Töykeä liikuntavammainen

Samassa veneessä

Tänään kirpparilla vanhempi herra sähköpyörätuoleineen töksäytti edessä olevalle naiselle, että "pitääkö eteen hyppiä". Nainen jutteli ystävättärensä kanssa, peräpuoli tuolihurjastelijaan päin. Kohteliaana naisena hän tietenkin pyysi anteeksi ja taputti töksäyttelijää olkapäälle, vaikika ei tämän lähetymistä ollut edes havainnut.

Itseäni tilanne ärsytti. Se, että on vamma, ei oikeuta olemaan töykeä. Liikuntavammaiset pääsevät eteenpäin samalla taikasanalla kuin nk. vammattomat. Se sana on "anteeksi!". Vammatonkaan ei näe perssilmällä, ja sähköpyörätuolilla voi huristaa aika paljon nopeammin kuin mitä kävellen kuljetaan. Kävelijätkin joutuvat sopeutumaan ahtaissa tiloissa siihen, että eteenpäin on kuljettava valtavirran tahdissa. Pyörätuoli ei suo etuajo-oikeutta ilman muuta perusteltua syytä.

Ajoneuvon kuljettaja vastaa itse siitä, ettei aja toisten päälle. Vammaisuus ei poista vastuuta. Toisillakin samassa tilassa liikkuvilla voi olla vammoja, jotka eivät ole ehkä yhtä näkyviä. Näkö- ja kuulovammoja, tasapaino-ongelmia, halvauksen jälkitiloja, sokeritautia, sielullisia vammoja ja psykiatrisia sairauksia.

32

1129

    Vastaukset

    • kyllä... tällaisia kuspäitäki vammaisista löytyy jotka kuvittelee sen vamman olevan etuoikeutus töykeään töksäyttelyyn, ja muutenki rumaan käytökseen "tervettä" kohtaan ja se ärsyttää mua vammaisena suunnattomasti. Vammainenkin voisi aivan hyvin sanoa kohteliaasti tyyliin "anteeksi, pääsisinkö menemään", se lause ei varmasti loukkaa ketään. Aina välillä tälläkin palstalla kitistään terveiden, ja varsinkin terveiden nuorten käytöksestä vammaisia kohtaan, mutta onko se vammaisen omakaan käytös ns. tervettä kohtaan aina mitään ns. "salonkikelpoista"? siinäpä miettimistä. Ihan oikeesti, kohdelkaa vammaiset "terveitä" kohteliaasti, niin mekin vammaiset voimme saada "terveeltä" osaksemme kohteliasta ja asiallista käytöstä. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta valitettavasti se ei aina sitä ole

    • Mä en kyllä tykkää noista olkaanpääntaputtajista tollasissa tilanteissa.

      En kyllä puolusta tuotakaa, jos ei pyydetä tilaa kohteliaasti, mutta toi olkapääntaputtellukaan ei oikee oo fiksua.

      Mutta pahin mitä itse olen kokenut. En ole sähkömopon tai vaataavankäyttäjä. Tapahtui joskus yli 20v sitten, niin jalkakäytävällä ruuhkassa nuori äiti ajoi jalkojenpäälle keskellä suojatietä. Siinä sitten otettiin ns. lipat. Ja jos muistan oikee, nii sillon kyllä sadattelin sen naisen.

      Se oli kyllä mielestäni tahallista.... että jossain mielessä kyllä kaikilla on oppimista.

    • Mietitääs uudestaan. Vammaisilla on elämä sellaisella mallilla, että saattaapi olla ärtymykseen aihetta, tässä muutama syy. Vammaisella saattaa olla jumalattomat kivut, mikä ärsyttää. vammainen pääsee liikkumaan hyvin hankalasti tai ei pääse ollenkaan moniin paikkoihin. Vammaisilla on usein rahahuolia pienestä eläkkeestä johtuen. Vammaisilla on useasti virtsanpidätysongelmia, joka haittaa normaalia elämää. Vammaisilla on myös ongelmia pidättää ulostustaan ja vahinkoja sattuu housuihin silloin tällöin.
      Pikkumaiset terveet ihmiset seuraavat, miten vammainen käyttäytyy, mikä lisää ärtymystä. Itse kärsin edellämainituista vammaisuuden aiheuttamista ikävistä asioista lukuisista muista ongelmista (no rahahuolia ei minulla ole) mutta muuten. Jos sinua terve ihminen ärsyttää vammaisen ärtynyt olemus ja aiheuttaa sinussa näin suuria patoutumia, voin sanoa suoraan, MINUA TAAS ÄRSYTTÄÄ KALTAISESI TYPERÄ pikkumainen IHMINEN.

      • Terveelläkin ihmiselläkin voi olla ärtymyksen aiheita, sillä ei heilläkään kaikilla elämä suju aina toivotulla tavalla. Moni on esim. työttömänä, jolloin on niitä rahahuolia. Ei vammaiset ole ainoita, joilla ei kaikkia asiat ole elämässä niinkuin toivoisi ja niistä saattaa aiheutta ärtymystä.

        Ja toisekseen, turha vammaisen on ärtymyksentä taki olla epäystävällinen terveille ihmisille. En minä sille mitään voi, ette esim. joudut kärsimään kivuista, liikkumisesi on hankalaa monissa paikoissa tai et pysty pidättelemään. Syyttömiä me terveet siihen ollaan, joten miksi sinun pitäisi voida purkaa pahaa oloasi meihin?


      • Hyvin kirjoitettu. Olen kanssa joskus miettinyt rullatessani kadulla että välillä pitäisi nostaa sormi pystyyn taaksepäin, kun tuntuu että olisi jokin sirkuksesta karannut villi eläin.


      • Hyvin kirjoitettu. Olen kanssa joskus miettinyt rullatessani kadulla että välillä pitäisi nostaa sormi pystyyn taaksepäin, kun tuntuu että olisi jokin sirkuksesta karannut villi eläin.


      • Särkyyn vammaisetkin saavat kipukääkkeitä. Vaippoja saa käyttää mikäli on ongelmia rakon kanssa. Muuhun ärsytykseen vammsiset saavat rauhoittavia ja masennuslääkkeitä. Vammaiset saavat lääkkeitä heittämällä. Ärsytys on pikkumaisten määräilijöiden osa.


    • EI kaiikilla ole edes eläkettä. Osalla .---- niinkuin minullakin on työmarkkinatuki ja pitäs tehdä kaikkea ilmaiseksi. Rahahuolia on ja epävarmuutta....

      Kaikki odottaa vain, että asiat sujuu jne. Kyllä sekin on syy, että on kiukkuinen ja haluaa olla huomaamaton. Kaikki kuvittelee. että kun on joku rajoite yms. nii pitää sit olla tyytyväinen eikä ole mitää tarpeita. Kun on yksin ja pelkää kaikkea, niin sitä sit tulee virheitä... ja vaikka ei tule virheitäkään, niin syyllistää itseään vaikka mistä....

      Mut onneksi teillä terveillä ei ole mitää vikoja... mutta silti teistäkin puuttu viat.

    • Liikuntarajoitteisena minua ärsyttää kaupoissa ylikaiken,,anteeksi vaan,,asiakkaat joilla on putkinäkö.Eivät katso eteensä tippaakaan.Kärryjen kanssa ollaa keskellä kulkuväylää,aina saa sauvojen kanssa väistellä,ettei tulisi kaadetuksi..sehän on mahdottomuus että väistettäisi muita asiakkaita,,vain minä itse mitäs muista.
      Suuriin kauppoihin en enää edees mene Prismat kaikkein pahimmat siellä kun on näit taxfree asiakkaita joilla ei ole minkäänlaisia käytöstapoja.

    • Kiitos edunvalvoja!

      Arvaas olisko oikeesti parmpi, jos sain kaiken alkaa uudelleen.

      1. Sais valita millaiseen perheeseen syntyis.
      2. Sais valita haluuko olla terve.
      3 Sais valita nykyelämässä part asiaa uudelleen...
      4. Sais harkintaa, mitä sanois sinunkaltaiselle ihmiselle.
      5. Sais onnistua asioissa. Tää nykyelämä on joskus niin laiffia, että ei muusta väliä.

      • sisko sairas, sillä on kamalat säryt joka päivä ja vahvat lääkkeet. Sen naamasta näkee sen sairauden ja sen että sitä sattuu kamalasti, mutta aina ystävällinen kaikille ja ajattelee ensin muita.


    • sisko sairas, sillä on kamalat säryt joka päivä ja vahvat lääkkeet. Sen naamasta näkee sen sairauden ja sen että sitä sattuu kamalasti, mutta aina ystävällinen kaikille ja ajattelee ensin muita.

    • Minä olen täysin perusterve ja minullakin on ollut iskiaskipuja. Kukaan, joka ei niitä ole kokenut, ei osaa edes kuvitella, miten helvetillisestä tilanteesta on kyse. Se, että minulla oli kipuja ja myös rahahuolia ja epävarmuutta kaikesta, ei ole mielestäni antanut minulle koskaan mitään oikeutta käyttäytyä ketään kohtaan huonosti. Kerran muuan liikuntarajoitteinen ärjäisi minulle jostain aivan turhasta ja minä ärjäisin kahta pahemmin takaisin. Jos minulle on ystävällinen, olen ystävällinen takaisin. Mitään huonoa käytöstä en kuitenkaan siedä keneltäkään, olipa liikunnassa ongelmia tai ei.

      Minulla on itselläni kuitenkin aina ollut sellainen periaate, että eletään ja annetaan toisten elää. En koskaan tuijottele muita ihmisiä enkä varsinkaan vammaisia, koska sellainen ei tunnu kenestäkään mukavalta. Koetan ottaa kaikki ihmiset huomioon.

    • Hyvä keskustelu täällä. Olen itsekin vammainen ja en kiellä sitä, ettenkö olisi joskus töykeä. Osaan myöskin käyttäytyä kohteliaasti :D. Välillä tulee vain tunne, että jos on joku vamma, niin ärtyneisyys tai vihaisuus olisivat kiellettyjä tunteita??! Ihan samalla tavalla, kuin muillakin myös vammaisella voi olla ns. huono päivä. Siihen on oikeus, mutta se ei kuitenkaan anna oikeutta olla toiselle töykeä oli vammainen tai vammaton.
      Kaupoissa usein törmään siihen, että ihmiset eivät tiedä kummalta puolelta ohittaisivat kun vastaan tulevat. Siinä sitten seilataan edestakas ja kun nuo pyörätuolit vielä toistaiseksi kulkevat vain eteen- ja taaksepäin, niin törmäyksiä sattuu. Sivuttain alta pois hyppääminen, kun ei tuolin kanssa ihan onnistu.

    • 2.11.2011 oli juttu lehdessä, että liikuntavammaisia vähätellään.

      Siis itse olen kivunnut asioissa muiden yläpuolelle ja en suuresti ole vähättelyä kohdannut viimeiseen 20v mutta yleisesti olen kuullut, että joillekkin on käynyt se, että heitä ei oteta tosissaan. Jos liikuntavammaisella on avustaja niin se avustaja on se jolle puhutaan yms.

      Mutta liikuntavammaisena, kun on muuten saanut elämässä aikalailla pattan ja elää yksin, eikä taloudellisenkaan aseman puolesta pysty puollustamaan itseään, niin on se vaan pakko olla töykeä ja jollain tapaa vetää itseään oman auktoriteettinsa vuoksi syrjään.

      Joskus on saanut jopa kommentia tästä, ja on sitä joskus joku ns. terveempi jopa sanonut, että tykkäää....

      Vai yrittääkö nämä ns, terveet vain todistaa omaa hyvyytään tai toimintansa toimivuutta.

    • No täytyy kyllä vammaisen avustajana sanoa, että kyllä ihmiset osaa kaupoissa sitten olla hölmöjä. Kun nähdään pyörätuolissa istuva ihminen, niin sitä tuijotetaan pasmat sekasin, alaleuka lattiassa..kas, kun ei vielä kuola valu.
      Ihmiset menettää kontrollinsa varsinkin ohitustilanteessa...mikähän siinäkin on niin vaikeeta? Eteenhyppijöitä on aina. Sitten ollaan niin nirppanokkaa, jos aiheesta sanoo.
      Siinä voi sattua, jos joku ahtaassa paikassa tuuppaa sähköpyörätuolin ohjausvivusta...

    • Naapurissa asuu joku kepin kanssa kävelevä nainen... huomaa sen ilmeestä ja äänensävystäkin aina että se kuvittelee että minun pitäisi olla aukomassa sille ovea joka kerta.. olen kyllä aukonutkin mutta ei mulla nyt joka kerta ole aikaa saattaa sitä kotiovelle. :D

      • munapää.


    • Etpä ole ainakaan mua saattanut kertaakaan ovelle, enkä kyllä haluaisikaan;) Ilme johtuu kovista kivuista. Onneksi kouluun mennessä on ihania ihmisiä, jotka kohtelevat kuin ketä tahansa ei vammaisena vaan ihmisenä :) ..ja useimmiten haluan suoriutua yksin vaikka apua tarjotaan.. ei halua olla heiveröinen ja muiden autettavissa. Tosin olen ikionnellinen siitä miten hyvin minua on kohdeltu:))

    • itse liikun päivittäin sähköapuvälineen kanssa. eniten harmittaa ettei ihmisillä ole nykyisin minkaanlaista itsesuojelu vaistoa. ängetään ja tunkeudutaan ahtaissapaikoissa ja sitten huudetaan miksi törmäilet tai kaahaat täällä. koneet ovat meidän henkilökohtaisia apuvälineitä, eikä muilla pitäisi olla asiaa tulla näpläämään ja painelemaan nappeja. näin vain on. ja eihän niillä kaahata voi, niissä on lakisääteiset rajoittimet 14km/t. kerran yks mahanmuuttaja juoksi ohi, enkä saanut kiinni. vaikka kuinka yritin. tekisi suomalaisille, kuten muillekkin tutustua suomen tieliikenne lakiin ja kukea esim. mitä lakisanoo suojatien ja pyörätien käytöstä. sekun ei jalankulkijoille riitä, että on käytetty miljoonia tehdä merkata heille turvalliset kulkuväylät. pyörätiehän rinnastetaan suoraan ajorataan. kuten ratikkakiskotkin. koskahan niilläkin aletaan kävelemään.
      ollessani tukholmassa kiinnitin huomioni ihmisten ja pyöräiliöiden sopuisuuteen. kapeilla suojatie osuuksilla ihmiset ryhmittyivät järjestelmällisesti riviin tai jonoon. pyöräilijät ja vammaiset oltiin omallapuolella. yleisesti välissä oli liikennevalopylväs. meillä taasen kauhea avohässäkkä jossa jokainen tuijottaa vain kännykkäänsä. kerroin kerran eräälle miehelle joka taisi ehkä olla poliisi. hän tuumasi. siellä on opittu asiat hyvin, on tainut ollat joskus kovat sakot asisata.

      meitä vammasia ei paljoa väistellä, joudumme väistelemään ihmisiä lumihankiin ja sit nauretaan. mitäs ajoit, olisit pysynyt kotona.

    • Ei vammattomat ihmiset osaa kuvitella, millaista on elää apuvälineen kanssa tai vaikka liikuntarajoitteisena. Antakaa meille anteeksi. Kaikki maailman ihmiset ovat hyvin erilaisia ja saavat osansa ikävistä kokemuksista, mutta erilaiset vammat vaikeuttavat tietenkin monia asioita entisestään. Kaikki ihmiset kaipaavat ymmärrystä, rakkautta - ja kohteliasta ja hyvää kohtelua (myös vammattomat! jos puhuttelet toista positiivisesti, saat luultavasti itsekin osaksesi mukavaa puhuttelua, eli kannattaa tehdä niin =). Rakkaudellisuuteen pyrkimystä siis, ja annetaan toisillemme anteeksi kaikki tyhmyys! Samanlaisia sieluja olemme ja samanlaisia tunteita tunnemme, vaikka ulkonaisesti olisimme vähän erilaisia (kaikki!) =) Kaikki olemme myös jollain tavalla rikkinäisiä. Toisaalta joskus koen, että kehitysvammaiset ovat sydämellisempiä ja iloisempia kuin ns. tavalliset ihmiset, tai joku liikuntavammainen saattaa olla ajatellut asioita mielettömän viisaasti ja hienosti - varmaan jos joutuu tekemään joissain asioissa enemmän työtä, ihminen voi myös henkisesti kehittyä enemmän tai oppia nuorempana siitä, mikä elämässä on tärkeää ja mikä ei. Varmasti silti löytyy kivoja ja epäystävällisiä kaikista ryhmistä. Mutta koitetaan ajatella, että epäystävällisellä ihmisellä ei varmasti itselläkään ole kaikki hyvin - tai jos joku pilkaten nauraa toiselle, niin se osoittaa enemmän siitä naurajasta kuin siitä toisesta! Tai ns. tilannekomiikkakin voi saada nauramaan, esim. jotkut nauraa toisten kaatuessa, mutta ei ne siltikään välttämättä tarkoita pahaa - kun yksi ihminen kaatui, kaksi ystävääni alkoi nauraa ja yksi sanoi huolestuneena ja osaaottavana "voi..", vaikka kukaan ei ollut pahantahtoinen tai varmasti syrji ketään, vaan olivat tottuneita kohtaamaan kaikenlaista erilaisuutta - ja olivat vain erilaisia ihmisiä, toiset ottivat huumorilla tilanteen ja yksi ei, niin se taitaa olla monissa muissakin asioissa.. Vaikka eihän se tunnu hyvältä, jos joku tuntematon alkaa nauraa jollekin omalle jutulle, kun häntä ei tunne, eikä tiedä onko se ystävällistä vai ei.. Tai jos itseä nolottaa, ei näe asiassa mitään hauskaa - paitsi ehkä jälkeen päin =) Muistan miten yhden kerran edessäni ollut pyörätuolissa oleva poika kaatui jäisellä maalla taaksepäin - minä olin aivan kauhuissani ja hän vain nauroi katketakseen. Sitä iloa haluaisin itselleni tänäänkin, sitä muistan lämmöllä.. Armollisuutta ja iloa itseä ja muita kohtaan, sitä toivon tänä itsenäisyyspäivänä meille kaikille!

    • sivulle eksynyt.

      Anteeksi kaikille, tästä tulee pitkä ja sekava sepostus elämän kokemuksesta.

      EI tänne kukaan tule eksymällä. Joku joskus vain osoittaakseen oman ihmiskuntonsa tai joku siksi, että on kohdannut vammaisen ja saanut ajatuksia joita ei voi pukea ajatuksiksi ja sanoa silloin kun pitäisi.

      Palstan yleinen nimi on aika outo, Tuskin täällä kehitysvammaiset suurestikkaan juttelee. Korkeintaan kehitynnyt yläasteikäinen käy joskus väntämässä naamaansa ja puhumassa tai äänetelemässä älämölöäään.

      Ihmissuhteet on elämän vaikeimpia asioita. Meidän ajatelultamme pidemmällä olevien pitää kantaa huolta niistä joilla on vamma ja sairaus mikä estää heitä olemasta yhteiskunnanosana täysillä. Ihmiselämä on lahja, jota ei saa alentaa, vaikka ihminen olisi kuinka erilainen ku me itse.

      Ne jotka maksaa suuresti (?) veroja, niin käyvät myös pönkittämässä omaatuntoaan, kun oma elämä on muka hyvin, niin se perseelleen meno pitää sitten kaataa jonnekkin.

      Itse olen liikuntavammainen ja yksin. En tiedä mikä syö ihmissmieltä enenmpää kuin se, että pitää todistaa enemmän kuin ne joilla ei ole diagnoosia mistään. tavallisen ihmisen tarvitsee käyttää voimaa vain osa siitä mitä itse liikuntavammaisena tarvitsee. Jos maksimi on sata, ja tavallinen ihminen pärjää reilusti alle sadan voimayksiköllä, nii osan ihmisistä on omattava reilusti enemmän kuiin sata voimayksikköä pärjätäkseen. Ja se on olympialaisissa jo todettu, että ylikunnolla ei tee mitään ja se on kaiken syö(v tai p )ä.

      Sivulle eksynyt kirjoitti liikuntavammaisen ajattelun olevan syvempää ja pidemmälle edennyttä. Onko kukaan ns. terve normi kosakaan antautunut juttelemaan elämästä liikuntavammaisen kanssa, ja ajatellut, että asia voi johtaa oikeasti johonkin kahden kesken.

      AInakin itsestäni tuntuu sille, että tilanne on kuin olisi joutunut sademetsään tai suuriin ongelmiin Olen eksynyt yksiössäni huoneisiin. .Ajattelen, että kun selviän itsetekemästäni ongelmastani, niin en koskaa enää aja itseäni siihen. Ja kas kummaa... se ongelmahan oli sellainen, että sen kanssa oli kiva pähkäillä ja sen kaiken haluaa alkaa uudelleen.... ja aiku o kiva, ku parantunut haava märkii ja tulehtuu taas... Sitä arpea sielussa on kiva repiä.

      Joskus oikeasti miettii miksi joku ihminen on sellainen kuin on. Miksi joku tulee juttelemaan pehmeitä tai käyttäytyy miten käyttäytyy, mutta ei kuitenkaan muuta tekojaan tai sanojaan konkreettisiksi teoiksi ja kerro niiden kautta mitä oikeasti minusta ajatteli. Ehkä minä liikuntavammaisena olen kuitenkin toisaalta niin elämää kokematon ja taantunut, että ajattelen, jonkun ns. terveen pyytävän minulta vaikka sähköpostiosoitetta ja haliua tutustua. Itsellä ainakin on pari sellaista ihmistä joilta olisi toivonut enemmän. Joku näistä olisi vielä nykyaikajanalla niin lähellä että se olisi mahdollistakin. Osa on ajalta jolloin ei ollut vielä kylällä sähkövaloa ja nykypäivä oli eri vuosituhannlla.

      Ihmmissuhteissa on aina kuitenkin se tasapainoisuus, että terveen ja vammaisen välillä oletuspainot on jaettu suhteessa 57,5/42,5 ja aina se terveempi pystyy tekemään siirroon ja päättämään koko asian tulevaisuuden. Terve on aina vahvempi.

      Sen tuolta ajalta ennen kuin kiinalaiset keksivät ruudin voin kertoa, että kun nuorena kohtasi mielestään kivan ihmisen ( tytön ) ja sai pakit, niin itse liikuntavammaisena lakkasi uskomasta, että ei bussista myöhästyminen ole mikää ongelma, aina tulee uusi. Ja kas kummaa.... meni vain pieni aika, ja tuli toisenlainen bussi ja se pysähtyy kohdalla ja kysyy onko sama matka. Silloin kuitenkin olin ja ajatellut että kävelen mielummin yksin ja käskin hänen jatkaa matkaansa.

      Joku keksii aina syyn tulla sanoo jotain. Paras on ehkä se, että kertoo jonkun sukulaisen tai mummonkaimanveljentutunkoirannaapurinserkunpikkuserkunveljen kaimantutun olevan jotain.

      Mut miks todistaa omaa pahoinvointia kun voi sanoo asian suoraa toiselle silloin kun se toinen on siinä vieressä...

      Kerran yks tyttö joka oli myös omalla tapaansa vammainen, niin kirjoitti lapun ja antoi sen sopivassa tilanteessa. Tilanne oli se, että lapulla saattoi "chattailla", ja juteltiin siinä ja se oli se sen hetken juttu. Vastaavaa voi kokeilla jokainen, jos tuntee jonkin ihmisen ja haluaa sanoa jotain.

    • Mikään vamma ei koskaan oikeuta hölmöön kommentointiin.

      Kerran kirppiksellä pyörätyoli-ihminen valitti, että meilä oli liian kallista tavaraa. Sanoin, että ei ole pakkko ostaa. Tyyppi oli tuttu - sanoin että rullaa eteenpäin. Ja taas tuli negaa...

      Mulla on dysmelia ja nyktofobia. Ainakin.

      Off the topic sanoin tytölle kun se pieni - jos koku kiusaa sano äiti on isännöitsijä ja silä nyktofobia - Nyktofobia oli kova juttu, kiusaaja pojat kuvitteli, että mulla on joku tarttuva tauti tai kaameen iso koira.:)))

    • Fakta on kuitenkin mielestäni se, että vammaisella ihmisellä ei ole samanlaista oikeutta "töykeillä" vaikka kuinka siltä tuntuisi tai olisi siihen aihettakin. Jos vaikkapa tummahiuksinen terve nainen tai mies aukoo päätään Siwan kassajonossa ei yleisesti ajatella, että tummahiuksiset ihmiset olisi huonokäytöksisiä, mutta jos joku vaikkapa pyörätuolista tekee saman on suurinpiirtein kaikki vammaiset vittumsisia, katkeria ja moukkia.

    • täytyy kuitenkin koittaa ymmärtää, että tottakai tilanne, jossa et pääse yhtä helposti toisten ihmisten ohitse tai muutenkaan kulkemaan vaikka sinulla olisi sähköinenkin pyörätuoli, joka on muuten melko isokokoinen eikä joka väliin sujahda, tottakai vammainen tuntee kohtalonsa epäreiluksi ja eikö se hänelle olekin suotavaa. kukaan ei tahdo joutua pyörätuoliin ja varmasti myös saattaa (niinkuin kuka tahansa meistä) joskus purkaa olojaan muihin. olisiko tästä kirjoitettu tänne palsta, jos töksäyttelijä olisikin ollut kävelevä henkilö? luultavammin ei. oletteko varmoja, että töykeys on edes yhteydessä vammaan? tuskinpa. piirteensä meillä kullakin, vammaisia tai ei.

    • Oon ns. tavallinen tallaaja, terve en mutta ulkoisesti vammaton. Oon kohdannut töykeitä vammaisia, mutta reilusti enemmän ja pahemmin töykeitä "vammattomia" ihmisiä. Mun mielestä kenenkään ei pitäis purkaa sivullisiin omaa harmitustaan, mutta kaikilla on myös yhtäläinen oikeus todeta jos on paha päivä.

      Oon myös täysin omasta tahdostani ajautunut keskusteluun liikuntavammaisen kanssa, keskustellut pitkään ja paljon elämästä vastavuoroisesti. Ja jos olisi vain mun haluamisesta kiinni, niin asiat olisi johtanut johonkin kahden kesken.

    • Miksi se liikuntavammaisuus piti ottaa esiin? Jos henkilö ei osaa käyttäytyä, niin ei osaa. Mitä tekemistä liikuntavammaisuudella on töykeyden kanssa? Pitäisikö sen liikuntavamman takia olla nöyränä hiljaa ja olla tyytyväisenä kaikista armopaloista, joita normaali-ihmisiltä jää yli? Töykeä on töykeä olipa sillä jalat tai ei.

      • Liikuntavammainen on sellainen vammaisryhmä jolle tosiaan noi saadut asiat joskus on vähän ku armopaloja.

        Esim. kelan eläke-etuudet on paljon tiukemassa. kun 20-sitten suomi oli ns. lamassa ja silloin liki 100% invan omaava hakee kelalta sen aikaista työkyvyttömyyseläketta, niin se kielettiin tai annettiin määräaikaiseksi. Vammaistuki jäi pienemmälle tasolla jne.

        Ainoa tapa millä pärjää on se, että jää yksin koska aina kaikessa on venytettävä ja pystyvä osoittamaan se, että on pätevä. Kyllä siinä joskus sielu on niin tulehtunut, että ku näkee joillekin kaiken tiputettavan suoraan suuhun ja kuuntelee mistä pitää ottaa, että pärjätään, niin voi voi.....

        Joskus joku kultasydän on sanonut minullekin, että minulla olisi oikeus paljon parempaan.

        Hakuaa onnistua ja näyttää....


      • Olet liikuntavammaryhmässä. HALOO !!!!!


    • Kaksi esiinnoussutta mielipidettä: a. liikunatavammainen oikeuttaa töykeän käytöksen vammansa nojalla b. liikuntavammaisen elämä on hankalaa, eikä siksi jaksa käyttäytyä kohteliaasti. Entä onko kukaan miettinyt vaihtoehtoa c: tämä tietty liikuntavammainen ehkä ei luonteeltaan ole kaikkein sosiaalisin?

      Ihan kuin kuka tahansa, liikuntavammaisissakin on sekä sosiaalisia että epäsosiaalisia tapauksia. Sitä nyt en ala puimaan, johtuuko sosiaalisuuden puute huonoista ihmissuhdekokemuksista, kotona vallinneesta käytöskulttuurista vai synnynnäisistä ominaisuuksista (ja nämä syyt voivat tietysti kasautua). Itse olen kohtelias tilanteessa kuin tilanteessa, jos on huono päivä niin muutun vain vetäytyväksi. Eikö näitä eroja ole kaikissa ihmisissä? Toinen tulisielu, toinen ujopiimä jne.

      Pitää vielä mainita, että väkijoukossa liikkuminen voi oikeasti olla pain in ass kun pyörätuolista puhutaan. Esim. suurtapahtumissa kävelevien ihmisten huomio kiinnittyy tapahtuman tarjontaan, ja katse suuntautuu muualle kuin menosuuntaan. Kävelevät eivät ymmärrettävästi osaa olettaa, että vastaan tulee joku pyörätuolilla (jolla ei pysty hyppäämään sivusuunnassa), vaan luottavat siihen, että vastaantulija väistää normaalisti ja väkijoukko soljuu sujuvasti. Kun tähän lisätään tavallista korkeampi melutaso, voi alhaalla istuvan pyörätuolin käyttäjän olla melkein mahdotonta kiinnittää huomio itseensä väistötilanteessa. Omien kokemusten mukaan tähän auttaa (jopa tupaten täydessä ja meluisessa baarissa) kohteliaisuus: kun ystävällinen ilme naamalla ja kohteliaalla äänellä pyytää toista väistämään, niin vaikka edessä oleva ei kuulisikaan, ympärillä olijat lähes poikkeuksetta huomaavat ja auttavat tilan tekemisessä. Eiköhän me renkaalliset ja renkaattomat kaikki tähän maailmaan mahduta :)

    • meitä näkyy olevan moneen junaan. ei katso onko vammainen vaiko ei. suhatutuminen tietysti vähän erilainen jos olet vammainen.,

    • Oikeesti, oon samaa mieltä, ei vamma oikeuta töykeän käytökseen, eihän mikään oikeuta!

      T: Itsekin vammainen with manuaalipyörätuoli

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisa jatkaa Jari-Matin mollaamista

      Seiskassa avautuu Maisa taas JM:n ”pettämisestä” (kätevästi unohtuu että maisa oli se varsinainen pettäjä) ja ”taloussotkuista”. On kyllä muijalla po
      116
      11014
    2. Martina jatkaa säälin kerjäämistä, kaikki on Stefun syytä

      Martina jatkaa säälin kerjäämistä ja myynnin kasvattamista tällä kertaa MeNaisissa. Odotettu valkopesuhaastattelu on ilmestynyt, onnittelut kaikille j
      Kotimaiset julkkisjuorut
      256
      8189
    3. Sofia Belorf kuljetti setelipinoja matkalaukussaan, kertoo tullivirkailija 28.5.20

      Tullivirkailija todisti Katiska-oikeudenkäynnissä ja kertoi Sofian jääneen kiinni paksujen (50 euron) setelinippujen kuljetuksesta matkalaukussaan. Ni
      75
      3229
    4. Sanna Marinin hallitus Suomen historian suosituin

      Jopa persuistakin 1/3 pitää Marinin hallitusta hyvänä. Edellinen ennätys on Paavo Lipposen hallituksen ajoilta. Voidaan tehdä johtopäätös: suomalaine
      Maailman menoa
      196
      2252
    5. KALJAA PÄÄSEE OSTAMAAN VIROSTA 1.6 !!!

      MIKÄ ONNEN PÄIVÄ! Viro avaa rajat suomalaisille kaljanostajille kesäkuun alusta. Suomalaiset pääsevät Viroon ilman, että heidän tarvitsee jäädä maahan
      Maailman menoa
      68
      2106