Häpeän kokoomuslaisuuttani Turussa...
Nostan kytkintä kirjoitti 08:07 ilmianna asiaton viesti
vastaa
Turun kävelykatu on vielä hieman lapsenkengissään
VILLE PYYLAMPI
Turkulaiset eivät ole vielä täysin löytäneet kävelykatua kauppa- ja ajanviettopaikkana. Suunta on jo selkeästi parempaan päin, mutta keskustassa liikkuu kauppiaiden mukaan edelleen vähemmän ostajia kuin ennen Yliopistonkadun muuttamista kävelykaduksi.
Itse kävelykatua ei kuitenkaan pidetä syyllisenä, vaan alueen kauppiaita edustavan Yliopistonkatu ry:n puheenjohtaja Riitta Suomi nostaa syiksi mm. keskustan kalliit parkkimaksut, kaupungin ulkopuolelle rakennetut jättimarketit sekä kävelykadun keskeneräisen ilmeen.
– Kaikkien kauppiaiden mielestä keskustassa on edelleen vähemmän väkeä kuin ennen näitä myllerryksiä. Mutta kunhan alkuhankaluuksista on päästy, on selvää, että kävelykeskusta pystyy tarjoamaan paremman atmosfäärin kuin joku peltomarketti, Riitta Suomi sanoo.
Kokemukset vanhemmista kävelykatukaupungeista ovat osoittaneet, ettei kävelykadusta synny kaupunkilaisten olohuonetta parissa vuodessa.
– Eihän palvelutarjonta ole missään nimessä heti kunnossa. Ja ellei kävelykadulla ole tekemistä, niin ei ihmiset sinne tule. Kun meillä 1980-luvulla aloitettiin, niin ihmisten houkuttelemiseksi järjestettiin aluksi paljon tapahtumia ja tuotiin palveluita sinne vaikka markkinakojuissa, muistelee Oulun keskustan kauppiaita edustavan Liikekeskus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Viertola.
Turun katu hyvin lyhyt
Nopea vertailu osoittaa, että nykyisellään Turun kävelykatu on varsin lyhyt Poriin, Jyväskylään tai Ouluun verrattuna. 177 000 asukkaan Turussa ”oikeaa”, ainoastaan kevyelle liikenteelle sallittua kävelykatua on vain 280 metriä ja osittain autoille sallittua 120 metriä.
Sen sijaan 76 000 asukkaan Porissa puhdasta kävelykatua on hieman yli 500 metriä, 82 000 asukkaan Jyväskylässä jo 600 metriä ja 126 000 asukkaan Oulussa hieman vajaa 650 metriä. Oulussa ja Porissa on lisäksi osittain autoille sallittuja katuosuuksia.
Erityisesti Oulu on hyvä vertailukohta Turulle, sillä molemmat ovat merellisiä kaupunkeja, joiden ydinkeskusta levittäytyy monen korttelin alueelle. Tästä johtuen Oulussa onkin useasta kadusta muodostuva kävelykeskusta, jota aiotaan laajentaa noin 250 metrillä vuonna 2007.
Toisin kuin monessa uudemmassa kävelykatukaupungissa, Oulussa ei ole enää pelkoa liike-elämän vastustuksesta.
– Silloin kävelykadun alkuaikoina sitä kyllä vastustettiin, mutta nyt on asiat toisin. Laajennusta odotetaan liike-elämän puolella vesi kielellä, Oulun kaupungin liikenneinsinööri Jaakko Ylinampa toteaa.
Ruokaa, juomaa ja pikkuputiikkeja
Jyväskylän ja Oulun kävelykatuja pidetään Porin ohella onnistuneina esimerkkeinä suomalaisesta kävelykaturakentamisesta. Ouluun ensimmäinen kävelykatuosuus rakennettiin vuonna 1987 ja Jyväskylään koko katu kerralla 1991.
Molemmissa kaupungeissa kävelykatujen yrityskanta on käynyt läpi perusteellisen muutoksen, jossa alueelle on hakeutunut palvelualan yrityksistä mm. ravintoloita, pubeja, kahviloita, partureita ja kauneudenhoitoon sekä hyvinvointiin erikoistuneita liikkeitä. Tavaraa myyvistä yrityksistä kävelykadut ovat vetäneet mm. vaate- ja kenkäliikkeitä, kännykkäliikkeitä, kello- ja kultakauppoja, optikoita sekä kameraliikkeitä.
– Meillä Oulussa suunta on ollut paljon tilaa vaativien liikkeiden väistyminen pienten, kallista tavaraa tai palveluita myyvien liikkeiden sekä toisaalta suurten tavaratalojen tieltä, Oulun kauppiaiden Heikki Viertola kertoo.
Mielenkiintoinen piirre on myös se, etteivät tilaa ja autoyhteyksiä vaativat kodinkoneliikkeet ole Oulussa ja Jyväskylässä täysin jättäneet kävelykatualuetta.
Monet ovat etsineet liikepaikkansa kävelykatualueen reunoilta, jossa ne ovat toisaalta keskustassa pyörivien ihmisten, toisaalta autolla tulevien ostajien ulottuvilla.
Päivitetty 15.6.2004 3:00:41 | Tulostettava versio
Häpeän kokoomuslaisuuttani Turussa...
Wille -Poika kirjoitti 08:13 ilmianna asiaton viesti
vastaa
Niinpä Turussa apulaiskaupunginjohtaja Manni(kok) paassipoikanaan A.Randel,kaupungin hallituksennpuhjoht .Kykypuolueesta, vastustatavat TuRun kävelykeskustan laajentumista.Eli siis tanssivat Turussa vain ja ainoastaan liike-elämän pillin siivittäminä. Asia oli jo piffi poliitikkojen puolesta Meidän Turku ry.n järjestämässä näennäiskokouksessa käveykeskustan puolesta.
Kokoomuslainen TS:ssä tänään...
Wille -Poika kirjoitti 08:16 ilmianna asiaton viesti
vastaa
Kotimaa
Turussa laajennetaan autojen ja kauppiaiden ehdoilla
Yliopistonkadun jatkamisesta kävelykatuna Kauppiaskadulle asti on tehty valtuustopäätös, mutta 150 metrin jatko-osan toteuttaminen liittyy laajempaan kysymykseen siitä, milloin ja miten Kauppatorin saneeraus tehdään.
Muutenkin Turussa ollaan varovaisia kävelykeskustan laajentamisen suhteen.
– Jos liian äkkiä mennään, eikä ole parkkitiloja riittävästi, niin kaupoilta katoaa asiakkaat. Keskustan ilmettä voidaan uudistaa myös niin, ettei sitä tarvitse muuttaa kokonaan kävelykaduksi, vaan sitä voidaan koristaa esimerkiksi viheralueilla, Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Randell (kok) sanoo.
Samaa ajatusta on toteutettu esimerkiksi Pohjoisesplanadilla Helsingissä, jossa terassit on saatu kaduille normaalia leveämpiä jalkakäytäviä rakentamalla. Helsingin kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen korostaa, että Helsinki aikoo tulevaisuudessakin rakentaa voimakkaasti kaikentyyppisiä kävelyalueita.
Turun kävelykatualueen laajentamissuunnasta ei vallitse täyttä yksimielisyyttä. Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulun talousmaantien professori Heli Marjasen mielestä kävelykadun jatkaminen Yliopistonkadulle torin suuntaan on hieman outo ajatus.
– Ei sillä tyhjällä kadunpätkällä ole mitään, minkä takia ihmiset sinne menisivät. Jotenkin kävelykadun ideaan kuuluu, että siellä on tiuhassa kiinnostavia yrityksiä, eikä puistikkoa.
Neliön muotoinen ehdotus
Marjanen jatkaisikin kävelykatualuetta mieluiten torin laitaa myöten Aurakadulle, jossa luontaisina kävelykatukohteina olisivat mm. Hansakorttelin sisäänkäynti ja Svenska Teatern.
– Siinä tuntuu jotenkin tapahtuvan koko ajan ja lisäksi silloin tori levittäytyy sellaisena oikeana, valoisana aukiona, eli luonnollisena kävelykadun jatkeena, Marjanen visioi.
Mutta kuinka laajamuotoinen kävelykeskusta Turussa voisi professorin mielestä toimia?
– Pysäköintitilojen sijoittelusta se pitkälti on kiinni. Minä tekisin neliön muotoisen kävelykeskustan. Silloin saisi paljon pinta-alaa, mutta kaikki olisi lähellä, eikä autolle joutuisi kävelemään liian pitkää matkaa.
Päivitetty 15.6.2004 3:00:39 | Tulostettava versio
Turku 775 vuotta
Linnan Tonttu kirjoitti 09:01 ilmianna asiaton viesti
vastaa
Samalla, kunTurku juhlii Aurajoen rannoillaan 775v juhliaan. Kokoomuslaispoliitikot ovat valmistautumassa tuhoamaan Turun toria rakennuttamalla sinne parkkiluolan liike-elämän vaatimuksista. Todellista tarvetta torinalaiseen parkkiluolaan ei ole, koska nyt jo turkulaiset parkkitalot ja -luolat ammottavat tyhjyyttään autojen puutteessa.
Luolan rakentamisen yhteydessä tullaan tuhoamaan merkittävää maamme kulttuurihistoriallista aarteistoa, vuosisatoja vanhaa kaupunkikerrostumaa.
Näin Turussa !
Nostan kytkintä kirjoitti 08:07 ilmianna asiaton viesti
vastaa
Turun kävelykatu on vielä hieman lapsenkengissään
VILLE PYYLAMPI
Turkulaiset eivät ole vielä täysin löytäneet kävelykatua kauppa- ja ajanviettopaikkana. Suunta on jo selkeästi parempaan päin, mutta keskustassa liikkuu kauppiaiden mukaan edelleen vähemmän ostajia kuin ennen Yliopistonkadun muuttamista kävelykaduksi.
Itse kävelykatua ei kuitenkaan pidetä syyllisenä, vaan alueen kauppiaita edustavan Yliopistonkatu ry:n puheenjohtaja Riitta Suomi nostaa syiksi mm. keskustan kalliit parkkimaksut, kaupungin ulkopuolelle rakennetut jättimarketit sekä kävelykadun keskeneräisen ilmeen.
– Kaikkien kauppiaiden mielestä keskustassa on edelleen vähemmän väkeä kuin ennen näitä myllerryksiä. Mutta kunhan alkuhankaluuksista on päästy, on selvää, että kävelykeskusta pystyy tarjoamaan paremman atmosfäärin kuin joku peltomarketti, Riitta Suomi sanoo.
Kokemukset vanhemmista kävelykatukaupungeista ovat osoittaneet, ettei kävelykadusta synny kaupunkilaisten olohuonetta parissa vuodessa.
– Eihän palvelutarjonta ole missään nimessä heti kunnossa. Ja ellei kävelykadulla ole tekemistä, niin ei ihmiset sinne tule. Kun meillä 1980-luvulla aloitettiin, niin ihmisten houkuttelemiseksi järjestettiin aluksi paljon tapahtumia ja tuotiin palveluita sinne vaikka markkinakojuissa, muistelee Oulun keskustan kauppiaita edustavan Liikekeskus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Viertola.
Turun katu hyvin lyhyt
Nopea vertailu osoittaa, että nykyisellään Turun kävelykatu on varsin lyhyt Poriin, Jyväskylään tai Ouluun verrattuna. 177 000 asukkaan Turussa ”oikeaa”, ainoastaan kevyelle liikenteelle sallittua kävelykatua on vain 280 metriä ja osittain autoille sallittua 120 metriä.
Sen sijaan 76 000 asukkaan Porissa puhdasta kävelykatua on hieman yli 500 metriä, 82 000 asukkaan Jyväskylässä jo 600 metriä ja 126 000 asukkaan Oulussa hieman vajaa 650 metriä. Oulussa ja Porissa on lisäksi osittain autoille sallittuja katuosuuksia.
Erityisesti Oulu on hyvä vertailukohta Turulle, sillä molemmat ovat merellisiä kaupunkeja, joiden ydinkeskusta levittäytyy monen korttelin alueelle. Tästä johtuen Oulussa onkin useasta kadusta muodostuva kävelykeskusta, jota aiotaan laajentaa noin 250 metrillä vuonna 2007.
Toisin kuin monessa uudemmassa kävelykatukaupungissa, Oulussa ei ole enää pelkoa liike-elämän vastustuksesta.
– Silloin kävelykadun alkuaikoina sitä kyllä vastustettiin, mutta nyt on asiat toisin. Laajennusta odotetaan liike-elämän puolella vesi kielellä, Oulun kaupungin liikenneinsinööri Jaakko Ylinampa toteaa.
Ruokaa, juomaa ja pikkuputiikkeja
Jyväskylän ja Oulun kävelykatuja pidetään Porin ohella onnistuneina esimerkkeinä suomalaisesta kävelykaturakentamisesta. Ouluun ensimmäinen kävelykatuosuus rakennettiin vuonna 1987 ja Jyväskylään koko katu kerralla 1991.
Molemmissa kaupungeissa kävelykatujen yrityskanta on käynyt läpi perusteellisen muutoksen, jossa alueelle on hakeutunut palvelualan yrityksistä mm. ravintoloita, pubeja, kahviloita, partureita ja kauneudenhoitoon sekä hyvinvointiin erikoistuneita liikkeitä. Tavaraa myyvistä yrityksistä kävelykadut ovat vetäneet mm. vaate- ja kenkäliikkeitä, kännykkäliikkeitä, kello- ja kultakauppoja, optikoita sekä kameraliikkeitä.
– Meillä Oulussa suunta on ollut paljon tilaa vaativien liikkeiden väistyminen pienten, kallista tavaraa tai palveluita myyvien liikkeiden sekä toisaalta suurten tavaratalojen tieltä, Oulun kauppiaiden Heikki Viertola kertoo.
Mielenkiintoinen piirre on myös se, etteivät tilaa ja autoyhteyksiä vaativat kodinkoneliikkeet ole Oulussa ja Jyväskylässä täysin jättäneet kävelykatualuetta.
Monet ovat etsineet liikepaikkansa kävelykatualueen reunoilta, jossa ne ovat toisaalta keskustassa pyörivien ihmisten, toisaalta autolla tulevien ostajien ulottuvilla.
Päivitetty 15.6.2004 3:00:41 | Tulostettava versio
Häpeän kokoomuslaisuuttani Turussa...
Wille -Poika kirjoitti 08:13 ilmianna asiaton viesti
vastaa
Niinpä Turussa apulaiskaupunginjohtaja Manni(kok) paassipoikanaan A.Randel,kaupungin hallituksennpuhjoht .Kykypuolueesta, vastustatavat TuRun kävelykeskustan laajentumista.Eli siis tanssivat Turussa vain ja ainoastaan liike-elämän pillin siivittäminä. Asia oli jo piffi poliitikkojen puolesta Meidän Turku ry.n järjestämässä näennäiskokouksessa käveykeskustan puolesta.
Kokoomuslainen TS:ssä tänään...
Wille -Poika kirjoitti 08:16 ilmianna asiaton viesti
vastaa
Kotimaa
Turussa laajennetaan autojen ja kauppiaiden ehdoilla
Yliopistonkadun jatkamisesta kävelykatuna Kauppiaskadulle asti on tehty valtuustopäätös, mutta 150 metrin jatko-osan toteuttaminen liittyy laajempaan kysymykseen siitä, milloin ja miten Kauppatorin saneeraus tehdään.
Muutenkin Turussa ollaan varovaisia kävelykeskustan laajentamisen suhteen.
– Jos liian äkkiä mennään, eikä ole parkkitiloja riittävästi, niin kaupoilta katoaa asiakkaat. Keskustan ilmettä voidaan uudistaa myös niin, ettei sitä tarvitse muuttaa kokonaan kävelykaduksi, vaan sitä voidaan koristaa esimerkiksi viheralueilla, Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Randell (kok) sanoo.
Samaa ajatusta on toteutettu esimerkiksi Pohjoisesplanadilla Helsingissä, jossa terassit on saatu kaduille normaalia leveämpiä jalkakäytäviä rakentamalla. Helsingin kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen korostaa, että Helsinki aikoo tulevaisuudessakin rakentaa voimakkaasti kaikentyyppisiä kävelyalueita.
Turun kävelykatualueen laajentamissuunnasta ei vallitse täyttä yksimielisyyttä. Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulun talousmaantien professori Heli Marjasen mielestä kävelykadun jatkaminen Yliopistonkadulle torin suuntaan on hieman outo ajatus.
– Ei sillä tyhjällä kadunpätkällä ole mitään, minkä takia ihmiset sinne menisivät. Jotenkin kävelykadun ideaan kuuluu, että siellä on tiuhassa kiinnostavia yrityksiä, eikä puistikkoa.
Neliön muotoinen ehdotus
Marjanen jatkaisikin kävelykatualuetta mieluiten torin laitaa myöten Aurakadulle, jossa luontaisina kävelykatukohteina olisivat mm. Hansakorttelin sisäänkäynti ja Svenska Teatern.
– Siinä tuntuu jotenkin tapahtuvan koko ajan ja lisäksi silloin tori levittäytyy sellaisena oikeana, valoisana aukiona, eli luonnollisena kävelykadun jatkeena, Marjanen visioi.
Mutta kuinka laajamuotoinen kävelykeskusta Turussa voisi professorin mielestä toimia?
– Pysäköintitilojen sijoittelusta se pitkälti on kiinni. Minä tekisin neliön muotoisen kävelykeskustan. Silloin saisi paljon pinta-alaa, mutta kaikki olisi lähellä, eikä autolle joutuisi kävelemään liian pitkää matkaa.
Päivitetty 15.6.2004 3:00:39 | Tulostettava versio
Turku 775 vuotta
Linnan Tonttu kirjoitti 09:01 ilmianna asiaton viesti
vastaa
Samalla, kunTurku juhlii Aurajoen rannoillaan 775v juhliaan. Kokoomuslaispoliitikot ovat valmistautumassa tuhoamaan Turun toria rakennuttamalla sinne parkkiluolan liike-elämän vaatimuksista. Todellista tarvetta torinalaiseen parkkiluolaan ei ole, koska nyt jo turkulaiset parkkitalot ja -luolat ammottavat tyhjyyttään autojen puutteessa.
Luolan rakentamisen yhteydessä tullaan tuhoamaan merkittävää maamme kulttuurihistoriallista aarteistoa, vuosisatoja vanhaa kaupunkikerrostumaa.
Näin Turussa !
Vastaukset 1
Vanhimmat
En ole kokoomuslainen, mutta pidän silti Turusta. Varsinkin Turun Linna kiehtoo ja tuomiokirkko myös. Niin ja onhan sieltä suosikkijoukkueeni TPS :)
On yksi asia mistä en oikein pidä Turussa. Jotenkin tuntuu siltä, että siellä Turussa ihmiset kävelevät aika paljon päin punaisia, siis jalankulkijat eivät noudata liikennevaloja. Se nyt on tosin aika pieni haitta. Muistetaan kuitenkin, että Turussa asiat voivat mennä päin Prinkkalaa ja vanhoilla päivillä voi joutua painumaan Hemmettiin :P