Tuon RKP:n houkuttelema ehdokas viime kevään edunkuntavaaleissa on näreissään kun saamelaiskuvaa on YK:n toimesta laajennettu. Saamelaiskäräjien ehdokkaana voi olla sellainenkin henkilö joka ei ehkä osaa saamen kieltä tai ei ole tiukasti etninen saamelainen. Tästä tämä Klemetti on näreissään mutta hänellä ei ollut mitään sitä vastaan, että RKP houkutteli suurella setelitukolla muutamia ruotsia osaamattomia saamelaisia ajamaan suomenruotsalaisuuden asiaa Suomessa.
Kuka vielä muistaa Klemetti Näkkäläjärven?
knäkkäläjärvi
19160
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Se on sitä kaksoismoraalia.
http://www.yle.fi/alueet/lappi/2011/10/khon_uusi_tulkinta_saamelaisuudesta_kuohuttaa_2932664.html
Voiko saamelaiseksi rekisteröityä kielen osaamisen perusteella tai pelkällä hiiren painalluksella kuten suruksi?
Jos ei voi, kuten oletan, niin miksi ihmeessä on käytännöissä eroa?
Kyseessähän on toinen perinnteinen vähemmistömme ja käytäntö pitäisi olla sama!"
Voisiko joku nettisveko ottaa kantaa tähän asiaan?
PS. Ja nyt ei riitä litania "toisesta kansalliskielestä" tai muka virallisesta kielestä.
Tämä on todella hieno oivallus!
Suomenruotsalaiseksi voi tulla yhdellä "napin painalluksella" niinkuin Siukosaari sanoo mutta hyväksyykö Klemetti Näkkäläjärvi sen, että yhdellä "napin painalluksella" voisi tulla myöskin saamelaiseksi?
Tämä on täysin tasa-arvokysymys joten sen pitäisi olla yhtä helppoa, vai mitä Klemetti?
Äidinkieli on vain kruksi lomakkeessa ja Suomessa voi periaatteessa äidinkielekseen ilmoittaa minkä vain kielen ja sitten lisäksi merkitä lomakkeeseen = ilmoittaa viranomaiselle sen kotimaisen kielen jolla haluaa asioida viranomaisten kanssa, vaihtoehdot ovat suomi, ruotsi ja saame.
Se kruksaatko itsesi saamenkieliseksi ei kuitenkaan mitenkään takaa että saamelaiset hyväksyisivat sinut saamelaiseksi.
Pääseminen saamelaiskäräjien ylläpitämään saamelaisluetteloon on sitten täysin eri juttu, siitä päättävät saamelaiset, ei valtio etkä edes sinä itse millään kruksilla.
"Saamelaisten hallinto ja oikeudet tänään
Kaikissa Pohjoismaissa saamelaisilla on nykyään oma edustuselimensä, sámediggi eli saamelaiskäräjät. Uranuurtaja oli Suomi, jossa saamelaisvaltuuskunta (sámeparlameanta, vuodesta 1996 sámediggi) perustettiin jo vuonna 1973. Sen tavoitteena on "valvoa saamelaisten oikeuksia sekä edistää saamelaisten taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oloja". Sámediggi edustaa kaikkia Suomen saamelaisia ja on ainoa taho, joka voi ilmaista saamelaisten virallisen näkemyksen heitä koskevissa asioisssa.
Sámediggi valitaan neljän vuoden välein pidettävissä vaaleissa. Äänestyskelpoisia ovat kaikki saamelaiset, jotka on hyväksytty keräjien pitämään saamelaisluetteloon. Määritelmän mukaan saamelainen on henkilö, joka on oppinut tai jonka vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yksi on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.
Vuoden 1996 saamelaisten kulttuuri-itsehallintolakiin määritelmä kirjattiin laajennettuna niin, että saamelaiseksi katsottaisiin myös ne, joiden esivanhemmista yksikin on määritelty "lappalaiseksi" vanhoissa maakirjoissa tai veroluetteloissa. Määritelmä on kuitenkin päätetty palauttaa ennalleen eli kieliperusteiseksi."
http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/vahemmis/saamel/saamasem.html
"Voiko saamelaiseksi rekisteröityä kielen osaamisen perusteella tai pelkällä hiiren painalluksella kuten suruksi?"
Saamelaisuus on määritelty saamelaiskäräjälaissa. Lain mukaan saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena edellyttäen hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan taikka isovanhemman vanhemmista on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.
Suomenruotsalaisuutta taas ei ole määritelty missään laissa.
"Suomenruotsalaisuutta taas ei ole määritelty missään laissa."
Muistaaksen "Ida" on määritellyt suomenruotsalaisuuden erittäin selväsanaisesti, siinä ei pitäisi olla mitään epäselvyyksiä.
"Muistaaksen "Ida" on määritellyt suomenruotsalaisuuden erittäin selväsanaisesti, siinä ei pitäisi olla mitään epäselvyyksiä. "
Kaikenlaisia määrittelijöitähän niitä on. Muistuttiko se sitten enemmän tuota saamelaiskäräjälain määritelmää?
Selvitit hyvin, miten vaikea on rekisteröityä saamelaiseksi.
Miksi sitten on niin helppoa rekisteröityä suomenruotsalaiseksi?
Eikö teitä suruja voi verrata saaamelaisiin?
Onko identiteettinne pelkästään kieltä?
Silloinhan ei koko suomenruotsalaisuutta ole olemassakaan ja keinotekoinen kaksikielisyys voitaisiin lopettaa!
Kieliähän voi opetella vaikka kuinka monta, mutta ei se muuta kansallista identiteettiä.
Vai onko 5-kielinen kansalainen suru, jos yksi hänen osaamistaan kielistä on ruotsi?
Tuohan se koko jutun vitsi onkin? Suomenruotsalaisuutta ei ole määritelty missään!
Siten voidaan ylläpitää valheellisia tilastoja, joilla perustellaan keinotekoista kaksikielisyyttä.
Mikä niissä tilastoissa on valheellista?
Eli miksi joku rekisteröisi itsensä ruotsinkieliseksi, jos ei sitä olisi?
Kuvailisitko niitä hyötyjä, mitä sillä saavuttaisi.
Rkp:läisen verottoman korruptiosäätiörahan lonkerot ulottuvat kaikkialle suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tämä likainen korruptio olisi juurittava pienimpiä juuria myöten
politiikan ja talouselämän alueelta , ja saatettava kaikkine veroparatiisikytköksineen koko EU:n tietoon.
Kyllä nämä kielivähemmistöt tulisi asettaa samanarvoiseen asemaan.
Kiintiöitä saamenkielisille lääkärikoulutukseen ja kenelle tahansa oikeus rekisteröityä saamenkieliseksi niin halutessaan. Sillä tavalla saamenkielinen vähemmistö voisi kasvaa yhtä suureksi kuin ruotsinkielinen vähemmistö.
Saamenkieltä taitaville on kiintiöitä Lapin Yliopistossa. m.m. opettajakoulutuksessa.
Tiedä vaikka Oulussa sellainen lääkärikiintiö olisikin, en tunne asiaa tarkemmin. Toisaalta saamelaisia on niin vähän että kovin suuria kiintiöitä heille tuskin voidaan järjestää.
Saamenkielisiä on väestökirjanpidon mukaan 1832 hlöä joka on yhtä kuin 0,03% kansasta. 603 lääkärin vuotuisesta koulutuskiintiöstä se oikeuttaisi yhden viideosan kiintiöpaikkaan joka lienee käytännössä hieman hankala toteuttaa.
Yksi mahdollisuus olisi toki että joka viides vuosi valittaisiin yksi saamenkieltä taitava lääketieteeen opiskelija.
Tuskin se määrä ja sen muistiin kirjoittaminen teitä svekkuleita on ennenkään estänyt kun katsoo vaikkapa ahvenanmaalaisia ja vironruotsalaisia.
"kenelle tahansa oikeus rekisteröityä saamenkieliseksi niin halutessaa"
Vaatiiko ryyti nyt oikeasti, että kenen tahansa pitäisi saada rekisteröityä saamelaiseksi vai tarkoittaako, ettei kuka tahansa saisi rekisteröityä ruotsin- tai saamenkieliseksi? Tai suomenkieliseksi?
"Vaatiiko ryyti nyt oikeasti, että kenen tahansa pitäisi saada rekisteröityä saamelaiseksi vai tarkoittaako, ettei kuka tahansa saisi rekisteröityä ruotsin- tai saamenkieliseksi?"
Kyllä jokaisella on vain yksi äidinkieli eikä sitä voi muuttaa niinkuin rkp:n kikkaloinnissa tapahtuu.
"Kyllä jokaisella on vain yksi äidinkieli eikä sitä voi muuttaa niinkuin rkp:n kikkaloinnissa tapahtuu. "
Rekisterimerkintähän voi olla väärä, joten sen muuttamiseen voi olla varsin hyvä syy ja mielestäni se pitää toki sallia kuten minkä hyvänsä viranomaisen rekisterissä olevan virheellisen tiedon korjaaminen.
Mutta tarkoittiko ryyti, että kenen tahansa pitäisi saada rekisteröityä saamelaiseksi vai tarkoittaako, ettei kuka tahansa saisi rekisteröityä ruotsin- tai saamenkieliseksi?
Lopeta se saivartelu ja kerro meille, miksi surujen ja saamelaisten rekisteröinnissä ja määrittelyssä on noin selvä ero!
Niinpä. Et halua vain suoraan sanoa, etttä kyseessä on kielikikkailu, jolla pidetään surujen määrä keinotekoisen suurena.