Monet väittävät täällä palstalla että DNA estäisi evoluution lajirajojen ulkopuolelle. No tälläisiä lähisukulaisia, jotka pystyvät lisääntymään keskenään on useitakin. Esimerkiksi suurin osa varmaan hyväksyy tiikerin ja leijonan eri lajeiksi? No näiden kahden eläimen mahdollisia jälkeläisiä on useitakin, kuten liikeri ja tiikoni. http://fi.wikipedia.org/wiki/Liikeri
Myös hevonen ja aasi pystyvät lisääntymään jolloin jälkeläinen on muuli. Muita ihan Suomessa tapahtuvia löytyy täältä http://fi.wikipedia.org/wiki/Risteymä
Vastaavia on myös kasveilla. Ajatuksia? Pohdintoja? Vastalauseita?
Myös hevonen ja aasi pystyvät lisääntymään jolloin jälkeläinen on muuli. Muita ihan Suomessa tapahtuvia löytyy täältä http://fi.wikipedia.org/wiki/Risteymä
Vastaavia on myös kasveilla. Ajatuksia? Pohdintoja? Vastalauseita?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Liikerit ja tiikonit eivät taida saada elinkelpoisia jälkeläisiä, muulit erittäin harvoin.
Myös Kameli ja laama voivat lisääntyä keskenään (kaama), mutta en tiedä voiko kaama saada jälkeläisiä.
Kasveilla hybridisaatio taitaa olla sangen yleistä.
Liikereillä ja tiikoneilla se on harvinaista mutta mahdollista. Nämä lajit eivät ole pitkiin aikoihin risteytynyt keskenään mutta ovat silti niin läheistä sukua että se on mahdollista.
Lajirajat ovat häilyviä, koska lajiutuminen on asteittainen prosessi.
Ruskeakarhu ja jääkarhukin ovat elintavoiltaan, ulkomuodoltaan jne eri lajeja, mutta periaatteessa pystyisivät saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.
Leijona/tiikeri-parilla jälkeläisistä urokset ovat steriilejä ja naaraiden hedelmällisyys on alentunut. Samanlaisia pareja löytyy suomalaisista myyristäkin sekä hevonen/aasi, aasi/seepra jne.
Metson ja teeren jälkeläiset ovat kaikki steriilejä.
Sitten on lajipareja, joilla voidaan saada aikaan hedelmöittyminen, mutta alkion kehitys pysähtyy alkuunsa ja alkio abortoituu.
Tämä on ilmiselvä todiste siitä, että lajiutumisia (makroevoluutiota) tapahtuu, mutta talebaanit tietenkin kiistävät tämänkin. Opin ydinhän on tosiasioiden korvaaminen omilla uskomuksilla.
Jb-multinilkki, joka ainoana täällä on paasannut lajirajoista, on panssaroinut tekeleensä kiertopäätelmällä, että kaikki keskenään lisääntymään pystyvät eliöt kuten esimerkissäsi leijona ja tiikeri ovatkin samaa lajia. Tai ovat ainakin joskus olleet (kehälajit, joiden keskikohta on kuollut sukupuuttoon).
Tämä jättää lajinulkoiseksi vain tapauksen, jossa mutaatio tekee jälkeläiset lisääntymiskyvyttömiksi oman lajinsa kanssa (hybridi), mutta kyvykkääksi samanlaisen mutaation saaneiden toisten jälkeläisten kanssa, jotka näin perustavat uuden lajin. Kasveilla tätä kaiketi tapahtuukin, harvemmin ehkä selkärankaisilla eläimillä.
Suvuttomasti lisääntyviinhän multinilkin lajihaihatus ei sovi ollenkaan.
Verisukulaisuuslajirajoja ei tuossakaan ylitetty.
Wikiin voisi listata myös ne epäonnistuneet yritykset tehdä jälkeläisiä lajirajojen ulkopuolella. Aika moni äijä on yrittänmyt lisääntyä tämän tuivelon kanssa mutta tuloksetta. Joten DNA pitää huolen siitä että lajirajoja ei ylitetä.
http://www.google.fi/imgres?q=uivelo&hl=fi&client=firefox-a&hs=lbI&sa=X&rls=org.mozilla:fi:official&biw=1366&bih=657&tbm=isch&prmd=imvns&tbnid=QHOO4g6mN9H25M:&imgrefurl=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/ilkka-kanervan-kohublondi-esiintyy-pornoelokuvassa---katso-video/art-1288335942635.html&docid=CXjZcysg664RhM&w=267&h=400&ei=Tu2GTo6OMtGN4gSs9sGKDw&zoom=1&iact=hc&vpx=174&vpy=258&dur=5245&hovh=275&hovw=183&tx=107&ty=129&page=3&tbnh=136&tbnw=91&start=36&ndsp=18&ved=1t:429,r:0,s:36
Verisukulaisuuslajirajoja? Nyt alkaa menemään aika vaikeksi jos ainoa sallittu esimerkki on se että hevonen ja heinäsirkka risteytyy ja jälkeläinen on kasvi. Sehän kuuluu evoluution tekemiin selityksiin että ainoastaan läheistä sukua olevat eliöt pystyvät risteytymään.
Ja aika typeräähän olisi tehdä wikiin listä:
koala kirahvi= ei onnistu
koala lehmä= ei onnistu
jne...
Eikä tuo lista riitä alkuunkaan. Multinilkin sukulaisuussääntö on yksilökohtainen, joten joka ainoan koalan on yritettävä jokaisen vastasukupuolen kirahvin kanssa. Jokin parihan saattaisi vaikka onnistua.
Kuinka kuulostaakaan tutulta...
Kohta 6 vuotta sitten trollikollegasi SUP länkätti tuota sinun horinaasi vastaavaa puutaheinää lajiutumisen tapahtumisesta aina vain perusryhmän sisällä. Tuolloin lanseerasin palstalla teorian "Dynaamisesta baraminologiasta" (http://keskustelu.suomi24.fi/node/2735125#comment-14005185-view).
Kerrataanpa sen ydinajatukset.
Dynaamisen baraminologian 1. aksiooma kuuluu:
## Biologinen lajiutuminen ei koskaan ylitä perusryhmärajaa.
Tuosta seuraa dynaamisen baraminologian 1. pääsääntö (jonka nimesin SUPin laiksi):
##Perusryhmäraja siirtyy aina sen mukaan, missä biologinen lajiutuminen on todettu tapahtuneeksi.
Koska kreationistit eivät kuitenkaan ymmärtäneet asian vitsiä, niin selitetään:
Kreationistisen perusryhmän (joka lanseerattiin kirjassa Evoluutio - kriittinen analyysi) rajojen ylittäminen on mahdotonta vain siksi, koska se on määritelty mahdottomaksi.
Perusryhmän määritelmän puitteissa kun ei ole mitään väliä kuinka moneen kertaan samasta kantamuodosta peräisin olevat jälkeläiset lajiutuvat, koska tuon verisukulaisuusehdon mukaan ne olisivat jokatapauksessa aina samaa perusryhmää. Siis perusryhmäraja aina vain siirtyy lajiutumisten mukana.
Voidaan toki ajatella niin, että jos olemme kaikki samasta elämän alkukohdasta peräisin, niin tällöin olisimme myös kaikki samaa "perusryhmääkin", mutta silloinkin tuo perusryhmän käsite olisi täysin merkityksetön ja sisällöllisesti sama asia kuin termi "elolliset".
Korjattu linkki siihen alkuperäiseen "teoriaan": http://keskustelu.suomi24.fi/node/2735125#comment-14015611-view