Aloitukseni väärin ymmärtämisistä on poistettu. Kirjoitin vastauksen greenin (muistaakseni se oli green) kirjoitukseen ketjussa. Mutta ketju onkin poistettu. Siksi teen uuden aloituksen.
Vastaukseni oli tämä:
Tämä se ongelma onkin kun näyttää siltä että keskustelijat palstalla eivät edes tahdo ymmärtää mitä vastapuoli tahtoo sanoa. Kumpikin keskustelija pysyy jääräpäisesti omassa asiassaan jota yritetään sitten väkisin painaa vastapuolen ymmärrykseen.
Kun esim. minä selitän uskon vanhurskautta, joku alkaa puhumaan pyhityksestä. Silloin tulee heti ongelma. Pyhitys kun on eri asia kuin uskon vanhurskaus. Keskustelijat puhuvat nyt kahdesta eri asiasta. Siksi he eivät ymmärrä toisiaan. Keskustelu tulisi käsitellä samaa asiaa.
Jos aloittaja kirjoittaa selvästi esim. uskon vanhurskaudesta, tulisi viestiin vastaajankin kirjoittaa samasta aiheesta. Sitten kun ollaan tultu yhteisymmärrykseen uskon vanhurskaudesta, ollaan laskettu perusta jatkokeskustelulle ja voidaan alkaa puhumaan pyhityksestä.
On kuitenkin huomattava että pyhityksessäkin on kaksi eri tasoa.
Pyhityksestäkin puhuttaessa voidaan siis puhua kahdesta eri asiasta:
1. Jumalan suorittama pyhitys meissä ts. Jumala teko meissä.
2. Meidän pyhityselämä ts. meidän oma osuus pyhityksessä.
USKOVAN SUORITTAMA PYHITYS
Uskovan hyvät vanhurskaat teot täytyy aina nousta Jeesuksen meille hankkiman vanhurskauden pohjalta. TÄMÄ ON PYHITYSELÄMÄMME PERUSTA. Siis pyhityselämämme nousee Jeesuksen meissä tekemän teon pohjalta. Ei koskaan toisin päin niin että me pyrimme rakentamaan vanhurskautta omilla ansioillamme ohi Kristuksen ansion. Me emme ansaitse Jumalalta yhtään mitään omilla teoillamme. Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa ansainnut ja lahjoittanut meille vanhurskautensa. Tämä vanhurskaus miellyttää Jumalaa ja siihen pukeutuneena me kelpaamme Jumalalle vaikka emme kykene elämään onnistuneesti.
Kukaan ei onnistu riittävän hyvin että sen tähden kelpaa Jumalalle.
Näin olemme aina riippuvaisia Kristuksen meille hankkimasta vanhurskaudesta.
Samoin uskovan suorittama pyhityselämä täytyy nousta Jumalan meissä suorittaman pyhityksen perustalta. Jumala pyhitti Jeesukseen uskovan itselleen. Tämä tarkoittaa sitä että Jumala erotti uskovan maailmasta ja maailmallisesta elämäntyylistä ts. synnistä elämään Jumalan yhteydessä puhdasta Jumalaa miellyttävää elämää. Jumalan meissä suorittaman pyhityksen tähden me voimme elää pyhityselämää.
Jumala on vieläpä edeltä valmistanut ne teot joissa meidän tulee vaeltaa. Meidän vanhurskaat tekommekin ovat siis itse asiassa Jumalan vaikuttamia tekoja meissä ja kauttamme joita Jumala näyttä meille. "En enää elä minä vaan Kristus elää minussa".
Vastaukseni oli tämä:
Tämä se ongelma onkin kun näyttää siltä että keskustelijat palstalla eivät edes tahdo ymmärtää mitä vastapuoli tahtoo sanoa. Kumpikin keskustelija pysyy jääräpäisesti omassa asiassaan jota yritetään sitten väkisin painaa vastapuolen ymmärrykseen.
Kun esim. minä selitän uskon vanhurskautta, joku alkaa puhumaan pyhityksestä. Silloin tulee heti ongelma. Pyhitys kun on eri asia kuin uskon vanhurskaus. Keskustelijat puhuvat nyt kahdesta eri asiasta. Siksi he eivät ymmärrä toisiaan. Keskustelu tulisi käsitellä samaa asiaa.
Jos aloittaja kirjoittaa selvästi esim. uskon vanhurskaudesta, tulisi viestiin vastaajankin kirjoittaa samasta aiheesta. Sitten kun ollaan tultu yhteisymmärrykseen uskon vanhurskaudesta, ollaan laskettu perusta jatkokeskustelulle ja voidaan alkaa puhumaan pyhityksestä.
On kuitenkin huomattava että pyhityksessäkin on kaksi eri tasoa.
Pyhityksestäkin puhuttaessa voidaan siis puhua kahdesta eri asiasta:
1. Jumalan suorittama pyhitys meissä ts. Jumala teko meissä.
2. Meidän pyhityselämä ts. meidän oma osuus pyhityksessä.
USKOVAN SUORITTAMA PYHITYS
Uskovan hyvät vanhurskaat teot täytyy aina nousta Jeesuksen meille hankkiman vanhurskauden pohjalta. TÄMÄ ON PYHITYSELÄMÄMME PERUSTA. Siis pyhityselämämme nousee Jeesuksen meissä tekemän teon pohjalta. Ei koskaan toisin päin niin että me pyrimme rakentamaan vanhurskautta omilla ansioillamme ohi Kristuksen ansion. Me emme ansaitse Jumalalta yhtään mitään omilla teoillamme. Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa ansainnut ja lahjoittanut meille vanhurskautensa. Tämä vanhurskaus miellyttää Jumalaa ja siihen pukeutuneena me kelpaamme Jumalalle vaikka emme kykene elämään onnistuneesti.
Kukaan ei onnistu riittävän hyvin että sen tähden kelpaa Jumalalle.
Näin olemme aina riippuvaisia Kristuksen meille hankkimasta vanhurskaudesta.
Samoin uskovan suorittama pyhityselämä täytyy nousta Jumalan meissä suorittaman pyhityksen perustalta. Jumala pyhitti Jeesukseen uskovan itselleen. Tämä tarkoittaa sitä että Jumala erotti uskovan maailmasta ja maailmallisesta elämäntyylistä ts. synnistä elämään Jumalan yhteydessä puhdasta Jumalaa miellyttävää elämää. Jumalan meissä suorittaman pyhityksen tähden me voimme elää pyhityselämää.
Jumala on vieläpä edeltä valmistanut ne teot joissa meidän tulee vaeltaa. Meidän vanhurskaat tekommekin ovat siis itse asiassa Jumalan vaikuttamia tekoja meissä ja kauttamme joita Jumala näyttä meille. "En enää elä minä vaan Kristus elää minussa".
Vastaukset 7
Vanhimmat
>>>Jumala on vieläpä edeltä valmistanut ne teot joissa meidän tulee vaeltaa. Meidän vanhurskaat tekommekin ovat siis itse asiassa Jumalan vaikuttamia tekoja meissä ja kauttamme joita Jumala näyttä meille. "En enää elä minä vaan Kristus elää minussa".
parempi, kuin se edellinen, mutta ihmettelen minäkin, miksi se
poistettiin ?!?
Olin edellisessä aloituksessa samaa mieltä nimim.greeeeenin
kanssa siitä, että tahallaankin jotkut haluavat ymmärtää väärin
kun eivät tahdo tuntea totuutta..jotain sinnepäin..mutta onhan
se huomattu, että ihan tahallistahan sinun tekstiesi väärin
ymmärtäminen on ollut tiettyjen henkilöiden taholta.
>>>Tämä aloituksesi oli parempi, kuin se edellinen, mutta ihmettelen minäkin, miksi se
poistettiin ?!?
Tämäkin aloitus on tietenkin vajava kirjoitus. Tarkennukseksi selitän vielä pyhitystä.
Pyhitys on jostakin pois erottamista/erottautumista ja toiseen liittämistä/liittymistä.
Jumala on pyhä koska Hän on irti kaikesta muusta. Kaikki mitä on Jumalan itsensä ulkopuolella on Hänen luomaansa luomakuntaa.
Hän itse ei kuulu luomakuntaan. Hän on pyhä.
Jeesukseen uskova on pyhä koska Jumala on erottanut hänet itselleen. Jumala on siirtänyt uskovan pois ja irti synnistä vanhurskauteen, saatana vallasta Jumalan valtakuntaan, pimeydestä valkeuteen, kuolemasta elämään. Tämän on Jumala tehnyt uskovalle.
Koska Jumala on erottanut uskovan pois synnistä, uskovan tulee elää synnistä pois erottautunutta elämää. Tämä on uskovan osuus pyhityksessä. Uskovan vanhurskaat teot eivät ole pyhitystä. Ne ovat Jumalan Hänelle valmistamia tekoja. Synnistä pois erottautuminen on pyhitystä. "PYRKIKÄÄ rauhaan kaikkien kanssa ja PYHITYKSEEN sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa." "Autuaita ovat puhdassydämiset sillä he saavat nähdä Jumalan".
Ja ketä tämä kiinnostaa. Pelkkää sanahelinää.
kuulut niihin uskoviin, jotka eivät tahdo vastaanottaa totuutta, vaan korvasyyhyyn etsit itsellesi opettajia - taisitten - olet niitä
ei-uskovia, jotka käytte palstalla vain väittelemässä.
Menkää töihin tyhjäntoimittajat. Siinä on teille totuutta enemmän kuin jauhaa täälä
satujuttuja.