Tiede kumoaa kreationistien tulkinnan
Genesiksestä.
Ihminen on ihmisapina kuten simpanssi ja
Maapallon on vanha, paljon vanhempi kuin 10000 v.
-------------------------------------------------
Kirjasta:
/Maailmankuva etsimässäm toim.Jan Rydman,
Tieteen päivät 1997,WSOY,1997/
(useita kirjoittajia).
Mikael Fortelius, s.276:
"Ihminen ja simpanssi eroavat perimältään
huomattavasti vähemmän kuin
esimerkiksi hevonen aasista tai talitiainen
sinitiaisesta, vain 1,2%
DNA:sta on erilaista. Gorilla eroaa simpanssista
saman verran ja ihmi-
sestä vain vähän enemmän, 1,4%. Kaikki eroavat
orangista huomattavasti
enemmän, 1,8-2,4%."
Matti Saarnisto, s.202-203:
"On osoitettu (Hays et al.1976), että hapen
pysyvien isotooppien
suhde kuvastaa ennen muuta jäätiköihin
sitoutuneen veden määrää.
Kevyitä O-16 isotooppeja sisältävät
vesimolekyylit haihtuvat
helpommin kuin O-18 molekyylit. Haihtunut, kevyt
vesi sitoutuu
lumeksi ja jääksi, ja kylminä jääkausina
merivesi rikastuu
painavamman O-18:n suhteen. Vastaavasti
jääkautinen jää sisältää
enemmän kevyttä, O-16 isotooppia kuin lämpimien
kausien jää.
Hapen isotooppisuhteiden vaihteluita
seuraamalla valtamerten pohjalta
kairatuista sedimenttisarjoista mittaamalla
niihin hautautuneiden
kuolleiden huokoseläinten kuorten
O-18/O-16-suhdetta."
..
" Valtameren pohjakerrostumien ja Kiinan
lössikerrostumien ajoitus
perustuu ennen muuta paleomagneettisiin
tutkimuksiin. Kerrostumien
mahneettisissa mineraaleissa on tallentunut maan
magneettikentän
suunta eri aikoina. Samat suunnat ovat
lukkiutuneet mantereilla
tulivuoren laavoissa niiden jähmettymishetkellä.
Nämä hetket voidaan
ajoittaa laavoista radiometrisillä menetelmillä.
Paleomagneettisessa
ajoituksessa ovat tärkeitä ne ajankohdat,
jolloin magneettienn pohjois-
napa ja etelänapa vaihtavat paikkaansa.
Tällaista tapahtuu satojen
tuhansien ja miljoonien vuosien välein,
edellisen kerran 730 000 vuotta
sitten. Jäätikkösarjojen ajoitus nuoremmissa
kerrostumissa perustuu
jään vuosikertojen laskemiseen ja yli 12 000
vuotta vanhoiss osissa
laskelmiin jään kokoonpuristumisesta sekä
lisäksi happi-isotooppi-
käyrien välityksellä vertailuun syvän meren
sedimentteihin.
...
s.207-208:
" KIINAN LÖSSIKERROSTUMAT
"Kiinan keskiosissa on lössikerrostumia satojej
tuhansien neliökilo-
metrien alueella. Ne ovat kerrostuneet
kvartäärikaudella vaihtele-
vassa ilmastossa tuulen kuljettamast
hienojakoisesta mineraaliainek-
sesta. Kylminä ajanjaksoina kerrostui
raekooltaan karkeaa lössiä
sitä enemmän mitä kylmempää ja/tai kuivempaa
oli. Interglasiaali-
kausina (lämpökausina,KAT huom.) lössiin
muodostui maannosprofiili,
sitä paksumpi mitä lämpimämpi ja/ tai kosteampi
ilmasto.
Vuorottelevat lössi- ja maannoskerrokset
edustavat paikoin koko
kvartäärikauden jatkunutta lähes katkeamatonta
sedimentaatiota, kuten
esimerkiksi Baojin 159 metriä paksu kerrostuma
lössitasangon eteläosassa,
jossa on näkyvillä 37 lössikerrostumaa ja niissä
37 maannosprofiilia.
Lössin kerrostuminen täällä kuten muuallakin
Kiinan lössitasangolla
alkoi paleomagneettisten tutkimusten mukaan 2,5
miljoonaa vuotta sitten
(esim. Liu et al 1985, Rutter el al 1991, Ding
et al 1985). Syynä tähän
on Tiibetin ylängön, siis Himalajan, kohoaminen,
mikä esti kesämonsuunin
pääsyn Kiinan sisäosiin. Tämä kohoaminen
voimisti vastaavasti luoteesta
puhaltavaa talvimonsuunia, joka on peräisin
Venäjän pohjoisosista, ennen
muuta Karamereltä ja Barentsinmereltä. Tiibetin
ylängön kohoamisella
saattaa olla ratkaiseva merkitys koko maapallon
ilmaston muuttumisessa
kylmemmäksi, jääkautiseksi, 2,5 miljoonaa vuotta
sitten.
Kylmän ja lämpimän vuorottelu
lössikerrostumissa näkyy paisi silmin
havaittavana lössin ja maannosprofiilin
vuorotteluna, myös lössin raekoon
vaihteluna ja magneettisina ominaisuuksina.
Maannosprofiilit erottuvat
voimakkaamman magnetoitumisen
(suskeptibiliteetin) takia lössistä
ilmeisesti siksi, että magneettiset mineraalit
lisääntyvät maannostumis-
prosesseissa. Siitä lähtien kun lössin
kerrostuminen 2,5 miljoonaa vuotta
sitten alkoi, on ilmasto vaihdellut
säännöllisesti. Aikavälillä
2,5-1,5 miljoonaa vuotta sitten kehittyi
kymmenen maannosprofiilia;
kylmän ja lämpiman vuorottelu tapahtui siis
pääasiassa 100 000 vuoden
rytmissä (maan radan elliptisyyden jakso, KAT
huom). Aikavälillä
1,5-0,8 miljoonaa vuotta sitten kehittyi 15
maannosta, jotka yleensä
eivät ole niin hyvin kehittyneitä kuin ala- tai
yläpuolisissa
kerrostumissa, ja edustavat näin
vaihteluväliltään pienempiä
ilmastonmuutoksia, joiden pääasiallinen rytmi
oli 40 000 vuotta
ja ajoittain 20 000 tai 100 000 vuotta.
Viimeisten 800 000 vuoden
aikana on syntynyt 12 maannosta, joista useimmat
ovat hyvin kehittyneitä
ja edustavat suuria ilmastonmuutoksia,
joiden vallitseva rytmi on ollut 100 000 vuotta.
Sama 100 000 vuoden
jaksollisuuso on havaittu myös Baikaljärven
pohjakerrostumissa
piilevien avulla (Coleman et al. 1985).
Baojin lössikerrostumien antama
ilmastonvaihtelusignaali on voitu
yhdistää syvänmeren sedimenttien
happi-isotooppien vaihteluun
1,88 miljoonan vuoden ajalta. Syvänmeren
sedimenttisarjat koottu
Karibian mereltä, päiväntasaajan alueelta
Tyyneltä valtamereltä ja
Pohjois-Atlantilta (Williams et al. 1988). Lähes
yhtä monta lämmintä ja
kylmää ajanjaksoa on voitu erottaa eri
kerrostumista ja yleensä myös
ilmaston muutosten kulku on ollut samanlainen
samoina ajanjaksoina.
Tämä osaltaan tukee ajatusta maailmanlaajuisista
ilmastonmuutoksista.
Lössikerrostumissa erottuu myös hyvin kylmä
Nuorempi Dryaskausi viime
jääkauden lopulla 11 000-12 000 vuotta sitten
aivan samoin kuin se näkyy
myös esimerkiksi Grönlannin jäänäytteissä. Sen
sijaan lössissä ei ole
merkkejä nopeista ilmaston vaihteluista
Eem-interglasiaalin aikana."
s.209-:
" JÄÄKAUSIEN SYYT
..
Maapallon kiertorata ei ole aivan ympyrä vaan
hieman litistynyt. Sen
litistyneisyys eli eksentrisyys vaihtelee
jaksossa, jonka pituus on
noin 100 000 vuotta. Maapallon ekvaattorin
kaltevuus vaihtelee maapallon
kiertoradan tasoon nähden (nk. ekliptikataso)
22,1 o - 24,5 o välillä
(nykyinen kaltevuus 23,5 o) 41 000 vuoden
jaksoissa. Maapallon akseli
myös kiertyy siten, että aika ajoin maapallon
lähinnä aurinkoa ns.
periheliasemassa, kun pohjoisella
pallonpuoliskolla on talvi, mikä on
nykyinen tilanne (KAT huom: 3. Tammikuuta aina
lähimpänä aurinkoa
nykyään), ja aika ajoin taas lähinnä aurinkoa,
kun eteläisellä pallon
puoliskolla on talvi. Tämän nk. prekessiojakson
pituus on noin 22 000.
Nykyinen tilanne merkitsee pohjoisella
pallonpuoliskolla lauhempia
talvia ja viileämpiä kesiä kuin päinvastainen
tilanne (Eronen 1991,
Kakkuri 1991, Saarnisto ja Taipala 1991).
Näiden kolmen tekijän vaikutuksesta maapallon
eri osien saama
auringon säteilyn määrä vaihtelee siis 100 000,
41 000 ja 22 000 vuoden
jaksoissa. Luvut ovat tuttuja
ilmastonvaihtelujaksoja niin edellä
kuvatuissa syvänmeren sedimenteissä kuin Kiinan
lösseissä."
s.212-
" KVARTÄÄRIKAUDEN JÄÄKAUSI SUOMESSA
...
Viime vuosina ennen muuta Geologian
tutkimuskeskuksen tekemissä
laajoissa tutkimuksissa eri puolilla Suomea ja
erityisesti Lapissa
on löydetty useita eri jäätiköitymisiä
osoittavia moreenikerroksia
sekä orgaanisia välikerroksia, turvetta ja
liejua, jotka kertovat
jäättömistä kausista.
..
Viime mannerjäätikkö levisi koko Suomeen
ilmeisesti 75 000 vuotta
sitten ja suli aikavälillä 13 000 ja 10 000
vuotta sitten. Jäätikön
reunan peräytymisen keskeytti tuhanneksi
vuodeksi 12 000 - 11 000
vuotta sitten kylmä Nuorempi Dryaskausi, jolloin
ilmasto ensin
kylmeni muutamassa kymmenessä vuodessa liki 10
astetta ja lämpeni
jälleen saman verran yhtä nopeasti. Nuoremman
Dryaskauden monumentteina
Suomessa ovat Salpausselät jäätikön reunaan
eteen sorasta ja hiekasta
syntyneet satojen kilometrien mittaiset
muodostumat, joilla on
vastineensa ympäri koko Fennoskandiaa Venäjän
Karjalassa, Norjassa ja
Ruotsissa. "
--------------------------------------
terv. Mr.K.A.T.
Genesiksestä.
Ihminen on ihmisapina kuten simpanssi ja
Maapallon on vanha, paljon vanhempi kuin 10000 v.
-------------------------------------------------
Kirjasta:
/Maailmankuva etsimässäm toim.Jan Rydman,
Tieteen päivät 1997,WSOY,1997/
(useita kirjoittajia).
Mikael Fortelius, s.276:
"Ihminen ja simpanssi eroavat perimältään
huomattavasti vähemmän kuin
esimerkiksi hevonen aasista tai talitiainen
sinitiaisesta, vain 1,2%
DNA:sta on erilaista. Gorilla eroaa simpanssista
saman verran ja ihmi-
sestä vain vähän enemmän, 1,4%. Kaikki eroavat
orangista huomattavasti
enemmän, 1,8-2,4%."
Matti Saarnisto, s.202-203:
"On osoitettu (Hays et al.1976), että hapen
pysyvien isotooppien
suhde kuvastaa ennen muuta jäätiköihin
sitoutuneen veden määrää.
Kevyitä O-16 isotooppeja sisältävät
vesimolekyylit haihtuvat
helpommin kuin O-18 molekyylit. Haihtunut, kevyt
vesi sitoutuu
lumeksi ja jääksi, ja kylminä jääkausina
merivesi rikastuu
painavamman O-18:n suhteen. Vastaavasti
jääkautinen jää sisältää
enemmän kevyttä, O-16 isotooppia kuin lämpimien
kausien jää.
Hapen isotooppisuhteiden vaihteluita
seuraamalla valtamerten pohjalta
kairatuista sedimenttisarjoista mittaamalla
niihin hautautuneiden
kuolleiden huokoseläinten kuorten
O-18/O-16-suhdetta."
..
" Valtameren pohjakerrostumien ja Kiinan
lössikerrostumien ajoitus
perustuu ennen muuta paleomagneettisiin
tutkimuksiin. Kerrostumien
mahneettisissa mineraaleissa on tallentunut maan
magneettikentän
suunta eri aikoina. Samat suunnat ovat
lukkiutuneet mantereilla
tulivuoren laavoissa niiden jähmettymishetkellä.
Nämä hetket voidaan
ajoittaa laavoista radiometrisillä menetelmillä.
Paleomagneettisessa
ajoituksessa ovat tärkeitä ne ajankohdat,
jolloin magneettienn pohjois-
napa ja etelänapa vaihtavat paikkaansa.
Tällaista tapahtuu satojen
tuhansien ja miljoonien vuosien välein,
edellisen kerran 730 000 vuotta
sitten. Jäätikkösarjojen ajoitus nuoremmissa
kerrostumissa perustuu
jään vuosikertojen laskemiseen ja yli 12 000
vuotta vanhoiss osissa
laskelmiin jään kokoonpuristumisesta sekä
lisäksi happi-isotooppi-
käyrien välityksellä vertailuun syvän meren
sedimentteihin.
...
s.207-208:
" KIINAN LÖSSIKERROSTUMAT
"Kiinan keskiosissa on lössikerrostumia satojej
tuhansien neliökilo-
metrien alueella. Ne ovat kerrostuneet
kvartäärikaudella vaihtele-
vassa ilmastossa tuulen kuljettamast
hienojakoisesta mineraaliainek-
sesta. Kylminä ajanjaksoina kerrostui
raekooltaan karkeaa lössiä
sitä enemmän mitä kylmempää ja/tai kuivempaa
oli. Interglasiaali-
kausina (lämpökausina,KAT huom.) lössiin
muodostui maannosprofiili,
sitä paksumpi mitä lämpimämpi ja/ tai kosteampi
ilmasto.
Vuorottelevat lössi- ja maannoskerrokset
edustavat paikoin koko
kvartäärikauden jatkunutta lähes katkeamatonta
sedimentaatiota, kuten
esimerkiksi Baojin 159 metriä paksu kerrostuma
lössitasangon eteläosassa,
jossa on näkyvillä 37 lössikerrostumaa ja niissä
37 maannosprofiilia.
Lössin kerrostuminen täällä kuten muuallakin
Kiinan lössitasangolla
alkoi paleomagneettisten tutkimusten mukaan 2,5
miljoonaa vuotta sitten
(esim. Liu et al 1985, Rutter el al 1991, Ding
et al 1985). Syynä tähän
on Tiibetin ylängön, siis Himalajan, kohoaminen,
mikä esti kesämonsuunin
pääsyn Kiinan sisäosiin. Tämä kohoaminen
voimisti vastaavasti luoteesta
puhaltavaa talvimonsuunia, joka on peräisin
Venäjän pohjoisosista, ennen
muuta Karamereltä ja Barentsinmereltä. Tiibetin
ylängön kohoamisella
saattaa olla ratkaiseva merkitys koko maapallon
ilmaston muuttumisessa
kylmemmäksi, jääkautiseksi, 2,5 miljoonaa vuotta
sitten.
Kylmän ja lämpimän vuorottelu
lössikerrostumissa näkyy paisi silmin
havaittavana lössin ja maannosprofiilin
vuorotteluna, myös lössin raekoon
vaihteluna ja magneettisina ominaisuuksina.
Maannosprofiilit erottuvat
voimakkaamman magnetoitumisen
(suskeptibiliteetin) takia lössistä
ilmeisesti siksi, että magneettiset mineraalit
lisääntyvät maannostumis-
prosesseissa. Siitä lähtien kun lössin
kerrostuminen 2,5 miljoonaa vuotta
sitten alkoi, on ilmasto vaihdellut
säännöllisesti. Aikavälillä
2,5-1,5 miljoonaa vuotta sitten kehittyi
kymmenen maannosprofiilia;
kylmän ja lämpiman vuorottelu tapahtui siis
pääasiassa 100 000 vuoden
rytmissä (maan radan elliptisyyden jakso, KAT
huom). Aikavälillä
1,5-0,8 miljoonaa vuotta sitten kehittyi 15
maannosta, jotka yleensä
eivät ole niin hyvin kehittyneitä kuin ala- tai
yläpuolisissa
kerrostumissa, ja edustavat näin
vaihteluväliltään pienempiä
ilmastonmuutoksia, joiden pääasiallinen rytmi
oli 40 000 vuotta
ja ajoittain 20 000 tai 100 000 vuotta.
Viimeisten 800 000 vuoden
aikana on syntynyt 12 maannosta, joista useimmat
ovat hyvin kehittyneitä
ja edustavat suuria ilmastonmuutoksia,
joiden vallitseva rytmi on ollut 100 000 vuotta.
Sama 100 000 vuoden
jaksollisuuso on havaittu myös Baikaljärven
pohjakerrostumissa
piilevien avulla (Coleman et al. 1985).
Baojin lössikerrostumien antama
ilmastonvaihtelusignaali on voitu
yhdistää syvänmeren sedimenttien
happi-isotooppien vaihteluun
1,88 miljoonan vuoden ajalta. Syvänmeren
sedimenttisarjat koottu
Karibian mereltä, päiväntasaajan alueelta
Tyyneltä valtamereltä ja
Pohjois-Atlantilta (Williams et al. 1988). Lähes
yhtä monta lämmintä ja
kylmää ajanjaksoa on voitu erottaa eri
kerrostumista ja yleensä myös
ilmaston muutosten kulku on ollut samanlainen
samoina ajanjaksoina.
Tämä osaltaan tukee ajatusta maailmanlaajuisista
ilmastonmuutoksista.
Lössikerrostumissa erottuu myös hyvin kylmä
Nuorempi Dryaskausi viime
jääkauden lopulla 11 000-12 000 vuotta sitten
aivan samoin kuin se näkyy
myös esimerkiksi Grönlannin jäänäytteissä. Sen
sijaan lössissä ei ole
merkkejä nopeista ilmaston vaihteluista
Eem-interglasiaalin aikana."
s.209-:
" JÄÄKAUSIEN SYYT
..
Maapallon kiertorata ei ole aivan ympyrä vaan
hieman litistynyt. Sen
litistyneisyys eli eksentrisyys vaihtelee
jaksossa, jonka pituus on
noin 100 000 vuotta. Maapallon ekvaattorin
kaltevuus vaihtelee maapallon
kiertoradan tasoon nähden (nk. ekliptikataso)
22,1 o - 24,5 o välillä
(nykyinen kaltevuus 23,5 o) 41 000 vuoden
jaksoissa. Maapallon akseli
myös kiertyy siten, että aika ajoin maapallon
lähinnä aurinkoa ns.
periheliasemassa, kun pohjoisella
pallonpuoliskolla on talvi, mikä on
nykyinen tilanne (KAT huom: 3. Tammikuuta aina
lähimpänä aurinkoa
nykyään), ja aika ajoin taas lähinnä aurinkoa,
kun eteläisellä pallon
puoliskolla on talvi. Tämän nk. prekessiojakson
pituus on noin 22 000.
Nykyinen tilanne merkitsee pohjoisella
pallonpuoliskolla lauhempia
talvia ja viileämpiä kesiä kuin päinvastainen
tilanne (Eronen 1991,
Kakkuri 1991, Saarnisto ja Taipala 1991).
Näiden kolmen tekijän vaikutuksesta maapallon
eri osien saama
auringon säteilyn määrä vaihtelee siis 100 000,
41 000 ja 22 000 vuoden
jaksoissa. Luvut ovat tuttuja
ilmastonvaihtelujaksoja niin edellä
kuvatuissa syvänmeren sedimenteissä kuin Kiinan
lösseissä."
s.212-
" KVARTÄÄRIKAUDEN JÄÄKAUSI SUOMESSA
...
Viime vuosina ennen muuta Geologian
tutkimuskeskuksen tekemissä
laajoissa tutkimuksissa eri puolilla Suomea ja
erityisesti Lapissa
on löydetty useita eri jäätiköitymisiä
osoittavia moreenikerroksia
sekä orgaanisia välikerroksia, turvetta ja
liejua, jotka kertovat
jäättömistä kausista.
..
Viime mannerjäätikkö levisi koko Suomeen
ilmeisesti 75 000 vuotta
sitten ja suli aikavälillä 13 000 ja 10 000
vuotta sitten. Jäätikön
reunan peräytymisen keskeytti tuhanneksi
vuodeksi 12 000 - 11 000
vuotta sitten kylmä Nuorempi Dryaskausi, jolloin
ilmasto ensin
kylmeni muutamassa kymmenessä vuodessa liki 10
astetta ja lämpeni
jälleen saman verran yhtä nopeasti. Nuoremman
Dryaskauden monumentteina
Suomessa ovat Salpausselät jäätikön reunaan
eteen sorasta ja hiekasta
syntyneet satojen kilometrien mittaiset
muodostumat, joilla on
vastineensa ympäri koko Fennoskandiaa Venäjän
Karjalassa, Norjassa ja
Ruotsissa. "
--------------------------------------
terv. Mr.K.A.T.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllähän kaikki ovat tuon tienneet, valehtelu vain on joidenkin mielestä niin mukavaa.
Patologinen valehtelu on oire aika vakavasta häiriöstä.
Uskovaiset ja humanistit ovat ihmiskunnan historian suurimmat valehtelijat!
Kiinan lössijuttu oli mielenkiintoinen. Olin
lukenut, että sitä tutkitaan, mutta tuloksia en
ollut aiemmin nähnyt.
Kylläpä olette rajoittuneita.Mitä ihmettä tuo
muka todisti?Kaikkihan sen tietää että maapallo
on vanhempi kuin 10000 v.Miten se uskontoon
liittyy?Missä Raamatussa sanotaan maapallon ikä?
Ja tuo simpanssi juttu,mikä ihme se nyt on jos
erotaan perimältä vain vähän.Näyttää vähäkin
riittävän.
"Kaikkihan sen tietää että maapallo on vanhempi
kuin 10000 v"
Niin, tälläkin palstalla kirjoittelee useampikin
anonyymisti, joka ei sitä tiedä. Mrv, Eclipse,
Hevoinen, Juudas jne. Osa kreatonisteista elelee
lisäksi vieläkin pannukakkutelluksella, osa tosin
on jo uskaltautunut "reunalta" kurkistamaan ja
tullut, vastahakoisesti tosin, toisiin aatoksiin.
"Miten se uskontoon liittyy?"
Niin, kuinkahan se nyt liittyisi siihen.
"Ja tuo simpanssi juttu,mikä ihme se nyt on jos
erotaan perimältä vain vähän"
Ei se ihme olekaan. Sitä kutsutaan evoluutioksi.
Vanhoissa taruissa on jotain
todellisuuspohjaa.Raamattuhan ei ole mikään
tiedekirja.
Jos yksi päivä on 1000 v niin miksei yhtä hyvin 1
mrd vuotta niin jää evoluutiollekin aikaa hoitaa
osuutensa. Urantia-kirja yhdistää evoluution ja
luomiseksi kaysottvan tapahtuman. Muissakin
kirjoissa maan elämään osalliset tahot kertovat
toimistaan.Sumerilaisista teksteistä Z Sitchin on
kirjoittanut Maan aikakirjat, josta on artikkeli
Ultra 4/91
Edesmennyt A.S.Nash sanoo vuonna 1945
lausumassaan ennustuksessa napakymppiin:"On
odotettavissa, että tieteestä on tulossa
eräänlainen vakiintunut joukkojen uskonto, kun
sillä on lahjavaroin ylläpidetyt laitoksensa,
joita ihmiset tukevat suurin summin monessa
suhteessa samassa hengessä kuin keskiajan
kauppiaat sielunmessusäätiötä ja kun juhlavissa
puheissa tiedettä ylistetään ihmiskunnan onnen ja
hyvinvoinnin kartuttajana ikään kuin se olisi
jonkinlainen lempeä jumalolento".
Tieteestä on nykyisin tullut eräänlainen
konejumala "deus ex machina", joka on ryhtynyt
näyttelemään pelastajan osaa.Yhtenään saa
ihmisten kuulla hokevan tuota ideologista
sananpartta:"kyllä tiede vielä keksii ratkaisun",
vaikka se tosiasiassa on luonut enemmän ongelmia
kuin kyennyt niitä ratkaisemaan.
Mutta K.A.T:n on ilmeisesti jatkettava näitä
ilmeisesti...juttujaan.
Kumartakaa pyhää teknologiaa! Oi, pyhä mutterin
isä suo meille päivittäinen sähkömme ja joka
kuukautinen tekniikan ihmeemme. Anna meille sinun
kauttasi pyhä sähköposti ja joka tunnin vihteemme.