”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että
antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka
häneen uskoo, hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen
elämän.” Joh. 3:16
Tämä on semmoinen raamatunkohta, mikä antaa
paljon. Ensinnäkin siinä ilmoitetaan se, että
Jumala pelastaa armosta. Että Jumala on meidän
puolesta suorittanut sen kaiken, mikä meiltä
muuten vaadittais. Mutta toinen varmaan yhtä
hieno asia on se, että tämä paikka antaa valtavaa
toivoa.
Susta voi tuntua tosi pahalta. Kukaan ei välitä,
kukaan ei halua tai pysty auttamaan. Voi tuntua,
että joo kyllä se Jeesus varmaan on kuollut
siellä ristillä munkin syntien puolesta, mutta ei
kyllä Jumala silti mua näe. Hei, Jumala näkee!
Jumala on rakastanut maailmaa niin valtavasti,
että antoi ainoan poikansa. Sun ja mun tähden.
Sen jo pitäis tuoda vähän valoa elämään. Mutta
toisaalta meitä on täällä niin paljon, tuossa mun
vieressä on monta ihmistä ja toisella puolla yhtä
monta. Ehkä Jumala hyppääkin ohi. Mutta ei hyppää.
Ajatellaas näin: Te teette jotain hienoa, vaikka
korttitaloa. Asettelette niitä kortteja oikein
varovasti ja huolellisesti. Oikein keskitytte ja
lopulta kaikki kortit on siinä isossa
kerroskorttitalossa. Mites on, pistättekö heti
nurin, että nyt kun sai valmista niin on ihan
sama. Ei, vaan sitä sitten ihaillaan ja
katsellaan. Varjellaan ihan viimeseen hetkeen.
Mutta Jumala on samanlainen. Jumala on luonu
meistä jokaisen. Sut ja mut ja kaikki täällä. Ja
hän ei varmasti halua jättää meitä oman onnemme
nojaan, jos se vaan hänestä riippuu. Sen enempää
kuin äitikään jättää lapsiaan yksin temmeltään
jonnekin moottoritien varteen, Jumalakaan hylkää
meitä. Jeesus kuoli ristillä just sun ja mun
syntien tähden, että meillä ois mahdollisuus
saada lahjana meidän synnit anteeks. Toi risti on
tyhjä ja se on osoitus siitä, että Jeesus on
täyttänyt kaiken meidän puolesta. Se ei ole
merkki siitä, että jotain on jääny tekemättä,
vaan siitä, että Jeesus on noussu kuolleista ja
häneen uskomalla meillä on mahdollisuus päästä
sinne, minne hän meni tolta ristiltä. Taivaaseen.
Siunausta. Lisää kirjoituksia osoitteessa
http://welzu.swsites.net
antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka
häneen uskoo, hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen
elämän.” Joh. 3:16
Tämä on semmoinen raamatunkohta, mikä antaa
paljon. Ensinnäkin siinä ilmoitetaan se, että
Jumala pelastaa armosta. Että Jumala on meidän
puolesta suorittanut sen kaiken, mikä meiltä
muuten vaadittais. Mutta toinen varmaan yhtä
hieno asia on se, että tämä paikka antaa valtavaa
toivoa.
Susta voi tuntua tosi pahalta. Kukaan ei välitä,
kukaan ei halua tai pysty auttamaan. Voi tuntua,
että joo kyllä se Jeesus varmaan on kuollut
siellä ristillä munkin syntien puolesta, mutta ei
kyllä Jumala silti mua näe. Hei, Jumala näkee!
Jumala on rakastanut maailmaa niin valtavasti,
että antoi ainoan poikansa. Sun ja mun tähden.
Sen jo pitäis tuoda vähän valoa elämään. Mutta
toisaalta meitä on täällä niin paljon, tuossa mun
vieressä on monta ihmistä ja toisella puolla yhtä
monta. Ehkä Jumala hyppääkin ohi. Mutta ei hyppää.
Ajatellaas näin: Te teette jotain hienoa, vaikka
korttitaloa. Asettelette niitä kortteja oikein
varovasti ja huolellisesti. Oikein keskitytte ja
lopulta kaikki kortit on siinä isossa
kerroskorttitalossa. Mites on, pistättekö heti
nurin, että nyt kun sai valmista niin on ihan
sama. Ei, vaan sitä sitten ihaillaan ja
katsellaan. Varjellaan ihan viimeseen hetkeen.
Mutta Jumala on samanlainen. Jumala on luonu
meistä jokaisen. Sut ja mut ja kaikki täällä. Ja
hän ei varmasti halua jättää meitä oman onnemme
nojaan, jos se vaan hänestä riippuu. Sen enempää
kuin äitikään jättää lapsiaan yksin temmeltään
jonnekin moottoritien varteen, Jumalakaan hylkää
meitä. Jeesus kuoli ristillä just sun ja mun
syntien tähden, että meillä ois mahdollisuus
saada lahjana meidän synnit anteeks. Toi risti on
tyhjä ja se on osoitus siitä, että Jeesus on
täyttänyt kaiken meidän puolesta. Se ei ole
merkki siitä, että jotain on jääny tekemättä,
vaan siitä, että Jeesus on noussu kuolleista ja
häneen uskomalla meillä on mahdollisuus päästä
sinne, minne hän meni tolta ristiltä. Taivaaseen.
Siunausta. Lisää kirjoituksia osoitteessa
http://welzu.swsites.net
Vastaukset 36
Vanhimmat
Toivotonta, jos tulevaisuus olisi tuollaisten kä-
sissä!
Hakeutuisit hoitoon mahd. pian.
Sinulla tuntuu olevan akuutti aivojen rappeutuma!
Sanoppa muuta. Maailma on hassu paikka ja täynnä
hassuja ihmisiä.
Pelottava homma että uskonnoista ei meinata
päästä erilleen...
Keplottele itsesi pois uskontopalstalta jos
liikaa pelottaa. Pitääkö tämäkin sinulle kertoa???
Selän kääntäminen ongelmalle ei ole yleensä hyvä
ratkaisu.
Hyvät ihmiset yrittää auttaa toisia ihmisiä sen
sijaan että antais vain asioiden mennä
perseelleen. Joten minä yritän tässä saada
uskovaisilta kammettua silmiä auki. Surkeaa
hommaa mutta jonkun sekin pitää tehdä... :-)
Et sinä onnistu, koska vastassasi on niin paljon
suurempi voima. Voit väitellä asioista vaikka
kymmenen vuotta ja et onnistu tekemmään meistä
ateisteja, vaan tulet ennenpitkää itsekin uskoon.
Sorry vaan, mutta se on mahdollista.=\
Ehkä niin käy, saatat olla oikeassa. Mutta tällä
hetkellä tuntuu todennäköisemmältä että kasvatan
vaikka siivet kuin että tulisin uskoon.
Se korkeampi voima josta puhut ei ole yhtään
korkeampi oikeasti kuin tuo sinun viesti.
Ihmisten puheita vastaan tässä tapellaan toisten
ihmisten puheilla.
Sinulla ei ole uskosi tueksi kuin ihmisten
puheita ja ihmisten tekoja. Ei mitään näyttöä
mistään korkeammasta tai edes samankokoisesta
voimasta kuin sinä.
Sokeaa uskoa, ja silmät kiinni sinnittelyä.
Mutta eiköhän se siitä, kyllä sinä siitä
paranet :-)
Usko antaa toivon, vaikka kaikki muu elämä
olisikin riekaleina. Jumala on murheellisten,
masentuneitten ja vähäosaisten lohduttaja ja
pelastaja!
Yleensä murhemieliselle usko tuo toivon ja valon
pimeyteen, mutta hyvinvoivalle usko tuo vain
vastuuta. Joku ateisti saattaa ajatella
että: "Minä en näe surua, enkä kärsi murhetta!
Mihinkä minä muka Jumalaa tarvitsisin?", mutta ei
silti kannata olla niin paha, että haluaa riistää
toiselta ihmiselta uskon: viimeisen toivon!
En yritä väittää että juuri sinä haluaisit
riistää joltakin ihmiseltä uskon, vaan yritän
selittää sinulle että minkä tähden esim. minä ja
jotkut muut ihmiset ylipäätänsä haluamme uskoa.
Ja vielä... mitä siitä vaikka uskomme ei sinun
mielestäsi olisikaan totta? Onhan usko sentään
paras lääke murheeseen ja masennukseen!
Esimerkiksi minä, en usko sen takia että saisin
ojentaa vääräuskoisia, vaan sen takia että usko
on, on ollut ja on oleva, paras tuki ja lohdutus,
mitä on koskaan elämässäni ollut. Niin että vielä
kuolin vuoteellakin on toivo elämästä, vaikka
sitä ei koskaan olisi ollutkaan! Ja pystyykö
kukaan ihminen antamaan yhtä paljon toivoa kuin
Jumala? Hän antaa toivon jo kuolleillekin, mutta
ihminen ei siihen pysty...
Uskonto on kuoleman pelkoa. Ja onhan se kiva kun
voi itseään huijata. Kunhan tajuat että se on
mielikuvitusta.
Ei ateistit ole sen kummempia ihmisiä, ei
ateistien elämä ole ruusuista ja uskovaisten
kamalaa. Vaikka olisikin vaikeaa niin ei silti
tarvitse heti johonkin mielikuvituskaveriin
haksahtaa, voi puhua oikeillekin kavereille.
Sokeaa uskoa tämä on sille, joka ei edes halua
nähdä. Eikä tässä vastakkain ole ihmisten sanat
ja puheet. Jumala on tasan tarkkaan yhtä
todellinen kuin sinä ja on sanassaan sitoutunut
ilmestymään todellisille etsijöille. Sinä haluat
olla vastaan, mutta haluatko tippaakaan ymmärtää
miksi me uskomme? Oletko ikinä ajatellut, että
siinä takana voisikin olla jotakin, kun niin
kauan on eteenpäin pyristelty ja kestetty? Sitä,
että koko maailmanhistorian suunta on muuttunut
yhden ainoan miehen elämän ja kuoleman kautta?
Luulenpa, että vastustuksesi on pelkoa, että jos
lähtisit puolueettomasti asiaa tutkimaan
löytäisit jotakin, josta et ehkä nyt pitäisi. Ja
joutuisit luopumaan synneistäsi.
Ehkä...
Yritit siinä hienosti todistella että onpas
jumala, mutta et mitään todisteita voi silti
esittää oman vakaumuksesi lisäksi.
Sinä uskot, koska sinulle on joku kertonut. Ei
mitään muuta syytä tai todistetta.
Tämä on tämmöistä juupas-eipäs väittelyä.
Sinulla ei ole yhtään mitään uskosi tueksi, ja
ateisteja et voi kuunnella koska uskot.
Mutta Jumala ei ole mielikuvitus kaveri, vaan
ihan oikea sellainen! Ei Jumala katoa vaikka
kaikki ihmiset lopettaisivat häneen uskomisen.
Jos et todellakaan halua tätä uskoa , niin älä
sitten usko. Eihän ketään pakoteta uskovaiseksi,
niin kuin ei ketään pakoteta ateistiksikaan!
Edellisessä viestissä valotin tätä Jumalan
ihmeellisyyttä, eli sitä että Jumala voi antaa
toivon vaikkei kukaan kaveri tai muu ihminen
siihen pystysikään. Ja niin hän on todellakin jo
tehnyt! Ei vain minulle, vaan monille muillekin
ihmisille. Voit vaikka itse lähteä tutkimaan että
mitä ihmeellisyyksiä Jumala on saanut aikaan!
Hämmästyt, jos ylipäätänsä tahdot niitä uskoa!
Jumala todellakin toimii, niin se vain on!
Minä itse asiassa yritän tutkia niitä jumalan
tekemiä ihmeellisyyksiä.
Mulla on parikin keskustelunavausta jossa pyydän
uskovia kertomaan tarinoita jumalan tekemistä
ihmeistä. Aika hiljasta on ollut, yhden tarinan
olen saanut. Yleensä tuppaa tulemaan vaan
epätoivoista vittuilua.
Olisko sulla jotain näyttöä tai tarinaa tarjota?
täynnä jumalia,jotka on kadonnut
historiankirjoihin,kun usko on loppunut.
Minäkin olen ollut uskosta osaton. Minä tiedän
sen puolen elämästä. Nyt kun Jumala on minut
löytänyt, saan nähdä tämän puolen ja totisesti
nään nyt enemmän!
Ei Jumalan tarvitse näkyäkseen tehdä aina suuria
parantumisihmeitä tai vastaavia. Sisäinen muutos
näkyy ja sen ovat muutkin huomanneet. Rauha ja
rakkaus ovat tulleet elämääni moninkertaisina
uskoontuloni jälkeen, en mitenkään voisi niitä
itsestäni puristaa omin voimin.
Mutta suosittelisin sinun lukevan Veikko Hurstin
kirjaa "sillä minun oli nälkä". Siinä kerrotaan
hänen elämästään ja niistä hyvin
eriskummallisista ihmeistä, joita Jumala on
tehnyt. Hän on varsinainen "jumalan hullu".
Toinen kirja joka on vaikuttava kertoo
raamattujen salakuljetuksesta Neuvostoliittoon.
Kirjan nimi on "Erittäin Salainen" ja sinänsä
hyvä seikkailukertomus, vaikka et uskoisikaan sen
olevan totta.Tekijän nimeä en muista.
Molemmat kirjat ovat tositapahtumia ja todistavat
Jumalasta ja hänen toiminnastaan tänään.
Suosittelen.
Minä puolestani arvelen, että pikku-Kepponen :))
tulee uskoon vähintään viikon kuluessa.
Otetaan Keppo erityisesti esirukousten kohteeksi.
Kylläpäs nyt on hyvä mieli :-)
Mutta sullekin uskallan luvata vaikka viikon
juomat jos käännytät minut uskoon. Tuntuisi
nimittäin niin uskomattoman epätodennäköiseltä
tällä hetkellä.
Miksi ihmeessä alkaisin palvomaan sinun keksimää
jumalaa?
Sinäkin uskot ilman todisteita ihan vaan
uskomisen ilosta. Kummallista. En ymmärrä
tuommoista. Minä keksisin mieluummin itse oman
hienon jumalan kuin alkaisin palvomaan jonkun
muun keksimää.
Eikö muka iloinen ja rauhallinen voi olla ilman
satuja? Miten ihmeessä niin voisi olla?
Sama tavoite ja vastakkaiset puolet.
Jumala olisikin tehnyt käännytystyön helpoksi jos
ateistit olisivat surullisia ja rauhattomia.
Mitä mieltä olet saatananpalvojista, onko se
itsesuggestiota?
Todisteita voi väärentää. Ei vaadi suuria uskoa
sitä mitä näkee. Periaatteessa en usko että rauta
kelluu ja lentää, mutta käytännössä uskon sen
helposti.
Jos olet kunnon ateisti, niin todistapa minulle,
että ei ole Jumalaa.
Todista se, että juutalaiset ovat pysyneet omana
kansanaan yli 3000 vuotta pitäen oman uskonsa ja
kulttuurinsa, on vain sattumaa ja hyvää onnea.
Todista se, että 2000 vuotta sitten elänyt Jeesus
ei noussut kuolleista, näytä minulle hänen luunsa
ja hauta, missä ne ovat. Samalla voisit selittää
mikä muutti 11 pelokasta ja arkaa miestä
rohkeiksi julistajiksi, joiden kautta likipitäen
koko silloinen maailma evankelioitiin.
Mutta minä en voi todistaa sinulle, että Jumala
on. Kukaan ihminen ei voi sitä sinulle vakuuttaa,
vaan Jumala itse todistaa itsestään sinulle, jos
vain haluat todella kuunnella.
Onnea matkaan sinulle, sulla se vasta kova homma
tuntuisi olevankin. Tässä oppii ennemin lentämään
kuin hurahtaa uskoon.
Sullekin uskallan kaljat luvata jos käännytät,
tai mitä ikinä tykkäätkin juhlan kunniaksi
nautiskella.
Miksi pitäisi uskoa? Mitä siitä saa mitä ei saa
ihan ilman uskoakin?
Oikein kunnon ateistiko siihen vaaditaan että
todistaa jumalan saduksi :-)
Juutalaisten pysyminen omana kansanaan johtuu
ihan perus rasismista. Ihmisen laumahenkeen
kuuluu jakaa porukkaa omiin ja vihollisiin. Ja
seurustelua erilaisten kanssa vältetään,
keksitään omia tapoja ja typeryyksiä joissa
sitten ryvetään kun niin vaan on aina ollut.
Juutalaisilla on omat hassut tavat ja tiukka
ryhmähenki pitkine typerine perinteineen. Ne on
niin outoja heeboja ettei niitten kanssa kukaan
järkevä jaksa jutella. Joten pysyvät minun
puolesta eristyksissä omissa taikauskoisissa
rituaaleissaan ja pienissä harhoissaan ikuisesti.
On hyvää onnea että se niiden kulttuuri ei ole
levinnyt laajemmalle, mutta ikävä homma ettei se
ole tuhoutunut pois.
Jeesuksen luita on paha mulla henkilökohtaisesti
alkaa kaivamaan mistään. En tiedä minne ne on
pantu, en tiedä edes onko sitä ollut olemassa.
Mulla ei ole asiasta muuta tietoa kuin juoruja,
ja jotkun niistä jutuista on niin paksua soopaa
etten ota niitä kovin vakavasti. Jos joku kertoo
sinulle että joku on herännyt kuolleista, olisi
tervettä vähän epäillä. Ilman todisteita ei pidä
niellä kaikkia satuja.
Esimerkiksi jos annan sulle tilinumeroni ja
lupaan sinulle taivaspaikan kymmenellä tuhannella
markalla niin ethän sinä ole niin tyhmä että
maksat? Ethän? Mieti rauhassa ennekuin vastaat.
Aivopesulla saa kaikenlaista hassua aikaan,
ihminen voi innostua jaarittelemaan hyvinkin
typeriä kun se uskoo toisten satuja. Ei se muutos
ääliösaarnaajaksi ole mikään todiste jumalasta.
Se on vain omalla tavallaan yhtä surullinen
sekoaminen kuin tämä sinukin meneillään oleva
hourailukausi.
Minä odottelen sitä jumalan todistusta täällä
aivan innoissani. Aivan suorastaan kyyryssä
yritän kuunnella että piipittääkö se valtava
kaikkivaltias jumala minulle jotain. Eikä piipitä
koska ei sitä ole olemassa.
Ja sinne me upotetaan nämä nykyisetkin
harhauskot. Lauletaan suohon kaikki naurettavat
jumalat.
Saatananpalvonta on just samaa hommaa kuin
jumalan seuraaminen. Keksitään mielikuvituskaveri
ja perustellaan sillä omia tohelluksia.
Naurettavaa hommaa ja keskiaikaista kuupoilua.
Todisteita voi väärentää. Esimerkkejä
väärennöksistä: Kaikki ihmeparanemiset, kaikki
ennustukset, kaikki uskovaisten näyt, kaikki
rukouksiin vastaamiset, raamattu ja kaikki
uskontoihin liityvä yleensäkin.
Periaatteessa en usko jumalaan, ja käytännössä
se ei kellu eikä lennä eikä edes möllötä joten
vieläkään en usko siihen.
Olut maistuu kyllä, mutten usko että käännytys
käy hetkessä, vaan pikemminkin että se on
useamman vuoden (kuukauden) prosessi. Tai tiedä
tuota, käytännössä en ole tietääkseni nähnyt
yhtään tapausta.
"Miksi pitäisi uskoa? Mitä siitä saa mitä ei saa
ihan ilman uskoakin?"
Miksi ei? Vastaus jälkimmäiseen riippunee
henkilöstä, perusvastaus on tieten että pääsee
(nopeammin) taivaaseen. Usko ei ole mulle
paperille plussat ja miinukset -juttu.
Ei aivan pari vuotta tuntuisi riittävän minun
käännyttämiseen. Kidutuskammio taitaisi olla
nopein tie. En minä kyllä sielläkään oikeasti
uskoisi, mutta valehtelisin edes :-)
Eihän uskovaiset halua ajatella elämää ilman
uskoa, tai muutenkaan hirveästi ajatella
uskonasioita muuten kuin omien ruusunpunaisten
lasien läpi. Koska se on mielikuvitusta, ja sen
saattaa hoksata jos pysähtyy hetkeksikään
miettimään. Ja siinä meni sitten sekin harrastus
sukille ja se saattaa tuntua pahalta.
Mutta minä en usko että se tuntuisi pahalta,
olen sitä mieltä että ilman satuolentoja ja
mielikuvituskavereita on ihan yhtä kivaa. Ehkä
jopa kivempaa :-)
Et usko yliluonnolliseen, piste. No voi harmi! :)
Mistä sinä luulet tietäväsi mitä uskovaiset
ajattelee jos et kerran ole uskovainen? Luulla
voit, muttet tietää. Ja sen kyllä huomaa. :)
Ei uskovaiset ole mikään homogeeninen yhteisö,
joka ajattelee samalla tavalla. Uskovaisten
mielestä on ensiarvoisen tärkeää näyttää
uskovaiselta kanssaihmisten silmissä? Kellä
realistilla on ruusunpunaiset lasit? Onko joku
ihminen aina oikeassa?
Vielä kun sinä paranisit niin kaikki olis hyvin...
jos olen väärässä niin kritiikkiä ja perusteluja
otetaan vastaan.
En tiedä onko uskovaisille tärkeää näyttää
uskovilta muuta kuin omissa silmissään. Se kai se
suurin ongelma on kun vedetään roolia
yksikseenkin.
Kaikilla on vähän ruusunpunaiset lasit,
katellaan hommia omasta näkökulmasta ja siinä on
aina vähän puolueellinen ja taipuvainen
olettamaan ja epäilemään.
Ei joku ihminen ole aina oikeassa.
Oliko muuta? :-)
Ei muuta.
Paitsi että sadut on kehittäviä, niissäkin on
yleensä aina jokin opetus. Voisit lukea sitä
Satukirjaa vaikka sananlaskuista - mikäli
aforismit sattuis kiinnostaan.
Itse asiassa ei siihen riitä, että on kunnon
ateisti. Mutta aika taitava kaveri täytyy olla
että pystyy sen todistamaan, siis että Jumalaa ei
ole. Nyt en tiedä kuinka vakaa ateisti olet,
mutta mun täytyy kunnioittaa sun uskoasi, koska
loppujen lopuksi ateismi on yksi uskonto muiden
ohella. Sinun uskosi ei perustu tietoon, että
Jumalaa ei ole, vaan nimenomaan uskomukseen, että
Jumalaa ei ole. Jos taasen uskosi perustuisi
tietoon, niin se vaatisi sitä, että sinä
tietäisit tieteellisen varmasti, että missään
koko maailmankaikkeudessa ei ole mitään Jumalaksi
kutsuttavaa.
Minä taas en pysty todistamaan Jumalan
olemassaoloa siitä yksinkertaisesta syystä, että
hän ei ole meidän kyvyillämme todistettavissa.
Hän ei ole tätä luomakuntaa, vaan siitä täysin
erillinen persoona. Siksi loppujen lopuksi vain
Jumala itse voi todistaa oman olemassaolonsa.
Innoissasi siis sitä todistusta odottelet, mutta
saat odotellakin. Ainakin niin kauan kunnes
suostut etsimään ennakkoluulottomasti. Sinä
nimittäin puhut itseäsi vastaan, kun väität
odottaavasi todistusta innoissasi ja silti samaan
hengenvetoon sanot, että Jumalaa ei ole. Niin ei
toimi edes tieteellinen tutkimus. Se ei ikinä
lähde siitä, että musta tuntuu, että maapallo
kiitää ylöspäin, koska pysyn maan pinnassa kiinni.
Mitä tulee Jeesuksen ylösnousemukseen, niin siitä
on enemmän kirjallista todistusaineistoa, kuin on
monista sen ajan (ja myöhemmistäkin) ihmisistä,
kuten Julius Caesarista tai Sokrateesta.
"sillä hänen näkymätön olemuksensa..."(Room.1:20)
2.Kor. 4:18:"Emmekä me kiinnitä katsettamme
näkyvään vaan näkymättömään."Amen...
Siunausta saarnaajan sarallesi...
Kiitos kunnioituksesta. Kyllä minäkin yritän
uskovia noin yleisesti ihmisinä kunnioittaa.
Mutta se pieni osa-alue siinä tökkää, niitä
mielikuvituskavereita en kunnioita pätkääkään.
En tiedä varmasti että maailmankaikkeudessa ei
olisi jumalaksi kutsuttavaa. Olisi tosi hienoa
jos olisi.
Mutta jos siellä joku on, niin ainakaan mitään
raamatun tai koraanin tapaisia teoksia en
uskoisi kaikkivaltiaalta ilmestyvän. Kyllä se
pystyy parempaan.
Jeesuksesta on dokumenttia kovasti, ja niin on
teräsmiehestäkin. Pitää osata epäillä kun joku
kertoo satuja.
Tässäpä se ratkaisu kaikkeen!
Älä kiusaa niin mekään emme kiusaa!