elektroniikkaroska on ongelma nykyautoissa. Yhtenään rikki kuten tietokoneetkin. Nyt on löytynyt taas vahvistusta sille väitteelle, mihin johtaa toimivan mekaanisen järjestelmän vaihtaminen digitaaliseen: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/mita-kello-on-tarkkana-helsingin-asemalla/art-1288419687779.html
Yhä lisääntyvä
Auto Masentaja 2
18281
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Elektroniikka on halpaa, ja siitä on helppo tehdä mukavia himmeleitä .
Kalleimpia osia ovat sähkömekaaniset komponentit ja niitä yritetään välttää.
Mekaaninen tietysti kuluu ja alkaa toimimaan huonosti. Digitaalitekniikan ongelma on se, ettei se toimi huonosti ollenkaan, vaan lakkaa toimimasta kerralla kokonaan.
"Digitaalitekniikan ongelma on se, ettei se toimi huonosti ollenkaan, vaan lakkaa toimimasta kerralla kokonaan. "
Esim dvb-t laiteet toimivat kyllä pätkien, jos signaali on huono tai että ääni tulee mutta kuva ei. Analogiamaalimaan verrattuna digihäiriöiden oireet ovatkin tyyppiä katkokset, analogiamaailmassa jatkuva kohina on ongelma.
Autoelektronikan ongelma on kova hinta, vain pc teollisuudessa pystyttään tuottamaan edullisisa osia, sielläkin pari vuotta vanhasta teknologiasta voi joutua maksamaan tuplahinnan kuten ddr2 muistien kohdalla on nyt.
Eivät mekaaninen ja digitaalinen ole mitenkään toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Voi olla mekaanista ja digitaalista (esimerkiksi normaali valokytkin), mekaanista ja analogista (himmenninkytkin), jne.
Mutta mitenkäs se elektroniikkaroska nykyautoissa. Milloinka viimeksi autosi on jättänyt sinut tielle elektroniikan petettyä ja milloin viimeksi mekaniikan petettyä? Ainakin itselläni jokainen tiellejättö on johtunut mekaanisesta ongelmasta (renkaan puhkeaminen, laturin johto irronnut, jne).
Tosin viime kerrasta on varmaan kymmenen vuotta. Autot ovat nykyään vaan niin pirun luotettavia.
Vaikka kyllä se ärsyttää. Nytkin on CD-soittimessa jotain häikkää. Pitäisi varmaan putsata, veikkaan että on pölyyntymisessä se ongelma. :)
Omistin vm. -90 Mazdan ja se jäi kerran tielle elektronisen sytytysyksikön hajottua, kuten elektroniikka tyypillisesti hajoaa, auto kuoli kerrasta varoittamatta yhtään eikä millään käyntiin kun kipinä kertakaikkiaan puuttui kokonaan. Hinurilla korjaamolle, uusi osa tilalle ja taas mentiin kuin ei mitään.
kaikki asiathan pitää ja kannataa yleistää. Kuinhan paljon tuo kellon koneisto ja elektroniikka on yhteneväistä auton elektroniikkaan.
Taas yksi menneisyyteen jämähtänyt pappa haikailee parta täristen perempia, dementian kultaamia, aikoja.
Mekaniikkahan se epätarkkaa ja -luotettavaa on silloin, kun pitää jotain tehdä tarkasti eikä vaan brutaalisti vähän sinnepäin.
Tuossa aseman kellossakin on pettänyt mekaniikka, joka ei tuulen vuoksi ole kyennyt liikuttamaan viisareita elektronisen ohjauksen mukaisesti.
Ja kun kerran kelloista puhutaan... kvartsikellot pystyvät yleensä leikiten 30 s/kk eli vajaa 1 s heittoa vuorokaudessa -tarkkuuteen. Toki joitain poikkeuksia, esim. tietokoneiden emolevyjen "reaaliaikakellot", jolla toleranssi voi olla minuutti päivässä...
Mutta mekaanisilla rannekelloilla 30 s/päivä on jo kohtuullinen tarkkuus! Mekaaninen kello, joka heittää "vain" -4... 6 s päivässä luokitellaan jo 1. luokan kronometriksi! Siis puhuttaessa rannekelloista. Toki joku kaappikello pääsee tähän & parempaakin tarkkuuteen ... mutta "kenttäkäytössä" ei mekaniikka enää ole vuosikymmeniin ollut kilpailukykyistä, vaikka mekaanisia kelloja on muutama vuosisata rakenneltu ja paranneltu.
Kvartsikelloillekin on nykyään olemassa kronometriluokitus. Siinä vaatumuksena on max. 0,07 s heitto vuorokaudessa. Melkein kahden dekadin ero mekaanisiin verrattuna.
Mekaanisella kellolla ei myöskään tarkkuus säily, vaan sitä pitäisi rukata vuoden, parin välein. Ja huoltaa 4-7 vuoden välein (mikä on monimutkaisemman koneiston tapauksessa jopa muutaman satasen arvoinen juttu). Kvartsikellolle riittää pariston vaihto 3-10 vuoden välein.
Ja sitten on monipuolisuus. Pelkkää aikaa näyttävän mekaanisen voi saada muutamalla satasella, mutta lisätäänpä soppaan ajanotto tai herätys - elektronisten kellojen ihan normitoimintoja - niin hintalappu on heti nelinumeroinen. Lisätään vielä karkausvuodetkin osaava kalenteri tms. niin sitten onkin hintalappu 5 numeroinen.
Vuonna 1973 tai -74 ostamani täysin mekaanisen automaativetoisen kellon olen joutunut putsaamaan tähän mennessä jo yhden kerran ja yksi ratas sinne piti uusia. Patteria ei ole tarvinnut vaihtaa (sellaisen osan rikkoutuminen jota kellossa ei ole, ei haittaa) kertaakaan.
Joululahjaksi saamani kvartsikello lojuu pöytälaatikossa koska sen patterin vaihto maksaa aivan liikaa ja se pitää tehdä parin vuoden välein. Toki se on tarkempi ja sen analogi- ja diginäytöt voi panna eri aiaan (kätevä ulkomaanmatkalla), mutta mekaanisen kellon käyntivirhe on luokkaa muutama sekunti vuorokaudessa eikä haittaa mahdottomasti.
Maksoi aikanaan teknikon kuukausipalkan verran ja merkki on Eterna Matic 1000.
Auto on minulla pysähtynyt tielle yhden kerran pikkuista vaille miljoonan ajokilometrin aikana. Vaihtovirtalaturin hiilet loppuivat ja sen seurauksena akku tyhjeni. Lähti käyntiin apuvirralla ja pääsin vielä huoltoasemalle jossa latasin akun.
Puoliskon autossa oli käyntiinlähtövaikeuksia ja pysähteli ajossakin. Viaksi paljastui virranjakajan impulssianturin johtojen eristeen väärä materiaali joka ei kestänyt lämpöä. Puoliskon toisessa autossa saman aiheutti huono kosketus virranjakajan ensiöpiirin liittimessä. Luetaanko nämä sitten mekaanisiksi vai elektronisiksi vioiksi, sen päätelköön kukin tahollaan.
pitäisihän autonasentajalta / mekaanikolta / teknikolta, mikä lienetkin, onnistua yhden kellon pariston vaihto itse tehtynäkin.
Viimeiseen kymmeneen vuoteen autoissa muuten ei ole virranjakajaa ollut enää ollenkaan, niimpä oma väittämäsi käy toteen, sellaisen osan rikkoutuminen jota autossa ei ole ei haittaa mitään :P
Miten olet voinut todentaa jonkin johtojen eristeen olevan syypää käyntihäiriöihin eikä itse anturi? Ehkä anturi olisi toiminut modernilla väylätekniikalla paremmin kuin wanhanaikaisilla sähköjohdoilla :P
V-ittu kun autojakin on valmistettu jo sata vuotta niin luulisi jo olevan niin perusasiat hallussa kuin oikeiden materiaalien valinta käyttökohteen mukaan jottei tulisi mitään lämpöä kestämättömiä eristemateriaaleja tms "aloittelijan" mokia autoihin. Onhan se nyt tyhmää jos ei mitään opita milloinkaan vaan samat perusmokat on ja pysyy, "näin on tehty ennenkin ja näin tehdään vastakin".
Kvartsikellokin pitää huoltaa jos siinä on viisarit, eli rattaita ja muuta mekaniikkaa, myös kellon tiiviys pitää tarkastaa vähintäin jokaisen pariston vaihdon yhteydessä. Tosin kuka halpaa kvartikelloa raaskii ja ymmärtää huollattaa tai korjauttaa, vaan se heitetään tylysti roskiin.
Tämä kellojen tarkkuuden ihannointi on turhaa, sillä tuolla muutaman sekunnin heitto päivässä tai viikossa ei oieasti merkitse mitään. Kelloahan vilkaistaan ja katsotaan summitaisesti missäpäin tunti ja minuutti viisarit ovat. Ehkä TeamAhman sketsit ovat sekoittaneet toisten päät?
Mekaanisessa kellossa juurikin se mekaniikka on SE juttu ja siitä ollaan valmiita maksamaan jopa viisikin numeroisia summia, ainakin muualla päin maailmaa kuin täälllä Härmän takapajulassa jossa kaikki tulee viiveellä. Mutta muutos on jo käynnissä ja nuo kauniit ja upeat tekniikan ja historin mekaniikan ihmeet ovat taas muodissa ja tulossa jopa Suomalaistenkin ranteisiin.
En kyllä ymmärrä miksi tätä puidaan täällä autopalstalla.
Ehkä siksi koska autot ovat ottamassa harppauksen tuonne patteri/elektroniikka puolelle kun kelloissa ollaa jo palaamassa mekaaniseen suuntaan.
> Kelloahan vilkaistaan ja katsotaan summitaisesti missäpäin
> tunti ja minuutti viisarit ovat.
Sinusta en tiedä, mutta jos minä esimerkiksi sovin olevani jossakin kahdeksalta, niin se on sitten 08:00 (tai 20:00), eikä mitään "sinne päin". Minutin tarkkuus on minusta vielä hyväksyttävää, mutta sen enempää ei sovi olla myöhässä.
On kyllä täällä töissäkin muutamia ihmisiä, jotka valuvat palavereihin 10 minuttia myöhässä, jos nyt muistavat tulla ollenkaan...
Noh, minä nyt en rannekelloa pidä muutenkaan. Haittaa elämää eikä pysy ajassa. Kellonhan tulee hakea jostain oikea aika vähintään kerran päivässä, ettei synny heittoa. Kännykkä on kohtalainen kellon korvike.
"Sinusta en tiedä, mutta jos minä esimerkiksi sovin olevani jossakin kahdeksalta, niin se on sitten 08:00 (tai 20:00), eikä mitään "sinne päin". Minutin tarkkuus on minusta vielä hyväksyttävää, mutta sen enempää ei sovi olla myöhässä."
Siis tarkoitin sitä sekuntti viisaria joka jonka pitäisi joittenkin mukaan olla aina ja ehdottomasti oikeassa. Palavereihin ja muihin tärkeisiin tapamisiin on kohteliasta olla hieman etuajassa, jollonkaan ei sekuntti tarkkuudella tehdä mitään.
Jokaiselle löytyy kyllä sopiva kello tai ajannäyttäjä, mutta ei kenenkään tarvitse olla niin ehdotonta ja "oikeaa"mieltä makuasiosta.
> Siis tarkoitin sitä sekuntti viisaria joka jonka pitäisi
> joittenkin mukaan olla aina ja ehdottomasti oikeassa
Mutta jos kello heittää vaikka vain 6 sekuntia päivässä, tarkoittaa se, että reilussa viikossa heitetään jo minuutti. Vuodessa lähemmäs tunti. Ja tuo ilmeisesti lasketaan jo kronoksi...
Kuinkas usein sitä jaksaa tarkistaa, että kello on oikeassa? Minä tarkistin paristonvaihdon yhteydessä, silloin kun minulla vielä kello oli käytössä. Tosin viimeisimmässä ei tarvinnut vaihtaa paristoja.
Kyllä sillä sekuntiviisarillakin on merkitystä. Jos vaikka radiosta haluaa uutiset kuunnella, niin ne alkavat tasalta, eivät muutamaa sekuntia yli. Autossa ärsyttää, kun kello on noin 12 sekuntia jäljessä. Pitäisi korjata, mutta ei ole jaksanut vielä (vaativaa, kun pitää saada jostain tarkka aika muulloin kuin tasatunnilla :D).
Yksi vaihtoehto on tietysti pitää kello hieman edellä. Tällöin ehtii...
> Joululahjaksi saamani kvartsikello lojuu pöytälaatikossa koska sen patterin vaihto maksaa aivan liikaa ja se pitää tehdä parin vuoden välein.
No, onpas lelu. Yleensä paristo kestää 3 vuotta ja onhan noita aurinkoenergialla ei kellon liikkeellä itsensä lataaviakin.
> Maksoi aikanaan teknikon kuukausipalkan verran ja merkki on Eterna Matic 1000.
Siis laatukello. Eipä tuollaisia joka pojalla ollut - siis etenkään pojilla... kouluikäisillä. Ja nämä peruskellot jaksaakin pitkään vähällä / huonollakin huollolla, kun vaan kuori pitää vettä.
Halvalla kellolla tai iät ajat huoltoa vailla ja vähän kosteuttakin sisuksiina saaneella laatukellolla tarkkuus olikin sitten /- MINUUTTI päivässä. Eli jos ei joka aamu muistanut laittaa kelloa aikaan, niin melkolailla suuripiirteistä oli ajan näyttö.
Ja tulee siitä hyvänkin kellon muutama s/vrk heitosta riesa, jos sattuu omistamaan useamman kuin yhden kellon... Juuei tietenkään ylitiönuukilla suomijulleilla tätä ongelmaa ole, vaan sama kello käy raksalle ja häihin.
Myöskään nämä monimutkaisemmat värkit, missä on täydellistä kalenteria, ajanottoa tms. eivät sitten huoltovapaita olekaan. Näissä liipotin tikittää yleensä suuremmalla taajuudella (8 kertaa/s vs. tavallisten kellojen 6 tai vain 4 krt/s) ja voimaakin tarvitaan enemmän lisäkilkkeiden pyörittämiseen -> voitelun tarve ja kuluminen ovat paljon suurempia.
Ja silti, tuosta liipottimen taajuudesta johtuen, teoreettinen tarkkuus ajanotossa on 1/8 s, käytännössä tolerenssi on paljon suurempi monessa kellossa ajanottolaskuri pyörähtää ympäri jo 30 min jälkeen eli pidempien jaksojen mittaus vaatii huolellisuutta/hyvää muistia.
Karkausvuodet yms. osaava kalenteri on mekaniikalla toteutettuna jo miltei ufoluokkaa. Pahimmillaan rakenne on niin monimutkainen, että koneiston pystyy asettamaan oikeaan aikaan (jos kello on seissyt pitkään) vain kelloseppä.
No, jonkinlaisia taideteoksiahan nämä mekaaniset ovatkin olleet jo viimeiset pari vuosikymmentä - luotettavuudessa, monipuolisuudessa, hinnassa, käytön helppoudessa, huoltokuluissa (pariston vaihto kympin vs. mekaanisen huolto satasen tai kaksi) ja tarkkuudessa elektroniikka vie 6-0. Eikä kvartsikellon kanssa tarvitse tyytyä led -näyttöön, kuten toinen 70-luvulle jämähtänyt horisko tuossa houraili, vaan on myös täysin analogisella "käyttöliittymällä" eli viisareilla varustettuja. Joissa silti nämä ajanotot, herätykset jne.
Vrt. jossain autossa (Ford?) oli aikanaan mekaniikalla toteutettu ABS. Ei tullut menestystä. Ei mekaniikalla pysty kunnolla toteuttamaan mitään tarkkuutta vaativaa. Niinkuin nykyisten päästärajojen edellyttämä polttoaineen annostelu. Ja hyvä niin. Kaupan päälle saatiin autot, jotka lähtevät avaimesta vääntämällä käyntiin. 1. yrityksellä. Ja myös pysyvät käynnissä. Nimim. kokemusta on mm. oikuttelevista automaattiryypyistä. Jollaiselle 6 vuoden ikä oli jo liikaa ... ja korjaus olisi tapahtunut kätevästi uusimalla kaasutin.
Ei siis enää nykyään siirry kolmasosa autoilijoista joukkoliikenteen käyttäjiksi aina, kun tulee -20...-30 °C pakkaset. Kuten vielä 70-luvun lopulla näytti tyyli olevan. Mutta eihän sitä silloin viaksi laskettukaan, jos auto ei aina välillä käynnistynyt Se vaan kuului pelin henkeen.
Noita virranjakajajuttuja jo muut kommentoivat ansiokkaasti. Edustavat juuri sitä, vika-altista, mekaniikkaa, josta ollaan päästy eroon.
> Kvartsikellokin pitää huoltaa jos siinä on viisarit, eli rattaita ja muuta mekaniikkaa
Paskat täytyy. Kvartsikoneistossa kuluminen on täysin olematonta. Viisareita nykäistään korkeitaan kerran sekunnissa eteenpäin, mutta muutoin koneisto on täysin levossa.
Mekaanisessa koneistossa jousen voima pyrkii koko ajan pyörittämään rattaita ts. ne ovat jatkuvasti kuormitettuina. Ratasketjun toisesta päästä löytyy puolestaan liipotin, joka säännöstelee nopeutta, jolla rattaat pääsevät pyörimään. Suoraan liipotinkoneistoon kytketty ratas pyörähtää kierroksen minuutissa ...(tähän on tietenkin kytketty sekuntiviisari), muttei tasaisella nopeudella, vaan liipottimen taajuudesta riippuen pienin, 4-10 kertaa sekunnissa toistuvin nykäyksin. Vuorokauden aikana liipotin nitkuttaa edestakaisin 172800-432000 kertaa. Kvartsikoneistossa taas on elämää *korkeintaan* kerran sekunnissa. Jos sekuntiosoitinta ei ole, niin silloin tahti on vain 2-3 kertaa/minuutissa = muutama tuhat nykäystä vuorokaudessa.
Lisäksi automaattivetoisissa koneistoissa on painava punnus alennusvaihteisto ja räikkä/suunnanvaihdin, jotka syöttävät voimaa jouselle.
> Ehkä siksi koska autot ovat ottamassa harppauksen tuonne patteri/elektroniikka puolelle kun kelloissa ollaa jo palaamassa mekaaniseen suuntaan.
Niin, koska elektroniikka on halvempaa & luotettavampaa ... eikä vaadi samalla lailla käsityönä tehtyä (=kallista) hienosäätöä/rukkaamista kuin mekaniikka.
Mekaanisissa kelloissa jujuna on nostalgia ja/tai se, että niissä on aina mukana myös aimo annos käsityötä. Silloinkin, kun käytetään sarjatuotantona tehtyjä osia. Käsityön tarve tarkoittaa myös automaattisesti pieniä valmistussarjoja eli jonkinmoista yksilöllisyyttä.
Elektroniikan kanssa taas pienten määrien valmistus on käytännössä mahdotonta - se on joko massatuotanto tai ei mitään.
LED matriisikello saa heittää vaikka kuinka paljon kun ei siitä ymmärrä kuitenkaan mitään mutta on helvetin coolin näköinen ranteessa kun käynnistyessään automaattisesti tietyin väliajoin on ruutu täynnä punaisena hehkuvia ledejä ja siirtyy sitten näyttämään aikaa ledipalkeilla :D
elektroniikkahan on hyvin kestävää ja toimivaa kunhan se toteutetaan oikein.
Minulla ei ole tietokonekkaan hajonnut kertaakaan, ehkä olen ollut onnekas.
Tuo autojen väylätekniikka vaikeuttaa vian löytymistä, koska diaknostiikkaohjelmat eivät pysty aina löytämään oikeaa vikapaikaa.
Mekaniikka ja vanhat sähköthän ovat hajoavia jos vaan muistaa aikaa taakseppäin. Missähän nyt mentäisiin jos nykyisten autojen kaikki sähkötoimiset härpäkkeet olisivat toteutettu vanhalla periteisellä sähkötekniikalla, ehkä viat löytyisivät helposti, mutta niitä kyllä riittäisi enemmän kuin tarpeeksi.
Tuo kello esimerkki ei oikein istu malliksi automaailmaan.
ei ole mullakaan tietokoneissa ollut muita vikoja kuin kiintolevyn hajoaminen ja vanhassa pöytäpc:ssä näppäimistön kontaktit kuluneet, molemmat mekaanisia osia. Rikki mennyt kiintolevy kuulosti siltä kuin lukupää olisi alkanut sorvata levyä :D
En tiedä tarkoittaako aloittaja käyttöjärjestelmän mahdollisia ongelmia tietokoneen rikkoutumisena, ei kannattaisi vierailla niillä tissiviihdesivuilla...
Onhan mekaniikassa omat hienoutensa. Nehän ovat todella sitä insinöörityön taidonnäytteitä. Mitä monimutkaisempi rekkula on tehty täysin mekaanisesti, sitä enemmän sellaista tutkiessaan nostaa hattua niiden suunnittelijoille.
Itsekin muistelen kun pari kymmentä vuotta sitten roska-astioiden pesussa käytettiin härpäkettä, joka oli paineilma toiminen ja paineilmapiirien ohjaus tapahtui myös paineilmalla. Aika mielenkiintoinen toteutus, joka ei kuitenkaan koskaan toiminut kunnolla, koska liittimet yms. vuosivat.
Silti, täytyy arvostaa, että lähdettiin koittamaan jotain sellaista, missä aita ei todellakaan ole matalimmillaan.
En nyt tiedä onko tuo pesuhärpäke nyt ihan sitten mekaaniseksi laskettava, mutta ei ollut ainakaan sähköllä ohjattu.
Onhan noissa Boschin K-jeteissäkin sitä jotain, vaikka turha niidenkään perään on oikeasti haikailla. Ainakin itse olen onnellinen kun sellaista ei autostani löydy.