Kun kuolet menet tiedottomaan tilaan kunnes synnyt uudelleen. Maapallolla on niin paljon erilaista elämää että aikamoisena tuurina voi pitää jos sattuu syntymään ihmisenä eikä esim. muurahaisena. Se vasta erityisen ikävää onki jos syntyy ihmisenä mutta kuoleekin jo muutaman vuoden kuluttua.. paska säkä.. voi mennä aika kauan ennen ku saa uuden mahollisuuden. Voi toki olla ihan mielenkiintonen kokemus syntyä vaikkapa kalana, veden alainen maailma on kumminki ihan oma juttunsa varmasti. Ihmiset on kehittäneet itelleen uskonnon johon uskoo koska pelkää. ei ne eläimetkää luultavasti mihinkää usko koska ne ei oo niin viisaita että keksisivät kaikenmoisia höpö höpö juttuja taivaasta ja uskonnoista ja siitä mitä kuoleman jälkeen tapahtuu.. kun ne kuolee niin ne kuolee ja sillä selvä. ei ne tutki mitä niille tapahtuu kun kuolevat, ne vaan elää ja yrittää selviytyä mahdollisimman pitkään.
Kuollut syntyy yhä uudelleen ja uudelleen
uskonto fail
18272
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Hyi helvetti mikä ajatus tuo että syntyy uudelleen ja uudelleen olennoksi, tai yleensä joksikin.
Joutuu siis aina energiakertytymään jonka sisään sitoutuu kuin vankilaan uudestaaan ja uudestaan, uudestaan,, ei kiitos.
Tolloja riittää tällä palstalla
oli syntyä kylän sonniksi.Ei tarvi sitten vainaana mennä edes kylmään kirkkomaaahan kun tehtäs makkaraksi ja pääsis lämpimään uuniin ja sais upean rusketuksen.
Ihmiseksi synnytään ylhä uudelleen ja uudelleen, mutta kukaan ei synny edellistä elämäänsä kehittymättömämmäksi. Elämien ketjusssa siirrytään aina korkeammalle tasolle.
Elämää pakenevat joutuvat kohtaaman elämän ja elämää haluavat joutuvat kohtamaan elämän. Elämää on aina.
Minusta ei pääse eroon.
Minä olen Tie, Totuus ja Elämä. ( tämä lause on oivallettavaa laatua )
Minä = Sinä henkisellä alueella. Elämä elää sinussa. Sinussa eletään arvoisa lukija.
Kun nykyään on yli 6 mrd ihmistä ja n. v 1800 oli vain 1 mrd niin mistä niitä sieluja oikein riittää nykyihmisille?
Kierrätetäänkö sieluja kiivaampaa tahtia vai mitä?
Tässä yhteydessä pitää muistaa että kotieläinten (tuotanto lemmikkieläimet) määrä on kasvanut suunnilleen samassa suhteessa, eli nykyihmisten sielut tuskin ovat peräisin eläinkunnasta.
Ehkä se sielu jakautuu moneen ihmiseen. Niitten sanotaan sitten olevan niitä pikkusieluisia ihmisiä.
Jumalan ihmiskehitysvaiheen osasia, joita jotkut kutsuvat ihmissieluiksi, on tässä aurinkokunnassa 50-100 miljardia.
Missähän ne mahtaa majailla?
Näkevä näkee, sokea kysyy. Majailua ei ole, sillä paikkoja ei ole olemassa todellisena. Paikka ja tila on illuusio.
Onko Jumalan luomistyölle näin ylipäätänsä olemassa mitään rajoja?
Luonnollinen evoluutio menee eteenpäin. ihminen syntyy ihmisenä. Kun hän on evolvoitunut, syntyy hän enkelinä tai mestarina. Muitakin mahdollisuuksia on.
Erilaisten yksityiskohtien tietäminen on vaarallista. "Tietämisestä" syntyy usein pakko puolustaa tietoaan joka johtaa henkilökohtaiseen stressiin ja konflikteihin muiden kanssa, josta seuraa fanaattisuus josta seuraa vihaa josta seuraa vaikkapa kansanmurha.
Hindugurut on jänniä kavereita, ne kumartaa kaikkia uskomuksia ja kehottaa menemään syvemmälle omaan uskoonsa ja lopulta vapautumaan siitä kun linkki todelliseen löytyy. Ja kaikki tämä rauhassa ja rakkaudessa.
Ah mikä vapautus todistelutarpeista!! :D
Live long and prosper everybody!
Se on vaarallista tuossa mielessä, jos kummatkin luulevat olevansa erillisiä olentoja.
Esim. me voimme väitellä JonesHenryn kanssa näennäisesti kun tiedämme olevamme samaa. Toinen väittää mahdollisesti eri lailla, koska se kuuluu käsikirjoitukseen.
Duaalisuuden maailmassa väitellä AINA. Duaalisuus rakentuu näennäiseen musta-valko-asetteluun. Mutta siihen ei tarvitse sitoutua tai antaa sen liikuttaa tuntemuksia sisällä piirun vertaa.
Voi olla koko ajan täysi nolla, siis hiljaa.
Tämän kun ihmiset oivaltavat. Niin rauha on vallitsevana sisäisesti.
Ollakko vai ei olla? - sanoi Hamlet. Tähän voisi sanoa, että " olla ja ei olla, tuloksena on silloin nolla ".
Minua itseäni kiinnostaisi tietää, onko vapaata tahtoa olemassa? En nyt tunne että olisin vapaa. Minut aluksi VÄKISIN raahattiin tänne Ethiopiasta, kun äitini oltiin aluksi raiskattu hänen ollessaan noin 12-vuotias. Sitten VÄKISIN pahoinpideltiin ja minuun iskostettiin noita teidän kristityn taikauskonne oppeja. Sitten, noin 20-vuotta myöhemmin kun oli alkanut oireilla, minuun TAKERTUI toisia ihmisiä kuin joitakin hiton IILIMATOJA pyytäen ja RUKOILLEN minulta apua! Minulta pyydettiin jotain, mikä normaalioloissa olisi täysin MAHDOTONTA! Minua pyydettiin rakentamaan suunnitelmat TÄYDELLISELLE itsemurhakoneelle!
Se kaikki tuntui ihan HULLULTA! En tiedä miten, mutta jotenkin onnistuin. Pääosin johtuen toisten ihmisten tuesta internetissä.
Silti herää kysymys, mitä vapaata tahtoa minulla ikinä oli tässä kaikessa? Koska minuun oli VÄKISIN iskostettu noita "kristittyjä kotiarvoja" en oikein myöskään osannut kieltäytyä. Vaikka olisi kyllä pitänyt! Terveyteni on nyt täysin PILALLA! En oikein myöskään tiedä missä tämä kaikki liikuu koskien Suomen lakia, koska lainsäätäjät sekä Suomessa että Ruotissa itsepintaisesti KIELTÄYTYVÄT ottamasta aiheeseen kantaa MITENKÄÄN! Myöskään Raamattu ei sano aiheesta yhtään mitään! Mahdollisesti lukuunottamatta "tee toisille niinkuin toivoisit itsellesi tehtävän" sekä Jeesuksen tarinaa tuhlaajapojasta.
Exitus Ry kieltäytyi auttamasta minua, mutta lähetin heille silti "koneeni" pohjapiirrokset. Toivottavasti he kykenevät tekemään niillä edes jotain. Heillä on kumminkin Syyskokous ihan pian.
Mutta missä tässä kaikessa minulla ikinä oli "vapaa tahto" Vaikka tunnen sympatiaa kroonisesti sairaita kohtaan niin tässä kaikessa maistuu silti aika vahvasti HYVÄKSIKÄYTÖN maku!
Vaikka itsemurhaa väitetään korkeimmaksi vapaan tahdon ilmaukseksi niin , itsemurhankin tausta-s y y t sitovat sen johonkin, siis ei-vapaaksi.
Eli vapaata tahtoa ei maapallolla ole.
Tahto ei voi olla vapaa, koska se on sidottu aina kausaaliketjuun, joka palautuu tilanteeseen, jossa tahtoa käyttää "joku" olkoon vaikka vielä syyntakeeton.
Tietysti aikuinen ihminen tuntee vastuunsa ja osaa päättää asioistaan, mutta syvemmin ajatellen niihinkin päätöksiin on aina tasutalla vaikuttavia syitä jotka sitovat päätöksiä niin etteivät ne ole täysin vapaita.
Emme siis voi elää vapaina siksi että olemme toisten ihmisten vaikutuksen alaisena, oman itsemme, eli kehomme vaikutuksen alaisena ominaisuuksinemme jne, eli ihmisellä ei voi olla syvemmässä merkityksessä vapaata tahtoa.
Kristillisessä mielessä vapautta valita ei ole lainkaan.
Kristiuskossa vaihtoehdot kristiopi-opin mukaan ovat "joko tai".
Vaihtoehtojen vähyys kaventaa merkittävästi valinnan vapautta sillä "vaihtoehtoja " on vain tasan kaksi, eli usko ja palvo(jeesusta tai jumalaa mikä lie yhdistelmä) ja saat elää,, tai kieltäydy palvonnasta(mm. kaikkine järjenkykyinenne) ja kristi-opista ja kuole ja kärsi(substane et abstane) kadotuksessa, helvetissä tuosta "vapaasta valinnasta".
vai niin
Tuntuu mielettömältä, että kerran loisteliaankin elämän elänyt ihminen ei enää jatkaisi henkenä/sieluna tietoisena olemistaan. Miksi siis ponnistella uraa, opiskella, luoda perhettä jne? Kaikki valuisi kuitenkin hukkaan.
Entäs isot hallitsijat joilla oli mahtava ura ja elämä? Rooman keisarit, Adolf Hitler, Herman Göring, Kekkonen, Gaddafi? Jos heidän tietoisuus fyysisessä kuolemassaan päättyisi, niin miksi edes luoda tuollaisia uria? Jos sielu lopettaisi tietoisuuden eli kuollut vaipuisi ikiuneen ja henki muuttaisi uutena ja uudella minätietoisuudellaan uuteen vastasyntyneeseen niin vaikuttaisi kammottavalta. Veisi pohjan elämän mielekkyydeltä, moraalilta ja eettisyydeltä.
kait sitä nyt tietoinen sielu jatkaa olemassaoloaan jatkossakin?