pisaraa vähemmällä bensiinimäärällä.
Yleensä näissä keskusteluissa unohdetaan moottorin suorittamien työtahtien määrä, eli se kuinka monta kierrosta kampiakseli tekee ajomatkan aikana. Hidas kiihdyttäjä käyttää täten enemmän kampiakselin kierroksia samalle matkalle, kuin nopeasti kiihdyttänyt.
Se kuinka tämä vaikuttaa matkan kokonaiskulutukseen on jo liian vaikeasti mallinnettavaa minulle :D
Pelkkä ripeä kiihdytys ei luonnollisestikaan säästä bensaa, sillä fysiikan lakeja ei kiihdytykselläkään voi kumota, energiamäärä pysyyy samana...
Sen sijaan bensasäästävään ajotyyliin kuuluu ripeä kiihdytys, jonka jälkeen annetaan moottorin jarruttaa. Meille aikoinaan annettiin lentokone-esimerkki: Helsingistä Ouluun lennettäessä koneen kapteeni pyrkii saavuttamaan tavoitekorkeuden mahdollisiman nopeasti jyrkällä nousulla, minkä jälkeen Ouluun lähinnä valutellaan. SAma idea on taloudellisella ajotavallakin: ensin kiihdytetään nopeasti ja liutellaan ja annetaan moottorin jarruttaa seuraviin valoihin. Toinen juttu, kuinka onnistunutta tämä on: useinhan aina joku "hidastelija" tuppaa työntämään eteen, kun yrität rauhassa liutella tai sitten punaisia valjoa ei ehkä seuraavaan kerran tule kuin vasta 10 km päässä, jolloin ripeällä kiihdytyksellä ei lyhyellä matkalla välttämättä ole ollut vastaavaa hyötyä. Sujuvuutta se toki lisää ja muidenkin autolijoiden odotusaikaa liikennevaloissa vähentää, mikä toisaalta vähentää bensankulutusta kaikilla autiloijoilla ja samalla saasteita...
Mutta ei käyttökelpoinen -sitä kukaan pitkään jaksa:
- Mottoria käytetään hyvin lähellä sen edullisinta hyötysuhdetta = ainoastaan kierrosnopeudella 2000 - 3000r/min.
- Kaasutinmoottoreissa kaasutin pidetään moottosin käydessä parhaimman hyötysuhteensa verran auki, yleensä kaasuttimien optimi on n. 1/2- 2/3 auki riippuen kurkkujen määrästä, kakkoskurkku ei saa aueta - eikä kiihdytyspumppu toimia. Periaatteessa alipainetta tulee olla melko paljon kaasuuntumisen täydellistyttämiseksi.
- Moottori sammutetaan heti kun 3000r/min haluttulla vaihteella on saavutettu ja jäynnistetään kun kierrosluku on laskenut 2000r/min.
- Kun moottori ei käy ja rullataan on kaasu kiinni eli poljin ylhäällä ja kytkin pohjassa. Kaasutinta painetaan moottorin pysähdyttyä hyvin hitaasti kiihdytysasentoon valmiiksi jottei kiihdytyspumppu toimi.
- Moottorin pysähtyessä kaikki kiertävät massat ja apulaitteet pysähtyvät ja kuluttavat vähemmän. Käynnistäessä taas kuluu lisäenergiaa, mutta ei niin paljon kuin tasaisessa ajossa.
- Alamäissä kone sammuksiin ja kytkin pohjaan.
- Ennakointi ja aina kone rullatessa sammutettuna.
Tylsä tapa eli käytännössä isoimmalla vaihteella sahataan jotain 70km/t ja 110km/t väliä. Tehostimet ei tuossa lakkaa toimimasta ja väsyneenä yöllä on jotain tekemistä, muulloin ei käy. Säästöä n. 0,5 l/t. Ei tietenkään sovi käyttöön kun on muuta liikennettä!