Sosiaalipolitiikan erot

Muistaakseni vasemmisto ei vastustanut kansanelääkeiden korottamista vaan piti korutuksia riittämättöminä ja osin pelkkänä bluffina. Käteenjäävä korotus jöi vähäiseksi, kun se samalla pienensi muita sosiaaliettuksia kuten asumisavustusta. Lisäksi juuri asumiskustannukset nousivat rajusti edellisen hallituksen tekemien energiaveroratkaisujen myötä.

Vertaat omituisesti eläkkeitä ja työttömyyskorvausta tosiinsa. Nehän ovat täysin eri asioita. Kansaneläkettä pitäisi verrata ansioeläkkeisiin, jos kerran eläkkeitä verrataan. Ehkä jotkut lukijat muistavat, että olen itse puoltanut jopa sellaista mallia, missä ansioeläkkeistä luovuttaisiin ja kaikille säädettäsiin yhtä suuri eläke eli eläkejärjestelmä irrotettaisiin tällä tavoin työnteosta. Järjestelmässä voisi silti olla sellainen kannustiporkkana, että tekemällä työtä pitempään, saisi suuremman eläkkeen. Askel tähän suuntaan olisi eläkekaton säätäminen, mitä kyllä puollan.

Köyhyys muodostaa tietysti myös ryhmän, mutta se on selkeän sosiaalipainotteinen ryhmäkriteeri. Muita ovat lapsuus, vanhuus, sairaus. Tottakai nämäkin muodostavat ryhmän, mutta ryhmä muodostuu niissäkin pääosin sosiaalipainotteisesti. Asuinpaikka sen sijaan ei ole sosiaalietuuspainotteinen ryhmäkriteeri tai ainakaan sen ei pitäisi olla sellainen. Kepun sosiaalipolitiikka on kuitenkin aluelähtöistä ja johtaa suurituloisempien etujen painottamiseen kuten kerroin. Ääriesimerkkejä ovat nimenomaan ne mainitsemasi "köyhät" maanvilejlijät kuten Björn Wahlroos.

Itse en kannata sosiaaliturvan vähentämistä, mutta ymmärrän oikein hyvin kuitenkin sellaista tavoitetta, jonka mukaan jokaisella aikuisella on ensisijainen vastuu omasta toimeentulostaan. Tämä ensisijainen vastuu on käytännössä toteutettavissa sillä, että pyritään lisäämään työtä ja toimeentulomahdollisuuksia.

Vasemmisto ei ole jättänyt maaseudun ihmisiä oman onnensa nojaan. Jos ihminen kuuluu sosiaalisin perustein johonkin ryhmään, hän saa tukea riippumatta asuinpaikastaan. Kun maanviljelijä ajautuu työttömäksi, hänellä on samanlainen mahdollisuus saada työttömyysturvaa kuin muillakin ilmoittaumalla työttömäksi työnhakijaksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Köyhyys muodostaa tietysti myös ryhmän, mutta se on selkeän sosiaalipainotteinen ryhmäkriteeri. Muita ovat lapsuus, vanhuus, sairaus. Tottakai nämäkin muodostavat ryhmän, mutta ryhmä muodostuu niissäkin pääosin sosiaalipainotteisesti. Asuinpaikka sen sijaan ei ole sosiaalietuuspainotteinen ryhmäkriteeri tai ainakaan sen ei pitäisi olla sellainen. Kepun sosiaalipolitiikka on kuitenkin aluelähtöistä ja johtaa suurituloisempien etujen painottamiseen kuten kerroin. Ääriesimerkkejä ovat nimenomaan ne mainitsemasi "köyhät" maanvilejlijät kuten Björn Wahlroos.

Itse en kannata sosiaaliturvan vähentämistä, mutta ymmärrän oikein hyvin kuitenkin sellaista tavoitetta, jonka mukaan jokaisella aikuisella on ensisijainen vastuu omasta toimeentulostaan. Tämä ensisijainen vastuu on käytännössä toteutettavissa sillä, että pyritään lisäämään työtä ja toimeentulomahdollisuuksia.

Vasemmisto ei ole jättänyt maaseudun ihmisiä oman onnensa nojaan. Jos ihminen kuuluu sosiaalisin perustein johonkin ryhmään, hän saa tukea riippumatta asuinpaikastaan. Kun maanviljelijä ajautuu työttömäksi, hänellä on samanlainen mahdollisuus saada työttömyysturvaa kuin muillakin ilmoittaumalla työttömäksi työnhakijaksi.

Lue lisää

Aluepolitiikka on lähinnä Keskustan ajama asia, koska kukaan muu ei näy siitä piittaavan. Aluepolitiikka ei kuitenkaan mene ylitse sosiaalipolitiikan, kuten itsekin toteat sanomalla, että sosiaalipolitiikka kohdistuu yksilöihin, kunhan kriteerit täyttyvät.

Vasemmiston ökysiipi nyt kumminkin painottaa enemmän tehdastyöläistä kuin viljelijää, koska yliluulottelee, että viljelijä olisi enemmän yrittäjä kuin työläinen. Toki viljelyssä nykyään on tapahtunut muutos tilakoon kasvaessa niin että viljelijä monessa tapauksessa tänä päivänä on enemmän yrittäjä kuin viljelijä, mutta ainakin aikaisemmat painotukset ovat olleet mainitsemani suuntaisia.

Aluepolitiikka on tärkeä asia. Se on kumminkin suuren etelään keskittyneen rahan voimin yritetty mitätöidä, jopa haitalliseksi nurkkakuntaisuudeksi seskeisimpänä käsitteenään lähes hurmoksessa hihkuttu "pekkarointi",jota lähinnä älyllisesti saaliiseen jääneet mieluusti huutelevat. Puskistakin kaiken muun pahan lisäksi.

Nyt sitten hirmuisella älömöllä aloitettu kuntauudistus pyrkii edelleen keskittämään ja mitätöimään aluepoliittisen toiminnan merkityksen. Vailla mitään logiikkaa yritetään kunnat yhteen liittämällä saada keskittymistä aikaiseksi, vaikka koko touhussa ei ole mitään järkeä. Päinvastoin. Reuna-alueet kuihtuvat entisestään ja keskustaajamien kustannukset kasvavat.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Aluepolitiikka on lähinnä Keskustan ajama asia, koska kukaan muu ei näy siitä piittaavan. Aluepolitiikka ei kuitenkaan mene ylitse sosiaalipolitiikan, kuten itsekin toteat sanomalla, että sosiaalipolitiikka kohdistuu yksilöihin, kunhan kriteerit täyttyvät.

Vasemmiston ökysiipi nyt kumminkin painottaa enemmän tehdastyöläistä kuin viljelijää, koska yliluulottelee, että viljelijä olisi enemmän yrittäjä kuin työläinen. Toki viljelyssä nykyään on tapahtunut muutos tilakoon kasvaessa niin että viljelijä monessa tapauksessa tänä päivänä on enemmän yrittäjä kuin viljelijä, mutta ainakin aikaisemmat painotukset ovat olleet mainitsemani suuntaisia.

Aluepolitiikka on tärkeä asia. Se on kumminkin suuren etelään keskittyneen rahan voimin yritetty mitätöidä, jopa haitalliseksi nurkkakuntaisuudeksi seskeisimpänä käsitteenään lähes hurmoksessa hihkuttu "pekkarointi",jota lähinnä älyllisesti saaliiseen jääneet mieluusti huutelevat. Puskistakin kaiken muun pahan lisäksi.

Nyt sitten hirmuisella älömöllä aloitettu kuntauudistus pyrkii edelleen keskittämään ja mitätöimään aluepoliittisen toiminnan merkityksen. Vailla mitään logiikkaa yritetään kunnat yhteen liittämällä saada keskittymistä aikaiseksi, vaikka koko touhussa ei ole mitään järkeä. Päinvastoin. Reuna-alueet kuihtuvat entisestään ja keskustaajamien kustannukset kasvavat.

Lue lisää

Aluepolitiikka ei ole lähinnä Kepun ajama asia, vaan se on lähes yksinomaan Kepun ajama ja siinä aivan keskeisintä. Kepulla aluepoliittiset tavoitteet menevät nimenomaan yli sosiaalipolitiikan. Siinä on tuttua puhua maanviljelijöiden ja syrjäseutujen asukkaiden toimeentulon turvaamisesta. Näitä etuliitteitä Kepu monasti painottaa eli sen ajama sosiaalipolitiikka on vahvasti korparatiivista eikä perustu mihinkään köyhyyden poistamiseen, koska tällainen korporativismi suosii suurituloisia eikä huono-osaisia. Kaiken lisäksi se ei tähtää huono-osaisuuden poistamiseen vaan taloudellisesti heikkojen rakenteiden idioottimaiseen pysyttämiseen.

Aluepolitiikka on epäilemättä tärkeä asia. Sitä pitäisi vain hoitaa ihan toisella tavoin kuin Kepu tekee. Pitäisi ymmärtää, että Suomen kaltainen pieni maa elää viennistä ja tuon viennin pitää perustua korkeaan osaamistasoon ja teknologiaan. Ne ovat meidän kilpailuetumme. Jos haluttaisiin kansan menestyvän, panostettaisiin tähän ja luotaisiin sitä tukevaa aluepolitiikkaa aivan kuten Nokian entinen pääjohtaja ja Kepun presidenttiehdokkaaksi haluama Jorma Ollila on useaan kertaan vaatinut jo pitemmän aikaa.

Reuna-alueiden pitääkin antaa kuihtua, koska on nähty, ettei niissä synny mitään taloudellista toimeliaisuutta. Reuna-aloilla leviävät sen sijaan rikkaruohojen lailla sairastaminen, alkoholismi, huono-osaisuus, syrjäytyminen ja väkivaltarikollisuus. Nämä ovat tilastollisia faktoja. Tällainen kierre on riesana erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen reuna-alueilla. Ne ovat ruuhka-Suomea, kun asukasmäärä suhteutetaan taloudellisiin mahdollisuuksiin eli näillä alueilla on rutkasti liikaa väestöä, jota alueen oma talous ei kykene elättämään. Se aiheuttaa ihmisissä toivottomuutta ja masennusta, mikä sitten johtaa kuvaamiini ongelmiin. Ja tätä sairasta kehitystä Kepu ylläpitää ja tukee.

Mielipidepankki kirjoitti:

Aluepolitiikka ei ole lähinnä Kepun ajama asia, vaan se on lähes yksinomaan Kepun ajama ja siinä aivan keskeisintä. Kepulla aluepoliittiset tavoitteet menevät nimenomaan yli sosiaalipolitiikan. Siinä on tuttua puhua maanviljelijöiden ja syrjäseutujen asukkaiden toimeentulon turvaamisesta. Näitä etuliitteitä Kepu monasti painottaa eli sen ajama sosiaalipolitiikka on vahvasti korparatiivista eikä perustu mihinkään köyhyyden poistamiseen, koska tällainen korporativismi suosii suurituloisia eikä huono-osaisia. Kaiken lisäksi se ei tähtää huono-osaisuuden poistamiseen vaan taloudellisesti heikkojen rakenteiden idioottimaiseen pysyttämiseen.

Aluepolitiikka on epäilemättä tärkeä asia. Sitä pitäisi vain hoitaa ihan toisella tavoin kuin Kepu tekee. Pitäisi ymmärtää, että Suomen kaltainen pieni maa elää viennistä ja tuon viennin pitää perustua korkeaan osaamistasoon ja teknologiaan. Ne ovat meidän kilpailuetumme. Jos haluttaisiin kansan menestyvän, panostettaisiin tähän ja luotaisiin sitä tukevaa aluepolitiikkaa aivan kuten Nokian entinen pääjohtaja ja Kepun presidenttiehdokkaaksi haluama Jorma Ollila on useaan kertaan vaatinut jo pitemmän aikaa.

Reuna-alueiden pitääkin antaa kuihtua, koska on nähty, ettei niissä synny mitään taloudellista toimeliaisuutta. Reuna-aloilla leviävät sen sijaan rikkaruohojen lailla sairastaminen, alkoholismi, huono-osaisuus, syrjäytyminen ja väkivaltarikollisuus. Nämä ovat tilastollisia faktoja. Tällainen kierre on riesana erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen reuna-alueilla. Ne ovat ruuhka-Suomea, kun asukasmäärä suhteutetaan taloudellisiin mahdollisuuksiin eli näillä alueilla on rutkasti liikaa väestöä, jota alueen oma talous ei kykene elättämään. Se aiheuttaa ihmisissä toivottomuutta ja masennusta, mikä sitten johtaa kuvaamiini ongelmiin. Ja tätä sairasta kehitystä Kepu ylläpitää ja tukee.

Lue lisää

Reuna-alue on fakta, josta ei vain pääse eroon yhtään mitenkään. Jopa itse Helsingilläkin on reuna-alueensa. Ja jos nykyiset reunat poistetaan, niin sitten tulee vain uusi reuna. Sitä paitsi ei alkoholismi,kurjuus ja köyhyys rajoitu vain maaseudun reuna-alueille, vaan yhtä lailla, ellei jopa suuremmassa mitassa, kaupunkeihin. Pahimmat slummit ovat tietääkseni nimenomaan suurkaupungeissa.

Mielestäni Keskustan aluepolitiikassa ei ole ollut mitään vikaa. Sen sijaan Ollilan viisauksia en menisi allekirjoittamaan. Hänen visionsa eivät ole olleet kovin kauko- saati pitkänäköisiä. Entinen työpaikkakin, Nokia, suurelta osaltaan muuttaa tässä piakkoin huitsin nevadaan ja täällä pannaan lappuja luukuille. Nyt jäänkin mielenkiinnolla odottelemaan, poistuuko tämäkin viesti, kun siinä on mainittu Nokia.

Sen sijaan sussujen ja kokoomuksen aluepolitiikka, jota yritetään nyt toteuttaa kerrassaan mahtavalla kuntauudistuksella, on suorastaan tuhoisa. Se kyllä poistaa asutuksen maaseudun reuna-aleilta, mutta tuo sen vain kaupunkiin, jossa jo ennestäänkin rällästellään, pelehditään huumeiden kanssa ja juodaan viinaa enemmän kuin nuppi ja maksa kestävät.

Olen aina pitänyt Odea viisaana miehenä. Hän osaa asettua puoluepolitikoinnin yläpuolelle ja tarkastella asioiden tilaa tutkijan silmin.

Demareillakin oli vielä vuosikymmeniä sitten selkeitä tavoitteita hyvinvointivaltion luomiseksi. Sitten kun se luotiin ja kansa keskiluokkaistui sen mukana ja ansiosta, ote pääsi lipsahtamaan. Sen jälkeen on vain käyty taistelua keskiluokan äänistä ja näyttää siltä, että Kokoomus on tuon taistelun voittamassa. Ännestäjät eivät välitä enää olla kiitollisia niille, joka heidät tähän keskiluokkaan politiikallaan nosti. Se on ymmärrettävää, sillä poliitinen uisti on lyhyt eikä nykypolvilla edes ole sellaista omakohtaista kokemusta ylenevästä säätykierrosta kuten minun sukupolvellani on. Minustakin köyhän työläiskodin kasvatista tuli koulutusmahdollisuuksien auetessa hyvintoimeentuleva ylempään sosiaaliluokkaan kuuluva kansalainen.