tämä on todella suuri VALE sillä todellinen tuntipalkka on yli 70 euroa tunnilta tukiaisineen.
kepumatematiikalla laskettuna duunarin tuntipalkka on pyörreästi 83 centtiä tunti ja sekin on reilusti yläkanttiin.
niin joo keput laskevat palkkansa niin kuin olisivat 24 tuntia vuorokaudessa töissä seitsemänä päivänä viikossa. tämä ei tietenkään pidä paikkansa.
taas on selvisi yksi kepuvalhe
kepumatematiikalla laskettuna duunarin tuntipalkka on pyörreästi 83 centtiä tunti ja sekin on reilusti yläkanttiin.
niin joo keput laskevat palkkansa niin kuin olisivat 24 tuntia vuorokaudessa töissä seitsemänä päivänä viikossa. tämä ei tietenkään pidä paikkansa.
taas on selvisi yksi kepuvalhe
Vastaukset 41
Vanhimmat
saavat paperimiestä parempaa palkkaa lypsämällä pari tuntia aamulla ja muuten hoitamalla pari tuntia vuorokaudessa. loppuaika maataakin uuninpankolla
Pumppupöllö itkee oman sossurahansa surkeutta ja kuvittelee jonku kylpevän rahassa.
Suoraa sanoen olet lapsellinen!
eihän kepurotta kerkiä tänne kirjoittelemaan kun on aina töissä
Lapsellista on väittää tuntipalkkaansa kolmeksi euroksi.
sovi unohtaa emäntien saamia luopumiseläkkeitä vaikka ovat tilan töissä koko ajan
näkyy olevan keskustalaisilla yllin kyllin. ei tarvitse kun katsoa tätä saittia ja huomata kuinka paljon keskustalaisilla on luppoaikaa törkeyksien kirjoitteluun
kansalaiset maksamme tukia, että keput pääsee ryyppää,ääm ja makoilemaan uuninpankolle
jotenkin tyhmiä ?
Naurattaa niin pirusti tuo sinun laskelma, me saadaan 37 euroa tunti kansallista tukea ja loput on sitten oikeaa kannattavaa tukea. Hoh,hoh,hooooooo Kapi se elää omillaan ja ei itke tuke, upseerit ei niin tee.
poistettava välittömästi
Sossut tekee sitä mitä parhaiten osaavat - olla koko sydämestään ilkeitä ja häijyjä! No eipä siltä aatteelta ja älyltä voi enempää odottaakaan:/
näyttämään hyvinkin pieniltä. Keppulit ilm. laskevat tuntipalkan näin: vuoden tulot jaetaan seur. luvulla: 365 x 24. Eli jakaja on 8760. Sinänsä huvittava tuo viljelijöiden homma: he ovat välillä yrittäjiä ja välillä palkansaajia, sen mukaan mikä milloinkin näyttää tarkoitukseen sopivammalta
ne laskevat tuntipalkkansa. oikea tapa laskea on että tunteja tulee noin 1780 ja tästä vielä vähennetään lomittajan tekemät tunnit
tienaa tommoset 150000 euroa vuodessa puhtaana käteen. tämän päälle tulee vielä ne eurot joilla tilaa pyöritetään
keskimääräinen tulo on alle 20000 € ja jaettuna 1,5 työntekijälle..
mainitsemasta summastasi puuttuu yksi nolla ja tämä on ihan normaalin tilan ansiot. päälle tulee vielä tuotantokustannukset. töitä tehdään karjatilalla muutama tunti päivässä. missään tapauksessa ei kahdeksaa tuntia eikä yhtä soittoa. viljatilolla tehdään vielä vähemmän ja ansiot ovat reippaasti yli sadantonnin vuodessa ja tämä on käteen jäävä tulo. myöskään ei sovi unohtaa maatilojen todella kevyttä verotusta
onneksi tämä kohtuuttomuus saadaan tämän hallituksen toimesta korjattua edes vähän
ei ole kaikki kynät penaalissa, kai sinulla on jotain näyttöä väitteillesi..
tukiaisten nostaminen. tukiaisiin käytetty summa jaettuna tilojen määrällä ja päälle tulee vielä tilan tuotto
750 miljoonaa, jaettuna 100000 eli viljelijöiden lukumäärällä, alaluokkalainen tuon laskee..
plus kehittämisrahat ja kansalliset tuet. kaiken huipuksi olette väärentäneet tuntikirjanpitoanne saadaksenne tilanteen näyttämään todellisuutta todella paljon surkeammalta
on mukana kaikki maatalouden tulot ja tässä vastine tuohon raporttiin
Viljelijöiden kirjaamiin työtunteihin ei sisälly huomattavaa arvionvaraisuutta
Työtunnit perustuvat henkilöittäin pidettävään työtuntikirjanpitoon, johon kirjataan paitsi maa- ja puutarhatalouden, niin myös metsätalouteen, porotalouteen ja kaikkeen muuhun yritystoimintaan käytetyt työtunnit. Henkilökohtainen ja täydellinen työtuntiseuranta varmistaa, etteivät kenenkään työtunnit voi nousta kohtuuttomiksi. Vain maa- ja puutarhatalouteen käytetyt tunnit kohdennetaan kustannukseksi maatalouden kannattavuuslaskentaan. VTV tarkastelee kotieläin-, kasvinviljely- ja muita maataloustöitä kutakin erikseen ja eri tilaryhmillä.
Kannattavuuslaskelmiin ei vaikuta se, miten yrittäjä on jaotellut työnsä näihin ryhmiin. Jos jollakin tilalla johonkin ryhmään on kirjattu enemmän töitä, niin toisessa on sitten vähemmän. Vain työtuntimäärien summa vaikuttaa kannattavuuteen. Jaottelua tehdään lähinnä tutkimustarkoituksia varten. VTV on ottanut tarkasteluun kussakin tapauksessa jonkin edellä mainituista jakoeristä antaen ymmärtää, että tilan koko työmenekki olisi moninkertainen todellisuuteen nähden. Työmäärät eivät ole moninkertaisia, sillä kuten tarkastuskertomuksestakin ilmenee, niin edes kaksinkertaisen työmäärän yksittäisessä työerässä tekeviä on vähän, ja näihin poikkeuksellisiin tilanteisiin on tietysti tilakohtaisia ko. vuonna esiintyviä syitä. Yksittäisten tilojen suurellakaan työmäärälläyksittäisessä työlajissa ei ole mitään näkyvää vaikutusta koko maan tai edes ko. tuotantosuunnan kannattavuustuloksiin.
Mitäköhän mulle työnantaja sanoisi jos toteaisin että "otanpa tuossa torkut ruoan päälle"?
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=29841.0
Mihinköhän kohtaan kirjataan nuo päivätorkut?
tulisi oikeissa töissä. keputöissä saa tukea jopa päivätorkkuihin
http://www.vtv.fi/files/1919/1992009_Maatalouden_kannattavuuden_laskenta_netti_1_.pdf
Tarkastuksen perusteella näyttää siltä, että MTT:n kannattavuuslaskenta
antaa maatilojen kannattavuudesta vertailutietoja pessimistisemmän kuvan.
Tämä johtuu laskentamenetelmistä ja epävarmuuksista lähtötiedoissa.
Eräät kirjanpitotilat ovat kirjanneet huomattavan suuria työtuntimääriä
verrattuna Työtehoseuran määrittämien työnormien mukaiseen työaikaan.
EU:n säädösten mukaisesti kirjanpitotilojen omaksi pääomaksi luetaan
myös valtion maksamat pääomahyödykkeet, päinvastoin kuin esimerkiksi
verotuksessa tehdään. Tällöin myös pääoman korkovaatimus on suurempi,
mikä heikentää kertoimella mitattua kannattavuutta.
3.7 Päätelmiä
Tarkastuksen perusteella maamme viralliseen maatalouden kannattavuuslaskentaan
liittyy useita sellaisia epäkohtia, jotka heikentävät tulosten informatiivisuutta
ja käyttökelpoisuutta maatalouspolitiikan suunnittelussa
ja seurannassa. Osalla pienemmistä kirjanpitotiloista kirjattujen työtuntien
55
määrä ylittää jostain syystä moninkertaisesti maataloustyöhön tarvittavan
ajan, mikä nostaa työtuntien keskiarvoja. Laskennassa käytetty painotus
korostaa tätä vaikutusta.
Omaksi pääomaksi lasketaan myös valtion rahoittamat pääomahyödykkeet,
päinvastoin kuin verotuksessa ja Yritystutkimusneuvottelukunnan
ohjeissa. Poistoprosentit ovat suurempia kuin viljelijöiden neuvontajärjestöjen
käyttämät poistot, ja laskelmissa käytetty palkkavaatimus on epäloogisesti
määritelty. Näiden syiden takia on todennäköistä, että EU:n
FADN-järjestelmän mukainen MTT:n kannattavuuslaskenta antaa todellisuutta
pessimistisemmän kuvan viljelijöiden tuntipalkasta ja oman pääoman
tuotosta.
Tarkastuksessa ei pystytty arvioimaan, millä tasolla maatalouden kannattavuus
todellisuudessa on. Voidaan kuitenkin todeta, että sekä maatalouden
neuvontajärjestöjen että rahoitusasiantuntijoiden arvioiden mukaan
maatalous ei ole Suomessa aivan niin huonosti kannattavaa toimintaa kuin
MTT:n laskenta näyttäisi osoittavan. Tätä arviota tukee muu toteutunut
kehitys. Myös tulovertailut muihin väestöryhmiin osoittavat, että viljelijäperheet
eivät ole mitenkään erityisen huonosti toimeentulevia. Tulotilastojen
perusteella ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä työlle ja pääomalle
saaduista korvauksista, sillä tiedot panosten määristä puuttuvat.
Johdannossa todettiin, että tavallisin kannattavuuden mittari yritystoiminnassa
on yritykseen sijoitetun pääoman tuottoprosentti. Tarkastuksen
perusteella vaikuttaisi siltä, että yleisesti käytössä oleviin kannattavuuden
tunnuslukuihin olisi syytä siirtyä myös maatalouden kannattavuuslaskennassa.
Kannattavuuskerroinlaskennan perustelut liittyvät maatalouden perinteisiin
tuotantoteknologioihin, joissa viljelijän oma työ oli merkittävin
tuotantopanos. Sen jälkeen pääomalla eli koneilla ja laitteilla on korvattu
maataloudessa merkittäviä määriä työtä. Työpanoksen arvo on nykyään
vähäinen verrattuna maatalouteen sijoitetun pääoman arvoon.
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuloksellisuustarkastuskertomuksessa ei ole esitetty, että taloudellisen edun tavoittelemiseksi maatalouden kannattavuudesta olisi tarkoituksellisesti vuosia annettu todellisuutta synkempi kuva.
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti
"Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuloksellisuustarkastuskertomuksessa ei ole esitetty, että taloudellisen edun tavoittelemiseksi maatalouden kannattavuudesta olisi tarkoituksellisesti vuosia annettu todellisuutta synkempi kuva."
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti
4 Tarkastusviraston kannanotot
Maatalouspolitiikan keskeisiä tavoitteita on turvata maatalouden kannattavuus.
Politiikan suunnittelussa, kohdentamisessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa
tarvitaan tämän vuoksi luotettavaa tietoa tuotannon kannattavuudesta
eri tuotantosuunnissa ja maan eri osissa. Maa- ja metsätalousministeriön
alainen tutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,
tuottaa maatalouden kannattavuustietoa, joka perustuu noin 900 kirjanpitotilan
toimittamiin tietoihin. Laskenta toteutetaan EU:n säädösten
mukaisesti.
Maatalouden kannattavuuden arviointiin on kehitetty muusta yritystoiminnasta
poikkeava menetelmä. Perusteluna on ollut viljelijän oman työpanoksen
merkittävä rooli tuotannossa. Laskennan tuottamissa kannattavuuskertoimissa
otetaan huomioon sekä viljelijäperheen työlle että omalle
pääomalle saadut korvaukset.
Tarkastuksessa voitiin vakuuttua MTT:n kannattavuuskirjanpidon ja
-laskennan teknisestä virheettömyydestä. Kannattavuuskirjanpidon etuna
voidaan pitää myös erittäin pitkiä aikasarjoja ja tuotantosuunnittaisia tarkasteluja.
Tarkastuksessa onkin keskitytty kannattavuuslaskennan lähtötietojen
luotettavuuteen ja laskentaoletusten tarkoituksenmukaisuuteen. Tavoitteena
on ollut muodostaa käsitys siitä, miten hyvin kannattavuuslaskenta kuvaa
maatilojen todellista kannattavuutta yrittäjän näkökulmasta. Tarkastusasetelman
ongelmana on ollut se, ettei ole olemassa luotettavaa, satunnaisotantaan
perustuvaa vertailutietoa maatalousyritysten todellisesta kannattavuudesta.
Käytetyt vertailutiedot ovat enemmän tai vähemmän epätäydellisiä.
Tarkastushavaintojen mukaan tuntikirjoihin merkityt työtunnit ovat
useilla kirjanpitotiloilla olleet moninkertaisia Työtehoseuran määrittämiin
maatalouden työnormeihin verrattuna. Eräissä tapauksissa työnormit on
ylitetty lähes kymmenkertaisesti. Tarkastuksessa ei selvitetty, miltä osin
poikkeamissa on kyse todellisuudessa tehdyistä työtunneista ja miltä osin
esimerkiksi puutteista tuntikirjojen täytössä. Vertailukohtana käytetyt työnormit
on alun perin määritetty eri tarkoituksiin, mutta karkeallakin tasolla
tehty vertailu osoittaa, että tuntien kirjaamisessa on ilmeisesti huomattavaa
arvionvaraisuutta.
Kirjanpitotilojen omaan pääomaan on EU-säädösten mukaisesti laskettu
myös valtion rahoittamat pääomahyödykkeet. Toisin sanoen oman pääoman
tuottoa on vaadittu myös sellaisille pääomahyödykkeille, joita viljelijä
ei itse ole maksanut. Työnormeihin verrattuna huomattavan suurten
57
työtuntikirjausten ja pääoman määrään liittyvien laskentakäytäntöjen seurauksena
laskennan tuottamat arviot viljelijöiden tuntipalkasta ja oman
pääoman tuotosta ovat ilmeisesti todellisuutta pienempiä.
Tarkastuksessa ei pystytty arvioimaan, millä tasolla tuntipalkka ja pääoman
tuotto todellisuudessa ovat. Tarkastuksessa kerätyn suoran ja epäsuoran
evidenssin perusteella näyttäisi siltä, että maataloustuotanto ei ole
Suomessa erityisen huonosti kannattavaa toimintaa. Maatalouden neuvontajärjestöjen
talousseuranta antaa kannattavuudesta selvästi MTT:n lukuja
positiivisemman kuvan. Tuotantopanosten hinnat ovat viime vuosina
nousseet inflaatiota nopeammin, eikä tämä ole juurikaan vaikuttanut panosten
kysyntään. Maatalouden rahoitusasiantuntijoidenkaan mukaan
maatalous ei ole aivan niin huonosti kannattavaa kuin virallinen laskenta
näyttäisi osoittavan.
Tarkastuksen perusteella on olemassa selkeä riski siitä, että MTT:n tuottama
kannat
tavuustieto ei kuvaa riittävän hyvin maatilojen todellista kannattavuutta
yrittäjän näkökulmasta. Vaikka maatalouspolitiikan suunnittelussa
ja seurannassa käytetään useita tunnuslukuja ja mittareita, maatilojen
kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut ovat kuitenkin näistä tärkeimpiä.
Tämän vuoksi niiden tulee olla mahdollisimman luotettavia. Nyt maatalouden
kannattavuudesta on olemassa liian paljon toisistaan poikkeavia
lukuja ja arvioita. Koska todellinen kannattavuustasokaan ei ole yksiselitteisesti
selvillä, voidaan myös kysyä, millä perusteilla on tarvetta pohtia
kannattavuuden parantamiseen tähtääviä lisäkeinoja, joita toteutettaisiin
valtion varoin. Tämä on koko vaalikaudeksi nimitetyn maatalouden tuloja
kannattavuustyöryhmän tehtävänä.
Maatalous on vuosikymmenien saatossa muuttunut työvaltaisesta elinkeinosta
erittäin koneellistetuksi ja pitkälle automatisoiduksi raakaainetuotannoksi.
Maatilojen pääoman määrä on nykyään samaa tasoa kuin
pienissä teollisuusyrityksissä. Tästä näkökulmasta perusteita muusta yritystoiminnasta
poikkeavalle kannattavuuslaskennalle ei enää käytännössä
ole. Tarkastusvirasto katsoo, että kannattavuuslaskennassa ja sen tuloksissa
tulisi tästä lähin keskittyä yritystoiminnassa yleisesti käytettyihin kannattavuuden
tunnuslukuihin, kuten sijoitetun pääoman tuottoon. Nämä tulisi
laskea Yritystutkimusneuvottelukunnan tilinpäätösohjeiden mukaisesti.
Tällöin myös vertailu muihin toimialoihin olisi helpompaa. EU:lle toimitettavat
tiedot tulee luonnollisesti laskea EU:n säädösten mukaisesti.
Tulotilastojen mukaan viljelijät ansaitsevat tuloja yhteensä keskimäärin
saman verran kuin samankaltaista työtä tekevät palkansaajat. Tulot eivät
kuitenkaan muodostu pelkästään maataloustuloista. Maatalous, eritoten
kasvintuotanto, ei luonnollisista syistä tarjoa toimeentuloa koko vuodeksi,
ja kaikissa tuotantosuunnissa viljelijäperheet ovat hankkineet myös maatalouden
ulkopuolisia tuloja
ovat vääristelleet systemaattisesti esin työtuntien määrää todellisuutta paljon suuremmaksi
Viljelijöiden kirjaamiin työtunteihin ei sisälly huomattavaa arvionvaraisuutta
Työtunnit perustuvat henkilöittäin pidettävään työtuntikirjanpitoon, johon kirjataan paitsi maa- ja
puutarhatalouden, niin myös metsätalouteen, porotalouteen ja kaikkeen muuhun yritystoimintaan
käytetyt työtunnit. Henkilökohtainen ja täydellinen työtuntiseuranta varmistaa, etteivät kenenkään
työtunnit voi nousta kohtuuttomiksi. Vain maa- ja puutarhatalouteen käytetyt tunnit kohdennetaan
kustannukseksi maatalouden kannattavuuslaskentaan.
VTV tarkastelee kotieläin-, kasvinviljely- ja muita maataloustöitä kutakin erikseen ja eri tilaryhmillä.
Kannattavuuslaskelmiin ei vaikuta se, miten yrittäjä on jaotellut työnsä näihin ryhmiin. Jos jollakin tilalla
johonkin ryhmään on kirjattu enemmän töitä, niin toisessa on sitten vähemmän. Vain työtuntimäärien
summa vaikuttaa kannattavuuteen. Jaottelua tehdään lähinnä tutkimustarkoituksia varten.
VTV on ottanut tarkasteluun kussakin tapauksessa jonkin edellä mainituista jakoeristä antaen
ymmärtää, että tilan koko työmenekki olisi moninkertainen todellisuuteen nähden. Työmäärät eivät ole
moninkertaisia, sillä kuten tarkastuskertomuksestakin ilmenee, niin edes kaksinkertaisen työmäärän
yksittäisessä työerässä tekeviä on vähän, ja näihin poikkeuksellisiin tilanteisiin on tietysti tilakohtaisia
ko. vuonna esiintyviä syitä. Yksittäisten tilojen suurellakaan työmäärällä yksittäisessä työlajissa ei ole
mitään näkyvää vaikutusta koko maan tai edes ko. tuotantosuunnan kannattavuustuloksiin.
Viljelijöiden kirjaamiin työtunteihin ei sisälly huomattavaa arvionvaraisuutta
Työtunnit perustuvat henkilöittäin pidettävään työtuntikirjanpitoon, johon kirjataan paitsi maa- ja puutarhatalouden, niin myös metsätalouteen, porotalouteen ja kaikkeen muuhun yritystoimintaan käytetyt työtunnit. Henkilökohtainen ja täydellinen työtuntiseuranta varmistaa, etteivät kenenkään työtunnit voi nousta kohtuuttomiksi. Vain maa- ja puutarhatalouteen käytetyt tunnit kohdennetaan kustannukseksi maatalouden kannattavuuslaskentaan. VTV tarkastelee kotieläin-, kasvinviljely- ja muita maataloustöitä kutakin erikseen ja eri tilaryhmillä.
Kannattavuuslaskelmiin ei vaikuta se, miten yrittäjä on jaotellut työnsä näihin ryhmiin. Jos jollakin tilalla johonkin ryhmään on kirjattu enemmän töitä, niin toisessa on sitten vähemmän. Vain työtuntimäärien summa vaikuttaa kannattavuuteen. Jaottelua tehdään lähinnä tutkimustarkoituksia varten. VTV on ottanut tarkasteluun kussakin tapauksessa jonkin edellä mainituista jakoeristä antaen ymmärtää, että tilan koko työmenekki olisi moninkertainen todellisuuteen nähden. Työmäärät eivät ole moninkertaisia, sillä kuten tarkastuskertomuksestakin ilmenee, niin edes kaksinkertaisen työmäärän yksittäisessä työerässä tekeviä on vähän, ja näihin poikkeuksellisiin tilanteisiin on tietysti tilakohtaisia ko. vuonna esiintyviä syitä. Yksittäisten tilojen suurellakaan työmäärälläyksittäisessä työlajissa ei ole mitään näkyvää vaikutusta koko maan tai edes ko. tuotantosuunnan kannattavuustuloksiin.
Viljelijöiden kirjaamiin työtunteihin ei sisälly huomattavaa arvionvaraisuutta
Työtunnit perustuvat henkilöittäin pidettävään työtuntikirjanpitoon, johon kirjataan paitsi maa- ja puutarhatalouden, niin myös metsätalouteen, porotalouteen ja kaikkeen muuhun yritystoimintaan käytetyt työtunnit. Henkilökohtainen ja täydellinen työtuntiseuranta varmistaa, etteivät kenenkään työtunnit voi nousta kohtuuttomiksi. Vain maa- ja puutarhatalouteen käytetyt tunnit kohdennetaan kustannukseksi maatalouden kannattavuuslaskentaan. VTV tarkastelee kotieläin-, kasvinviljely- ja muita maataloustöitä kutakin erikseen ja eri tilaryhmillä.
Kannattavuuslaskelmiin ei vaikuta se, miten yrittäjä on jaotellut työnsä näihin ryhmiin. Jos jollakin tilalla johonkin ryhmään on kirjattu enemmän töitä, niin toisessa on sitten vähemmän. Vain työtuntimäärien summa vaikuttaa kannattavuuteen. Jaottelua tehdään lähinnä tutkimustarkoituksia varten. VTV on ottanut tarkasteluun kussakin tapauksessa jonkin edellä mainituista jakoeristä antaen ymmärtää, että tilan koko työmenekki olisi moninkertainen todellisuuteen nähden. Työmäärät eivät ole moninkertaisia, sillä kuten tarkastuskertomuksestakin ilmenee, niin edes kaksinkertaisen työmäärän yksittäisessä työerässä tekeviä on vähän, ja näihin poikkeuksellisiin tilanteisiin on tietysti tilakohtaisia ko. vuonna esiintyviä syitä. Yksittäisten tilojen suurellakaan työmäärälläyksittäisessä työlajissa ei ole mitään näkyvää vaikutusta koko maan tai edes ko. tuotantosuunnan kannattavuustuloksiin.
Viljelijöiden kirjaamiin työtunteihin ei sisälly huomattavaa arvionvaraisuutta
Työtunnit perustuvat henkilöittäin pidettävään työtuntikirjanpitoon, johon kirjataan paitsi maa- ja puutarhatalouden, niin myös metsätalouteen, porotalouteen ja kaikkeen muuhun yritystoimintaan käytetyt työtunnit. Henkilökohtainen ja täydellinen työtuntiseuranta varmistaa, etteivät kenenkään työtunnit voi nousta kohtuuttomiksi. Vain maa- ja puutarhatalouteen käytetyt tunnit kohdennetaan kustannukseksi maatalouden kannattavuuslaskentaan. VTV tarkastelee kotieläin-, kasvinviljely- ja muita maataloustöitä kutakin erikseen ja eri tilaryhmillä.
Kannattavuuslaskelmiin ei vaikuta se, miten yrittäjä on jaotellut työnsä näihin ryhmiin. Jos jollakin tilalla johonkin ryhmään on kirjattu enemmän töitä, niin toisessa on sitten vähemmän. Vain työtuntimäärien summa vaikuttaa kannattavuuteen. Jaottelua tehdään lähinnä tutkimustarkoituksia varten. VTV on ottanut tarkasteluun kussakin tapauksessa jonkin edellä mainituista jakoeristä antaen ymmärtää, että tilan koko työmenekki olisi moninkertainen todellisuuteen nähden. Työmäärät eivät ole moninkertaisia, sillä kuten tarkastuskertomuksestakin ilmenee, niin edes kaksinkertaisen työmäärän yksittäisessä työerässä tekeviä on vähän, ja näihin poikkeuksellisiin tilanteisiin on tietysti tilakohtaisia ko. vuonna esiintyviä syitä. Yksittäisten tilojen suurellakaan työmäärälläyksittäisessä työlajissa ei ole mitään näkyvää vaikutusta koko maan tai edes ko. tuotantosuunnan kannattavuustuloksiin.
tilastointi on erittäin vaikeaa koska tilastointia e voida pitää luotettavana
toteaa valtiontalouden tarkastusvirato
Juntit kuitenkin tekevät töitä, eivät elä yhteiskunnan elätteinä suojatyöpaikoissa kuten nämä mielipidepankit , hyödyttömät joukkosielut tekevät.
juuri niitä elättejä jotka ovat olevinaan yrittäjiä ilman yrittäjäriskiä. kepun pitää kumartaa joka kerta syvään kun näkee palkansaajan taikka OIKEAN yrittäjän sillä ne maksavat kepun elämisen ja "yrittämisen"
Palautetaan tämä keskustelu mieleen, kun jälleen on ollut valheellista tietoa liikkeellä maataloustuen tasosta. Minua kiinnostaa kovasti tämä viljelijän tuloslaskelman kohta "yrittäjäperheen palkkavaatimus", joka on siis kustannus. Kun vielä on yleisessä tiedossa, että viljelijä voi verotuksessaan kirjata menoiksi melkein mitä tahansa normaalia elinkustannusta, on aivan mahdotonta tietää paljonko se viljelijän vertailukelpoinen palkka on.
Jos maajussi luulee, että duunarin keskipalkka on 33 €, hänellä on väärää tietoa. Oikea tieto on se minkä perusteella lasketaan tuo "palkkavaatimus"-kohta tuloslaskelmassa, eli n. 15€. Julkisuudesssa esiintynyt duunarin palkkakustannus on palkansaajan kokonaiskustannus tehtyä työtuntia kohden. Työnteolla nimittäin kustannetaan esim. palkansaajan eläkkeet - ei makseta valtion budjetista. Ja siitä 15 .€ palkansaaja saa käteensä alle 10. Vähennyksiä ei ole samalla valintaskaalalla kuin viljelijällä. Eikä tukia.
Muuten viljelijöitä on noin viidennes suhteessa työttömiin. Työttömyysmenot on 5 miljardia ja viljelijöiden tuet on 2,5 miljardia. Siis työttömän kustannus 15 tuhatta, viljelijän n. 40 tuhatta per yksikkö.