Hei! Löysin aivan äskettäin tämän Katolisuus-keskustelupalstan ja ajattelin että tätä kautta voisin löytää henkilöitä joilla olisi hauskoja muistoja isä Robertista ja Myllyjärven ekumeenisesta keskusesta. Vietin monta kesää "Mylliksen" piirissä kuten sitä nimitimme ja muistelimme näitä aikoja taannoin naisporukalla. Toisaalta tämä keskustelunavaus voisi olla Luterilaisuus otsikon alla koska isä Robert tunsi suurta läheisyyttä henkisellä tiellään luterilaiseen kirkkoon, toisaalta ortodoksisella, koska hän maalasi ortodoksisia ikoneja. Kysymykseni kuuluukin: Mitä juuri Sinä muistat isä Caluwesta ja Myllyjärvestä?
Muistoja isä Caluwesta
Marjatta Kuutamo
11122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kuules nyt, me katolisessa kirkossa yritämme paremminkin unohtaa moisen hahmon, joka tuli tunnetuksi riidankylvijänä, katolisen kirkon opetuksen polkijana sekä edellisen katolisen piispamme nujertaneen Katkirkon "suojeluspyhimyksenä".
Vai että moisesta pitäisi vielä oikein muisteloida!
Minulla on hyvä muisto hänestä. Keskustelimme pitkän tovin vähän kaikesta, erityisesti hänen elämästään ja taiteesta. Sain häneltä lainaksi materiaalia progradutyöhöni. Olen kovin kiitollinen tästä hetkestä. Tavallaan oli sääli, ettei hän profiloitunut hiippakunnassa sen enempää. Tosin tämä oli hänen oma ratkaisunsa. Mietityttää, mitä hänen arkistoilleen tapahtui? Tuskin neokatoliset niitä tarvitsee.
Patakonservatiivia voisin vähän nuhdella. Älä puhu pahaa kuolleista, varsinkaan kun et ole edes ihmistä tavannut. Isä Robert varmasti teki tilin Jumalan edessä, niinkuin me kaikki joskus. Myös meidän katolilaisten tulee osata käyttäytyä. En innostu erityisemmin katkirkosta, eikä Isä Robertia ei voi syyttää katkirkosta.
"Tavallaan oli sääli, ettei hän profiloitunut hiippakunnassa sen enempää. Tosin tämä oli hänen oma ratkaisunsa. Mietityttää, mitä hänen arkistoilleen tapahtui? Tuskin neokatoliset niitä tarvitsee."
Ja eikö muka profiloitunut? Hänhän toimitti hollantilaisena bysanttilaista liturgiaa, muistutti ulkoiselta olemukseltaan huonosti pukeutunutta joulupukkia, jakoi kommuuniota kaikille (mukaanluettuina luterilaiset yms. eronneet), oli ilmiriidoissa piispojen Verschuren ja Wróbel kanssa (mm. edellämainitusta syystä), oli Katkirkon taustapiru, puuhasteli omassa (villi-)ekumeenisessa keskuksessaan eikä laittanut tikkua ristiin hiippakuntamme eteen.
"Patakonservatiivia voisin vähän nuhdella. Älä puhu pahaa kuolleista, varsinkaan kun et ole edes ihmistä tavannut."
Olin tavannut ja monta kertaa olinkin. Totuuden esiintuominen kuolleista ei ole "pahanpuhumista", vaan kristityn velvollisuus.
isä caluwe oli todellinen pappi, todellinen kristittty. hän oli erityinen siinä mielessä että hän oli oikeastaan kolmen kirkon pappi samaan aikaan: hän rakasti luterilaisia ja oli henkisesti protestantti, kuului periaatteessa katoliseen kirkkoon vaikka verschuren häntä vainosikin hänen konservatiivisten mielipiteittensä vuoksi ja ortodoksi koska hän oli lämpimissä ikonimaalauksen tuomissa väleissä ortodoksiseen kirkkoon. voisi sanoa jopa näin ettei hän ollut vain kristittyjen pappi vaan hänen ihmisrakkautensa oli niin universaalia että se koski myös ei kristittyjä ja näin hän oli myös muiden uskontokuntien pappi. hänen suhteensa luontoon oli aivan erityinen kuten muistamme tv-dokumentistakin joka hänestä tehtiin. jos francicsus ei olisi roomalais-katolilainen häntä voisi verrata isä robertiin, mutta jotain samaa heissä oli. isä robert samalla tavalla taputti varpusia päähän ja ruokki luomakunnan muita jäseniä. tämä vain siitä mitä minä hänestä muistan.
-Ja eikö muka profiloitunut?
Ei. Hän eli täysin pimennossa. Hän ei juuri vieraillut eikä hänestä kuulunut eikä hänestä juuri puhuttu. Hän ei tehnyt itsestään numeroa eikä julisesti haukkunut ketään. Hänellä oli omat mielipiteensä.
-Hänhän toimitti hollantilaisena bysanttilaista liturgiaa, muistutti ulkoiselta olemukseltaan huonosti pukeutunutta joulupukkia, jakoi kommuuniota kaikille (mukaanluettuina luterilaiset yms. eronneet).
Hän oli itäisen riituksen pappi ja vietti omaa liturgiaansa. Mikä tässä on ongelma? Onko sinulla jotain joulupukkia vastaan? kommuunion jakamisesta kaikille oli hänen ratkaisunsa. kuten sanoin jokainen tekee tilinsä Jumalan edessä. Tämä ei ole meidän ongelmamme.
-oli ilmiriidoissa piispojen Verschuren ja Wróbel kanssa (mm. edellämainitusta syystä).
Aika moni tuntui olevan riidoissa Wrobelin kanssa ja Verschuren auktoriteetillaan hiljensi soraäänet. Kutsunkin tätä aikaa "Verscureniläiseksi hiljaisuudeksi."
-oli Katkirkon taustapiru, puuhasteli omassa (villi-)ekumeenisessa keskuksessaan eikä laittanut tikkua ristiin hiippakuntamme eteen.
Tästä ei ole mitään selvää näyttöä, että hän olisi aktiivisesti toiminut piispaa/piispoja vastaan. Syyllistävä sormi osoittaa paremminkin muutamaa aktiivimaallikkoa kohti.
-Olin tavannut ja monta kertaa olinkin. Totuuden esiintuominen kuolleista ei ole "pahanpuhumista", vaan kristityn velvollisuus.
Kristityn velvollisuus on tutkia itseään ja unohtaa muiden pahat teot. Oletko todellakin tavannut tämän "huonosti pukeutuvan joulupukin?" Toivottavasti muistit käyttäytyä.
Taidat, tyttö, kirjoittaa asioista, joista et tiedä tuon taivaallista...
"Hän oli itäisen riituksen pappi ja vietti omaa liturgiaansa. Mikä tässä on ongelma? Onko sinulla jotain joulupukkia vastaan? kommuunion jakamisesta kaikille oli hänen ratkaisunsa. kuten sanoin jokainen tekee tilinsä Jumalan edessä. Tämä ei ole meidän ongelmamme."
Kylläpäs on. Tällaisista asioista ei päätä kukaan pappi eikä edes piispa "miten huvittaa", vaan kirkkolaissa on katolisen uskon sanelemat tarkat säännökset siitä kuka saa mennä kommuuniolle ja kuka taas ei. Tämä sinun suuresti ihailemasi "joulupukkisi" halveksui julkisesti kirkkomme opetusta, asettui toistuvasti kirkkolain yläpuolelle, jakoi "helmiä sioille" ja oli vailla mitään kuuliaisuutta piispoja Verschuren ja Wróbel kohtaan. Sellaistako tässä pitäisi vielä ihailla ja muisteloida?
"Aika moni tuntui olevan riidoissa Wrobelin kanssa ja Verschuren auktoriteetillaan hiljensi soraäänet. Kutsunkin tätä aikaa "Verscureniläiseksi hiljaisuudeksi."
Typerää. Onko nyt sitten sippomainen hiljaisuus? Verschurenin aikana tapahtui paljon kirkkomme kannalta myönteistä ja aitoa kehitystäkin, toisin kuin nyt.
"...oli Katkirkon taustapiru, puuhasteli omassa (villi-)ekumeenisessa keskuksessaan eikä laittanut tikkua ristiin hiippakuntamme eteen.
- Tästä ei ole mitään selvää näyttöä, että hän olisi aktiivisesti toiminut piispaa/piispoja vastaan. Syyllistävä sormi osoittaa paremminkin muutamaa aktiivimaallikkoa kohti."
Tästä on aika paljonkin näyttöä. Sittemmin tyhjää polkaissut "joulupukki" oli mm. ainoa, jonka hömppäsaarnoja julkaistiin Katkirkossa.
"Kristityn velvollisuus on tutkia itseään ja unohtaa muiden pahat teot. Oletko todellakin tavannut tämän "huonosti pukeutuvan joulupukin?" Toivottavasti muistit käyttäytyä."
Valitettavasti olen tavannut. Nyt hän on kuollut ja kuopattu, enkä usko, että maamme katolilaisten joukossa löytyy edes kourallista sellaista ei-katkirkkolaista, jotka kaipaisivat häntä takaisin.
Kyllä Patakonservatiivi on tässä täysin oikeassa. Se, että h/ekumeenisen keskuksen toiminta lakkasi kokonaan "isä" Robertin kuolemaan olisi suunnilleen parasta mitä hiippakunnassamme on viime vuosikymmeninä tapahtunut.
H/ekumeenisessa keskuksessa sakramentit jaettiin jokaiselle, joka vain sattui kävelemään ovesta sisälle. Näin ainakin selosti "isä" Robert kaikille meille, jotka vierailimme siellä kerran muuan ryhmän kanssa. Kun sitten edellinen piispa yritti palauttaa katolista uskoa ja kuria, hän sai kimppuunsa lähinnä h/ekumeenisen keskuksen vakiovieraina tunnetut ulkomaalaiset, joilla ei pitäisi olla mitään asiaa sakramenteille katolisessa kirkossa.
Onneksi kaikki tämä on nyt historiaa. Moinen synninpesä jää hiippakuntamme historiaan pelkkänä mustana länttinä.
"toimitti hollantilaisena bysanttilaista liturgiaa, muistutti ulkoiselta olemukseltaan huonosti pukeutunutta joulupukkia, jakoi kommuuniota kaikille (mukaanluettuina luterilaiset yms. eronneet)."
jag säger just så - ihan samaa mieltä
Olen kieltämättä sanaton.
Hyvät ystävät! Tarkoituksenani oli vain herättää keskustelua isä "Caluun" liittyvistä positiivisista muistoista, ei vihaa isä Robertia kohtaan. Isä oli kuitenkin pappi Jumalan armosta, ja hän oli täynnä armoa toisin kuin monet tuomiopapit joita nykyään tapaa. Kaikissa meissä on puutteemme, mutta isä Caluwella niitä ei ollut nimeksikään. Piispa Verschurenin häneen kohdistama vaino oli esimakua Wrobelin saapumisesta.Olen samaa mieltä kirjoittajan "vox populi" kanssa isä Robertin pappeuden universaliteetista, hän oli pappi. Suorastaan kaikkien pappi.
Nyt ymmärrän. Tämän keskustelun tarkoitus olikin olla vitsi.