Luulen, että sain eilen burn outin tai hermoromahduksen, koska olen liian kiltti ihminen ja otan läheisiltäni paskaa niskaan. Olen omasta mielestäni huolehtinut sekä ystävistä että perheenjäsenistä, kantanut huolta niiden huolista, tukenut jos niillä on ollut jokin pielessä, kuunnellut ja antanut neuvoja, ja ollut kaikin puolin niiden käytettävissä osaamatta sanoa "ei käy". Tunnen oloni todella hyväksikäytetyksi ja aliarvostetuksi.
Koko viikon mittainen jatkuva paskankaatuminen niskaani aiheutti sen, että eilen saatuani riidan aikaan sekä parhaan ystäväni että erään perheenjäsenen kanssa löysin itseni pimeästä vaatekaapista tärisemästä ja miettimästä että en jaksa enää.
Haluaisin hetkeksi aikaa pois mun omasta elämästä.
Haluaisin, että läheiset menisivät vähän itseensä ja miettisivät, että olisiko niin vaikeaa joskus katsoa silmiin ja kysyä, että onko mulla kaikki ok?
Halusin vaan sanoa ääneen, että mä oon väsynyt mun läheisiin ja rakkaisiin ja enemmän kuin pettynyt siihen, että ketään ei tunnu haittaavan se, että mä en jaksa enempää. Luulin, että ihmiset joista mä välitän ja jotka on mun tärkeimpiä ajattelisivat samoin musta, oon kai erehtynyt.
Jos haluat kommentoida, niin mielellään asialliseen ja kannustavaan sävyyn. Negatiiviset kommentit on siinä mielessä turhia, että mä en lue niitä ollenkaan.
Luen vain kommentit, joissa on mielestäni jotain järkeä, jos luen niitäkään.
Koko viikon mittainen jatkuva paskankaatuminen niskaani aiheutti sen, että eilen saatuani riidan aikaan sekä parhaan ystäväni että erään perheenjäsenen kanssa löysin itseni pimeästä vaatekaapista tärisemästä ja miettimästä että en jaksa enää.
Haluaisin hetkeksi aikaa pois mun omasta elämästä.
Haluaisin, että läheiset menisivät vähän itseensä ja miettisivät, että olisiko niin vaikeaa joskus katsoa silmiin ja kysyä, että onko mulla kaikki ok?
Halusin vaan sanoa ääneen, että mä oon väsynyt mun läheisiin ja rakkaisiin ja enemmän kuin pettynyt siihen, että ketään ei tunnu haittaavan se, että mä en jaksa enempää. Luulin, että ihmiset joista mä välitän ja jotka on mun tärkeimpiä ajattelisivat samoin musta, oon kai erehtynyt.
Jos haluat kommentoida, niin mielellään asialliseen ja kannustavaan sävyyn. Negatiiviset kommentit on siinä mielessä turhia, että mä en lue niitä ollenkaan.
Luen vain kommentit, joissa on mielestäni jotain järkeä, jos luen niitäkään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.