en jaksa
10.10.2011 07:40
"Veljet ja sisaret Kristuksessa rukoilkaa puolestamme.Sanassa sanotaan ettei Jumala salli kärsimystä yli rajojen,mutta meillä se on tainut mennä ohi.Tämä jo vuosia kestänyt ruumiillinen ja henkinen kuritus vie meiltä järjen.Itse olen kuin järkeävailla,loppuunpalanut raakki.Tunne valtavaa häpeeä itsestäni,kun en pysty huolehtimaan perheestäni.Olen yrittänyt antaa taakkani Jeesuksen kannetavaksi,mutten oikein osaa tai ehkä huomaa kuinka Herra kantaa.Tuntuu vaikka kuinka yritän niin aina tulee käsittämätöntä epäonnea,jopa ulkopuoleiset ihmiset ovat hämmästelleet vastoin käymisiämme.Elämäni on kuin Jobin kärsimykset,vailla järkeä ja rajaa.Välillä näyttäis ihmiset jotka tulevat auttamaan saavat osansa kurituksesta,olenko siis kirottu?En enää uskalla lähestyä ihmisiä kun pelkään heidän joutuvan osalliseksi tähän körmyytykseen.
Olen kyllä ollut ylpeä,korskea ja valehtelijakin olen.Olen rukoillut syntejäni anteeksi,mutta mikään ei muutu.Jumala kyllä siunasi minua runsaasti vuosikymmenet ja olin kiitollinen Jumalalle,kaikkea on ollut yllin kyllin.Mutta en ehkä anatnut kunniaa Herralle menestyksen aikoina,vaan ylpeilin mielellään pätevyydelläni aina lehti juttuja myöten.Nyt kun kaikki on menossa nurin ymmärän typeryyteni ja kuinka kaikki on Jumalalta,yksin Herralta.
Vielä on mahdollisuus,pieni liike Herralta niin olemme taas tiellä.Sanassasi sanot ettei palvelijasi jodu häpeään.Voisiko se koskea minuakin,huonoa palvelijaa,joka kyllä tahtoo tehdä oikein.Olen pyytänyt anteeksi antoa jo vuosia.ANNA ANTEEKSI ISÄ,ARMAHDA MINUA SYNTISTÄ. "
10.10.2011 07:40
"Veljet ja sisaret Kristuksessa rukoilkaa puolestamme.Sanassa sanotaan ettei Jumala salli kärsimystä yli rajojen,mutta meillä se on tainut mennä ohi.Tämä jo vuosia kestänyt ruumiillinen ja henkinen kuritus vie meiltä järjen.Itse olen kuin järkeävailla,loppuunpalanut raakki.Tunne valtavaa häpeeä itsestäni,kun en pysty huolehtimaan perheestäni.Olen yrittänyt antaa taakkani Jeesuksen kannetavaksi,mutten oikein osaa tai ehkä huomaa kuinka Herra kantaa.Tuntuu vaikka kuinka yritän niin aina tulee käsittämätöntä epäonnea,jopa ulkopuoleiset ihmiset ovat hämmästelleet vastoin käymisiämme.Elämäni on kuin Jobin kärsimykset,vailla järkeä ja rajaa.Välillä näyttäis ihmiset jotka tulevat auttamaan saavat osansa kurituksesta,olenko siis kirottu?En enää uskalla lähestyä ihmisiä kun pelkään heidän joutuvan osalliseksi tähän körmyytykseen.
Olen kyllä ollut ylpeä,korskea ja valehtelijakin olen.Olen rukoillut syntejäni anteeksi,mutta mikään ei muutu.Jumala kyllä siunasi minua runsaasti vuosikymmenet ja olin kiitollinen Jumalalle,kaikkea on ollut yllin kyllin.Mutta en ehkä anatnut kunniaa Herralle menestyksen aikoina,vaan ylpeilin mielellään pätevyydelläni aina lehti juttuja myöten.Nyt kun kaikki on menossa nurin ymmärän typeryyteni ja kuinka kaikki on Jumalalta,yksin Herralta.
Vielä on mahdollisuus,pieni liike Herralta niin olemme taas tiellä.Sanassasi sanot ettei palvelijasi jodu häpeään.Voisiko se koskea minuakin,huonoa palvelijaa,joka kyllä tahtoo tehdä oikein.Olen pyytänyt anteeksi antoa jo vuosia.ANNA ANTEEKSI ISÄ,ARMAHDA MINUA SYNTISTÄ. "
Vastaukset 2
Vanhimmat
Otin tämän viestin uudeksi avaukseksi, koska on kysymys hyvin merkittävästä asiasta.
Jota Herra kurittaa, sitä hän rakastaa, sanotaan Raamatussa.
Joh. 20:22-23 Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."
Ihan ensimmäiseksi kysyjälle tärkeä viesti:
Jeesuksen palvelijana, hänen käskynsä mukaisesti julistan sinulle. Usko nyt kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. USKO iloon ja vapauteen asti.
Miksi meitä koetellaan täällä ajassa? On väärin ymmärretty, jos ajattelemme niin, että nyt Jumala kostaa, kun olemme syntiä ja tottelemattomia. Se eri toimi näin, Jumala on rakkaus. Miksi kysymyksiä satelee helposti koettelemusten tullessa, vastaukset tietää kuitenkin ainoastaan Jumala.
On ihana asia että ihmisellä on valvova omatunto, se on Jumalan armoa.
Me olemme syntisiä, heikkoja vajavaisia ihmisiä. On tärkeätä että tiedostamme oman tilamme itsekin, ettemme eksy valheiden viidakkoon luulemaan itsestämme sellaista mitä me emme ole.
Jumala tietää tarkoin millaisia me olemme, paljon tarkemmin kun me itse, taikka naapurit ja läheiset. Mitä Jumala teki? Löikö hän meitä? EI! Hän uhrasi rakkaan Poikansa Jeesuksen, pelastaakseen meidät kadotuksesta.
Koettelemuksille on joskus ihan luonnollisiakin selityksiä, jotka johtuvat ihmisestä itsestään, mutta läheskään aina ei ole vastauksia. Itsesyytökset
eivät ainakaan paranna asiaa, vaikka nekin ovat luonnollinen seuraus epäonnistumisista.
Hmmm... Miksi teit uuden avauksen, vaikka tämä vanhakin avaus on vielä olemassa?
Nimittäin nythän voi käydä niin, ettei tämä ensimmäisen aloituksen tehnyt henkilö edes tule lukeneeksi tätä antamaasi vastausta tältä toiselta ketjulta, eikä siten tavoita vastaustasi lainkaan...