Paavo oli ateisti. Kerran Paavo luki Suomi24:n ateismipalstalta jonkun uskovan kirjoituksen, jossa sanottiin, että kannattaisi kaiken varalta kuitenkin uskoa Jumalaan, kun eihän sitä koskaan tiedä, vaikka uskonto sittenkin on oikeassa.
Paavo ajatteli, että tuossa taitaa olla järkeä. Niinpä Paavo tutustui eri uskontoihin. Hän luki buddhalaisudesta ja hindulaisuudesta jälleensyntymineen, islamista, monista muista.
Kuitenkin, koska Paavon vanhemmat olivat olleet kristittyjä ja Paavo oli lapsena käynyt pyhäkoulua ja myöhemmin rippikoulun, kristinusko tuntui Paavosta oikeimmalta. Niinpä hän alkoi käydä kirkossa, rukoilla ja tutkia raamattua.
Papinkin kanssa Paavo jutteli ja pappi kertoi hänelle että Jeesus Kristus on hänenkin syntinsä sovittanut ja Paavon tarvitsee vaan uskoa. Joten Paavosta tuli kunnon kristitty. Sittemmin hän osallistui seurakuntatyöhönkin ja eli kaikin puolin elämäänsä kunnon kristittynä.
Sitten kuitenkin väistämätön tapahtui:
Paavo kuoli.
Hän koki olevansa ikään kuin tunnelissa ja kulki valoa kohti, hän tunsi suunnatonta iloa ja rauhaa. Sitten tunneli ja valo ikäänkuin häipyi ja Paavo tunsi aivankuin kelluvansa ajattomassa pimeydessä.
Sitten Paavon tajunta alkoi palata. Mutta kaikki oli jotenkin toisin. Paavon mielikuvat ja tuntemukset olivat jotenkin hämäriä ja epämääräisiä, hän ei kyennyt ajattelemaan kunnolla.
Hän tunsi olevansa jollain alustalla, kylmäkin oli ja vähän pelotti. Kuului erilaisia ääniä, jotkut tönivät ja tuntui outoja hajuja. Lähellä tuntui kuitenkin olevan joki suuri, lämmin ja turvallinen, joten Paavo alkoi ryömiä sitä kohti. Nälkäkin oli.
Sitten Paavon pää osui tuohon lämpimään ja turvalliseen ja samassa Paavon suuhun osui jokin, josta tuli hyvänmakuista nestettä.
Ja niin Paavo alkoi imeä,
yhdessä 11 muun porsaan kanssa...
Paavo ajatteli, että tuossa taitaa olla järkeä. Niinpä Paavo tutustui eri uskontoihin. Hän luki buddhalaisudesta ja hindulaisuudesta jälleensyntymineen, islamista, monista muista.
Kuitenkin, koska Paavon vanhemmat olivat olleet kristittyjä ja Paavo oli lapsena käynyt pyhäkoulua ja myöhemmin rippikoulun, kristinusko tuntui Paavosta oikeimmalta. Niinpä hän alkoi käydä kirkossa, rukoilla ja tutkia raamattua.
Papinkin kanssa Paavo jutteli ja pappi kertoi hänelle että Jeesus Kristus on hänenkin syntinsä sovittanut ja Paavon tarvitsee vaan uskoa. Joten Paavosta tuli kunnon kristitty. Sittemmin hän osallistui seurakuntatyöhönkin ja eli kaikin puolin elämäänsä kunnon kristittynä.
Sitten kuitenkin väistämätön tapahtui:
Paavo kuoli.
Hän koki olevansa ikään kuin tunnelissa ja kulki valoa kohti, hän tunsi suunnatonta iloa ja rauhaa. Sitten tunneli ja valo ikäänkuin häipyi ja Paavo tunsi aivankuin kelluvansa ajattomassa pimeydessä.
Sitten Paavon tajunta alkoi palata. Mutta kaikki oli jotenkin toisin. Paavon mielikuvat ja tuntemukset olivat jotenkin hämäriä ja epämääräisiä, hän ei kyennyt ajattelemaan kunnolla.
Hän tunsi olevansa jollain alustalla, kylmäkin oli ja vähän pelotti. Kuului erilaisia ääniä, jotkut tönivät ja tuntui outoja hajuja. Lähellä tuntui kuitenkin olevan joki suuri, lämmin ja turvallinen, joten Paavo alkoi ryömiä sitä kohti. Nälkäkin oli.
Sitten Paavon pää osui tuohon lämpimään ja turvalliseen ja samassa Paavon suuhun osui jokin, josta tuli hyvänmakuista nestettä.
Ja niin Paavo alkoi imeä,
yhdessä 11 muun porsaan kanssa...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.