Onko kukaan valittanut Tullin käyttämistä kilometreistä ja prosenteista? Käytettyä tuontiautoa verotettaessa järjestelmän pitäisi olla syrjimätön kaikissa tapaukissa. Tällainen vaatimus on esitetty EU-tuomioistuimen taholta.
Tulli on keksinyt oman systeeminsä määritellä auton kilometrit, jos autossa ei ole huoltokirjaa. Tulli käyttää henkilöautojen kohdalla kriteeriä 18 800 km/v ilman huoltokirjaa oleville autoille. Tällaisen keskimääräisen kilometrimäärän käyttäminen on vaikeaa, jos arvoksi halutaan määrittää vastaavan Suomi-auton arvo ja samalla halutaan olla syrjimättä käytetyn auton tuojaa. Jokainen tietää, että huoltokirjattoman auton arvo Suomalaisessa autoliikkeessä on alhaisemspi kuin huoltokirjallisen. Sama näkyy myös hyvityshinnoissa. Tulli hinaa huoltokirjattomien autojen hintoja ylöspäin, kun niiden arvoa pitäisi sen sijaan alentaa, jos autoja verrataan vastaaviin suomalaisiin autoihin.
Tullin käytäntöä ei voida perustella mittarinruuvauksen riskillä. Epäilyskin epäpätevistä kilometreistä alentaa auton arvoa. Tullin käytäntö perustuu käsitykseen ihmisten epärehellisyydestä. Tulli ei kuitenkaan voi edellyttää, että autojen edelliset omistajat olisivat täyttäneet huoltokirjat.
Otetaan esimerkiksi kymmenen vuotta vanha auto. Auto on siisti ja hyvin pidetty. Autossa ei ole huoltokirjaa. Mittarissa on 350 000 km, todelliset kilometrit. Tullin kriteereiden perusteella autolla on ajettu 188 000 km. Kilometrimäärän ero on suuri ja Tullin käytäntö johtaa syrjintään niitä tuojia kohtaan, joiden autossa ei ole huoltokirjaa. Missä Suomalaisessa autoliikkeessä myydään samalla hinnalla 188 000 km ajettua huoltokirjallista ja 350 000 km ajettua huoltokirjatonta autoa? Käytettyjen verotuksen pitäisi lain mukaan perustua syrjimättömyyteen ei mielivaltaan. Arvonmäärityksen pitää nousta todellisuudesta.
Toinen Tullin toiminnassa mielenkiintoinen ratkaisu on prosenttien määrittäminen ennen vuotta -95 valmistetuissa autoissa. Niiden prosenteiksi on määritelty vuoden -94 jälkeen valmistettujen vastaavien mallien alhaisin veroprosentti. Koska todellisia prosentteja ei tiedetä, on päädytty tällaiseen ratkaisuun. Tässä tapahtuu kuitenkin syrjintää. Prosenttitaulukkoja lukemalla voidaan havaita erittäin suuria vaihteluja autoveroprosenteissa, jopa saman mallin kohdalla. Mikään ei takaa uudemmista malleista haettujen veroporsenttien syrjimättömyyttä. Itseasiassa Volvon vuoden -97 prosenteilla ei ole mitään tekemistä Volvon vuoden -92 prosenttien kanssa. Tulli vain käyttää tällaista ratkaisua, jossa uudemmat autot määräävät vanhempien autojen veroprosentit. Missään ei ole sellaista lakia tai asetusta, jossa näiden prosenttien välillä olisi jotain yhteyttä. Järjestelmä on tältä osin syrjivä. Ennen vuotta -95 valmistettujen autojen verotuksessa pitäisi soveltaa pienintä mahdollista tunnettua autoveroprosenttia. Tällöin taattaisiin verotuksen syrjimättömyys.
Onko kukaan ehtinyt valittaa Tullin kilometriperusteista sekä ennen vuotta -95 valmistettujen autojen veroprosenteista?
Tulli on keksinyt oman systeeminsä määritellä auton kilometrit, jos autossa ei ole huoltokirjaa. Tulli käyttää henkilöautojen kohdalla kriteeriä 18 800 km/v ilman huoltokirjaa oleville autoille. Tällaisen keskimääräisen kilometrimäärän käyttäminen on vaikeaa, jos arvoksi halutaan määrittää vastaavan Suomi-auton arvo ja samalla halutaan olla syrjimättä käytetyn auton tuojaa. Jokainen tietää, että huoltokirjattoman auton arvo Suomalaisessa autoliikkeessä on alhaisemspi kuin huoltokirjallisen. Sama näkyy myös hyvityshinnoissa. Tulli hinaa huoltokirjattomien autojen hintoja ylöspäin, kun niiden arvoa pitäisi sen sijaan alentaa, jos autoja verrataan vastaaviin suomalaisiin autoihin.
Tullin käytäntöä ei voida perustella mittarinruuvauksen riskillä. Epäilyskin epäpätevistä kilometreistä alentaa auton arvoa. Tullin käytäntö perustuu käsitykseen ihmisten epärehellisyydestä. Tulli ei kuitenkaan voi edellyttää, että autojen edelliset omistajat olisivat täyttäneet huoltokirjat.
Otetaan esimerkiksi kymmenen vuotta vanha auto. Auto on siisti ja hyvin pidetty. Autossa ei ole huoltokirjaa. Mittarissa on 350 000 km, todelliset kilometrit. Tullin kriteereiden perusteella autolla on ajettu 188 000 km. Kilometrimäärän ero on suuri ja Tullin käytäntö johtaa syrjintään niitä tuojia kohtaan, joiden autossa ei ole huoltokirjaa. Missä Suomalaisessa autoliikkeessä myydään samalla hinnalla 188 000 km ajettua huoltokirjallista ja 350 000 km ajettua huoltokirjatonta autoa? Käytettyjen verotuksen pitäisi lain mukaan perustua syrjimättömyyteen ei mielivaltaan. Arvonmäärityksen pitää nousta todellisuudesta.
Toinen Tullin toiminnassa mielenkiintoinen ratkaisu on prosenttien määrittäminen ennen vuotta -95 valmistetuissa autoissa. Niiden prosenteiksi on määritelty vuoden -94 jälkeen valmistettujen vastaavien mallien alhaisin veroprosentti. Koska todellisia prosentteja ei tiedetä, on päädytty tällaiseen ratkaisuun. Tässä tapahtuu kuitenkin syrjintää. Prosenttitaulukkoja lukemalla voidaan havaita erittäin suuria vaihteluja autoveroprosenteissa, jopa saman mallin kohdalla. Mikään ei takaa uudemmista malleista haettujen veroporsenttien syrjimättömyyttä. Itseasiassa Volvon vuoden -97 prosenteilla ei ole mitään tekemistä Volvon vuoden -92 prosenttien kanssa. Tulli vain käyttää tällaista ratkaisua, jossa uudemmat autot määräävät vanhempien autojen veroprosentit. Missään ei ole sellaista lakia tai asetusta, jossa näiden prosenttien välillä olisi jotain yhteyttä. Järjestelmä on tältä osin syrjivä. Ennen vuotta -95 valmistettujen autojen verotuksessa pitäisi soveltaa pienintä mahdollista tunnettua autoveroprosenttia. Tällöin taattaisiin verotuksen syrjimättömyys.
Onko kukaan ehtinyt valittaa Tullin kilometriperusteista sekä ennen vuotta -95 valmistettujen autojen veroprosenteista?
Vastaukset 9
Vanhimmat
""Ennen vuotta -95 valmistettujen autojen verotuksessa pitäisi soveltaa pienintä mahdollista tunnettua autoveroprosenttia. Tällöin taattaisiin verotuksen syrjimättömyys. ""
Täytta asiaa muuten paitsi tuo edellinen lainaus. Ei edes silloin taata syrjimättömyyttä, vaikka jokin pienin prosentti tiedettäisiin.
> Tullin käytäntöä ei voida perustella
> mittarinruuvauksen riskillä. Epäilyskin
> epäpätevistä kilometreistä alentaa auton
> arvoa. Tullin käytäntö perustuu käsitykseen
> ihmisten epärehellisyydestä. Tulli ei
> kuitenkaan voi edellyttää, että autojen
> edelliset omistajat olisivat täyttäneet
> huoltokirjat.
Itseasiassa viittaat seikkaan jota en tullut aikaisemmin ajatelleeksikaan.
Huoltokirjattoman tuontiauton hintahan on automaattisesti alhaisempi, mittarilukemasta riippumatta, koska autokauppa ja media ovat juurruttaneet Suomalaisiin käsityksen Saksan turkkilaisista, jotka ruuvaavat kaikkien huoltokirjattomien autojen mittarit.
Sama pätee myös autoa myydessä, autokauppaan sitä on turha kaupata kun huoltokirjaton tuontiauto on niin epäilyttävä ja tuskin kelpaa tavalliselle ihmisellekään kun kaikkihan sen tietävät ettei noin vanhalla autolla voi olla noin vähän ajettu.
Tästä seuraisi tietenkin se että ihmiset alkaisivat piilottaa huoltokirjojaan pienempien verojen toivossa, eli aivan sama mihin seikkaan pureudutaan niin samat ongelmat ovat edessä.
Miksei autojakin siis voida verottaa kuittipohjaisesti aivan kuin muitakin tavaroita? Kuitin väärentäminen on rikos ja niitä tehdään muidenkin tuotteiden kohdalla, jostain syystä ainoastaan auto on niin merkillinen kapistus ettei sitä voida siihen soveltaa.
Olen samaa mieltä siitä, että ihmiset helposti piilottaisivat huoltokirjat, jos auton huoltokirjattomuus laskisi Tullin määrittelemää verotusarvoa.
Nykyinen järjestelmä osoittaa mahdottomuutensa siinä, että siitä löytyy epäkohtia. Jos epäkohtia paikkaa, saadaan lisää epäkohtia. Ainoa järkevä tapa olisi verottaa mainitsemasi ostokuitin perusteella. Toinen vaihtoehto on poistaa autovero ja siirtyä käyttöpohjaiseen verotukseen.
KM-sähläys on ihan henkilökohtaisesti tuttua, saapa nähdä minkälaiset verot ajokilleni arvotaan, taulukoiden perusteella kun varianssia saattaa olla jopa 50% kahden peräkkäisen kuukauden välillä.
Olen kanssasi samaa mieltä, kuitti tai käyttö verolle, vaikka tällä hullutuksella varmaan onkin suuri työllistävä vaikutus niin ei tässä silti mitään järkeä ole, mehän sen kuitenkin loppukädessä rahoitamme.
Nimenomaan käytettyjen tuontiautojen huoltokirjojako sitten alettaisiin piilottelemaan? Tässä sitä onkin tullillle visainen ongelma. Muilla aloillahan petos on aina petos, mutta autojen (ja viinan) tuonnissa jo itse tuonti tuntuu olevan petos.
Eli vielä rautalangasta: Jos autossa on huoltokirja, mutta se pimitetään tullilta, on kyseessä rikos. Jos autossa ei ole huoltokirjaa on sen verot nykysysteemissä laskettava huoltokirjattoman suomiauton mukaan.
Tai sitten kolmas vaihtoehto, jolla saataisiin vähän ohjailtua tuontia.
Rekisteröintimaksu johon vaikuttaisi ikä, koneen koko, turvavarusteet, saastelaitteet, ym.
Eli uudemmissa olisi suhteellisesti pienempi rekisteröintimaksu kuin -80 luvun möhköissä.
Jotain tuohon suuntaan jos ei ihan noin...
On se vaan hienoa kun näitä iskutilavuuden mukaan verottajia riittää, sinänsä hassua että vuodelta 1993 olevassa 3-litraisessa myllyssäni on päästöt pienemmät kuin monissa uudemissa vähäpäästöisissä pienemmällä koneella varustetussa autossa.
Virossahan tuonti on paljolti painottunut perusastraan ja -golffiin tuontyyppisen pienempiä koneita suosivan verotuksen ansiosta. Ei mielestäni pelkästään järjetön idea kun maassamme on valtava puute 10-vuotiaista perusautoista.
mutta niinhän se verotus tulee kuitenkin menemään. En muista milloin olisin alle kolmelitraisella ajellut ;-)