Tiedejulkaisut ovat kertoneet lukuisia tarinoita ihmisen aivojen evoluutiosta. Tiedemiehet ovat olleet hämmästyneitä, koska ihmisillä on paljon suuremmat aivot kuin millään muulla lajilla. Selitykset ovat monesti olleet keskenään ristiriitaisia. Vanhoissa oppikirjoissa esimerkiksi sanottiin, että lihan syönti kasvatti ihmiselle suuret aivot, mutta muutama vuosi sitten New Scientist –lehti aprikoi, että salaisuus oli tärkkelyksen syönti. Kumpikaan selitys ei kerro, miksi muilla lihaa tai tärkkelystä syövillä lajeilla ei ole yhtä suuria aivoja kuin Homo sapiensilla.
Hiljattain USA:n kansallisen tieteenedistämisjärjestön AAAS:in (American Association for the Advancement of Science) vuosikokouksessa Bostonissa professori Richard Lewontin myönsi, että ihmisen aivojen evoluutiosta kerrotut selitykset eivät perustu tosiasioihin. Lewontin on Harvardin yliopiston arvostettu biologi. Science –tiedelehden reportterin Michael Balterin mukaan Lewontin sanoi: ”Meillä ei ole fossiilitodisteita ihmisen kognitiosta, joten keksimme juttuja.” Balterin artikkelin otsikkokin oli tavallaan myönnytys: ”Miten ihmisen älykkyys kehittyi – Onko se tiedettä vai ’paleofantasiaa’?”
Professori Lewontinin mielestä kertomukset aivojen evoluutiosta ovat fantasiaa. Lewontin vihjasi, että ihmisen alkuperän tutkiminen on varsin pessimistinen hanke. Guardian –lehden tiedetoimittaja James Randerson oli vieläkin suorapuheisempi todetessaan: “Emme tiedä mitään aivojen evoluutiosta.” Randerson tiivisti syyt, miksi Lewontin oli pessimistinen: 1) Hominidien fossiileja on löydetty vain kourallinen, eikä niistä voida varmasti sanoa, oliko yksikään niistä meidän esi-isämme. 2) Meillä ei ole harmainta aavistustakaan siitä, mitä hominidin aivokapasiteetti merkitsee. 3) Emme edes tiedä, mitkä hominidit kävelivät pystyssä ja mitkä eivät.
Lewontin on tunnettu suorasanaisuudestaan. Vuonna 1997 hän kirjoitti New York Review of Books –julkaisussa, että tiedemiehet ehdoin tahdoin keksivät perustelemattomia juttuja siitä, miten lajit kehittyivät, koska he ovat sitoutuneet materialismiin. He pitävät kannastaan kiinni, koska he ”eivät voi päästää Jumalan jalkaa ovenväliin.”
Luulisi, ettei tiedeyhteisö voi sivuuttaa Lewintonin paljastuksia. Jos tieteen vallitseva paradigma (naturalismi eli käsitys että luonto on kaikki, mitä on olemassa) johtaa umpikujaan, siinä näyttää olevan jotain pahasti vialla.
Hiljattain USA:n kansallisen tieteenedistämisjärjestön AAAS:in (American Association for the Advancement of Science) vuosikokouksessa Bostonissa professori Richard Lewontin myönsi, että ihmisen aivojen evoluutiosta kerrotut selitykset eivät perustu tosiasioihin. Lewontin on Harvardin yliopiston arvostettu biologi. Science –tiedelehden reportterin Michael Balterin mukaan Lewontin sanoi: ”Meillä ei ole fossiilitodisteita ihmisen kognitiosta, joten keksimme juttuja.” Balterin artikkelin otsikkokin oli tavallaan myönnytys: ”Miten ihmisen älykkyys kehittyi – Onko se tiedettä vai ’paleofantasiaa’?”
Professori Lewontinin mielestä kertomukset aivojen evoluutiosta ovat fantasiaa. Lewontin vihjasi, että ihmisen alkuperän tutkiminen on varsin pessimistinen hanke. Guardian –lehden tiedetoimittaja James Randerson oli vieläkin suorapuheisempi todetessaan: “Emme tiedä mitään aivojen evoluutiosta.” Randerson tiivisti syyt, miksi Lewontin oli pessimistinen: 1) Hominidien fossiileja on löydetty vain kourallinen, eikä niistä voida varmasti sanoa, oliko yksikään niistä meidän esi-isämme. 2) Meillä ei ole harmainta aavistustakaan siitä, mitä hominidin aivokapasiteetti merkitsee. 3) Emme edes tiedä, mitkä hominidit kävelivät pystyssä ja mitkä eivät.
Lewontin on tunnettu suorasanaisuudestaan. Vuonna 1997 hän kirjoitti New York Review of Books –julkaisussa, että tiedemiehet ehdoin tahdoin keksivät perustelemattomia juttuja siitä, miten lajit kehittyivät, koska he ovat sitoutuneet materialismiin. He pitävät kannastaan kiinni, koska he ”eivät voi päästää Jumalan jalkaa ovenväliin.”
Luulisi, ettei tiedeyhteisö voi sivuuttaa Lewintonin paljastuksia. Jos tieteen vallitseva paradigma (naturalismi eli käsitys että luonto on kaikki, mitä on olemassa) johtaa umpikujaan, siinä näyttää olevan jotain pahasti vialla.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tietyistä syystä minulla täysi pääsy AAAS:n arkistoihin. Jostain perin kummallisesta syystä kuvaamaasi artikkelia vuodelta 1997, eikä myöskään aikaisemmilta vuosilta, ei sieltä löydy, eikä myöskään NYRB:istä. Missäköhän mahtaa olla vika?
Tää on helppo: kyse on kretaleiden pakkomielteisestä valehtelusta !
Evokkien valehtelusta minä rivien välistä luin.
Tulikin kerralla selväksi.
Mitäpä me enempää todisteita kaipaamme?
Ilmeisesti luet yhtä väärin sekä riveiltä että rivien välistä.
"Tiedejulkaisut ovat kertoneet lukuisia tarinoita ihmisen aivojen evoluutiosta. Tiedemiehet ovat olleet hämmästyneitä, koska ihmisillä on paljon suuremmat aivot kuin millään muulla lajilla. Selitykset ovat monesti olleet keskenään ristiriitaisia. Vanhoissa oppikirjoissa esimerkiksi sanottiin, että lihan syönti kasvatti ihmiselle suuret aivot, mutta muutama vuosi sitten New Scientist –lehti aprikoi, että salaisuus oli tärkkelyksen syönti."
Eiväthän nämä ole ristiriidassa keskenään, katsos kun molempia voi syödä ja meillä onkin sekasyöjän ruoansulatuselimistö.
"Kumpikaan selitys ei kerro, miksi muilla lihaa tai tärkkelystä syövillä lajeilla ei ole yhtä suuria aivoja kuin Homo sapiensilla."
Niillä ei ole ollut valintapaineita aivojen koon kasvamiselle. Ja kyse ei ole pelkästään aivojen koosta, vaan myös aivojen monimutkaisuudesta ja koon suhteesta muuhun ruumiseen. esim. sinivalailla on valtavat aivot, joita se tarvitsee ruumiinsa toimintojen ohjailuun.
"Hiljattain USA:n kansallisen tieteenedistämisjärjestön AAAS:in (American Association for the Advancement of Science) vuosikokouksessa Bostonissa professori Richard Lewontin myönsi, että ihmisen aivojen evoluutiosta kerrotut selitykset eivät perustu tosiasioihin. Lewontin on Harvardin yliopiston arvostettu biologi. Science –tiedelehden reportterin Michael Balterin mukaan Lewontin sanoi: ”Meillä ei ole fossiilitodisteita ihmisen kognitiosta, joten keksimme juttuja.” Balterin artikkelin otsikkokin oli tavallaan myönnytys: ”Miten ihmisen älykkyys kehittyi – Onko se tiedettä vai ’paleofantasiaa’?”"
Kaikkea ei voidakaan saada selville fossiileista, toki jotakin. Joistakin fossiilikalloista on löytynyt aivojen painanteita kallossa ja niistä pystytään selvittämään aivojen rakenteita. Samoin käyttäymisestä saadaan selivlle mm. työkaluista.
"Professori Lewontinin mielestä kertomukset aivojen evoluutiosta ovat fantasiaa. Lewontin vihjasi, että ihmisen alkuperän tutkiminen on varsin pessimistinen hanke. Guardian –lehden tiedetoimittaja James Randerson oli vieläkin suorapuheisempi todetessaan: “Emme tiedä mitään aivojen evoluutiosta.” Randerson tiivisti syyt, miksi Lewontin oli pessimistinen: 1) Hominidien fossiileja on löydetty vain kourallinen, eikä niistä voida varmasti sanoa, oliko yksikään niistä meidän esi-isämme. 2) Meillä ei ole harmainta aavistustakaan siitä, mitä hominidin aivokapasiteetti merkitsee. 3) Emme edes tiedä, mitkä hominidit kävelivät pystyssä ja mitkä eivät."
Randersonin päätelmät kumoutuvat jatkuvasti tehtävillä uusilla fossililöydöillä. Kalloja on löytynyt satoja.
"Lewontin on tunnettu suorasanaisuudestaan. Vuonna 1997 hän kirjoitti New York Review of Books –julkaisussa, että tiedemiehet ehdoin tahdoin keksivät perustelemattomia juttuja siitä, miten lajit kehittyivät, koska he ovat sitoutuneet materialismiin. He pitävät kannastaan kiinni, koska he ”eivät voi päästää Jumalan jalkaa ovenväliin.”"
Höpsis. Ei hän mitään tuollaista väitä, sen sijaan hän kertoo, että tiedeyhteisö usein hyväksyy vahvistamattomia ja sellaisia väitteitä joita ei pystytä falsifioimaan. Tässä alkuperäinen teksti:
"We take the side of science in spite of the patent absurdity of some of its constructs, in spite of its failure to fulfill many of its extravagant promises of health and life, in spite of the tolerance of the scientific community for unsubstantiated just-so stories, because we have a prior commitment, a commitment to materialism."
http://www.drjbloom.com/Public files/Lewontin_Review.htm
Lainauksesi jatkuu ja siinä Lewontin kertoo syynkin sille, ettei Jumalaa tai yliluonnollisia ihmeitä huomioida:
"The eminent Kant scholar Lewis Beck used to say that anyone who could believe in God could believe in anything. To appeal to an omnipotent deity is to allow that at any moment the regularities of nature may be ruptured, that miracles may happen."
Tiedettä ei voida tehdä olettamalla syyksi yliluonnollisia ihmeitä ja Jumalaa. Vai alistuuko Jumala koeputkeen?
"Luulisi, ettei tiedeyhteisö voi sivuuttaa Lewintonin paljastuksia. Jos tieteen vallitseva paradigma (naturalismi eli käsitys että luonto on kaikki, mitä on olemassa) johtaa umpikujaan, siinä näyttää olevan jotain pahasti vialla."
Ei tiede suinkaan ole umpikujassa, aivan naurettava ajatuskin. Mutta tiedettä ei voi tehdä huomioimalla luonnonlakeja tarvittaessa rikkovia selityksiä.
HYVÄ JUTTU!
OLIN OIKEASSA JA MOLO VÄÄRÄSSÄ.
Erinomaista. Kerrotko vielä, että missä ja miksi.
Mitäpä sitä turhaan.
Et sinä hunompi etsijä ole.
No nyt meni jauhosuulta...
No eihän se edellinenkään jauho ollut sieltä poistunut.
Kiitos m-h, kun säästit muilta vaivan kaivaa esiin tämänkin asian oikea laita. Kysehän on pääasian osalta vanhasta jutusta; metodologisen naturalismin perusteista ja riittävyydestä, jossa tarjottu guru on vakaasti tieteellisellä eikä kreationismin kannalla.
Tarinan sivujuonne osoittaa kyllä suoraan jumalattomaan aukkoon tieteen kudoksessa.Ihmisaivojen evoluutiohistoria on tosiaan olennaisesti heikompien todisteiden varassa kuin ihmisruumiin. Sankarillinen vastaiskusikaan ei paljoa auta:
"..löytynyt aivojen painanteita kallossa ja niistä pystytään selvittämään aivojen rakenteita.."
Kun merkittävät aivorakenteet ovat milli-, mikro- ja nanometrien tasoisia, nuo painanteet eivät kovin kauaksi asiaa valaise.
"Kun merkittävät aivorakenteet ovat milli-, mikro- ja nanometrien tasoisia, nuo painanteet eivät kovin kauaksi asiaa valaise."
Jotain sentään. Esim. Australopithecus sedibasta:
"Kristian Carlson Witwatersrandin yliopistosta tiimeineen teki MH1-fossiilin kallosta sisäpuolisen muotin, joka paljasti, minkälainen aivojen pinta ja tilavuus on ollut. Kallo tutkittiin myös synkrotronilla.
Tutkijoiden mukaan nuori hominini oli kuollessaan 8-9-vuotias, mikä nykyihmisen iässä vastaa noin 10-13-vuotiasta.
Tutkijat saivat selville, että teinifossiilin aivot olivat muodoltaan ihmismäiset, mutta paljon pienemmät kuin tunnettujen Homojen, ja silmien takaa löytyy merkkejä hermosolujen järjestäytymisestä. Carlsonin tulokset haastavat teorian, jonka mukaan aivot suurenivat tasaisesti kehityksessä Australopithecuksesta Homoon."
http://www.tiede.fi/uutiset/4414/australopithecus_sediba_ehdokkaana_homoksi
Kallohavainnot kertovat tietenkin aivojen koon kasvusta ja joskus sen eräiden isojen alueidenkin suuruudesta. Aivotutkijat, joiden tuottamaa tietoa olen viime aikoina koettanut tutkiskella, näyttävät slti olevan kahdesta asiasta yhtä mieltä:
- ihmisen aivoissa on toimintoja, joita ei ole millään (muulla) eläimellä
- toimintoerot perustuvat pääosin aivosolujen kytkentöjen eroavuuksiin
Useampi myös toteaa avoimesti, ettei aivojen evoluutiohistoriaan ole pääsyä havaintojen kautta, vaan kehityshypoteesit on muodostettava pelkästään nykyrakenteiden pohjalta.
===/ No nyt meni jauho suulta...
No eihän se edellinenkään jauho ollut sieltä poistunut./===
No kokeile sillä konstilla mikä on ennenkin auttanut!
Älä ainakaan jauhosuulla mene nukkumaan ettei unirättis homehdu.
»Tiedemiehet ovat olleet hämmästyneitä, koska ihmisillä on paljon suuremmat aivot kuin millään muulla lajilla.»
En ole kuullut kenenkään tiedemiehen olleen hämmästyneen, että ihmisillä on varsin kookkaat aivot. En ole liioin kuullut yhdestäkään tiedemiehestä, joka kuvittelisi ihmisillä olevan suuremmat aivot kuin millään muulla lajilla.