Professori Matti Klinge ylisti aamu tv:ssä Bobrikovin aikaa Suomessa "idylliseksi" ja kiersi toimittajan kysymykset oliko Bobrikov Suomen venäläistäjä
Bobrikovilla oli tehtävänä tuhota Suomen autonomia ja tuhota suomalainen yhteiskunta ja
tehdä suomalaisista venäläisiä
Matti Klinge ei näe tässä mitään pahaa eli hän on Bobrikov
Bobrikovilla oli tehtävänä tuhota Suomen autonomia ja tuhota suomalainen yhteiskunta ja
tehdä suomalaisista venäläisiä
Matti Klinge ei näe tässä mitään pahaa eli hän on Bobrikov
Vastaukset 10
Vanhimmat
Keisarin ja kenraalikuvernöörin tarkoituksena oli tasa-arvoistaa silloista yhteiskuntaa, eli ottaa etuja pois eliitiltä. Yhtenä toimena olisi ollut mm. suomenkielen aseman parantaminen - sehän ei tietenkäään sopinut svekomaani Schaumanille.
Schaumanin toimet on täysin verrattavissa nykyajan itsemurhapommiterroristien tekosiin.
Bobrikovin tehtävä oli hävittää Suomen autonomia ja venäläistää Suomi
Bobrikov nimitti korkeisiin virkoihin venäläisiä
ja venäjänkielen piti syrjäyttää suomi ja ruotsi
On typerää väittää että Bobrikovin tehtävä olisi ollut parantaa suomenkielen asemaa
EU mieleen noista puheista;)
Matti Klinge ei nimittänyt ns. sortokausien aikaa idylliseksi, totesi sen sijaan, että monet aikalaiset nimesivät tuon ajan idylliseksi verrattuna myöhempiin tapahtumiin: maailmansotaan ja sisällissotaan. Aikaisempaan historiakirjoitukseen verrattuna sortokausi nähdään nykyisin vähemmän dramaattisena ajanjaksona.
Ei kukaan ole koskaan pitänyt Bobrikovin tavoitetta tuhota Suomen autonomia "idyllisenä"
Mikä tahansa on idyllistä jos sitä verrataan sotiin kuten 1918 sotaan ja talvisotaan
Voi sanoa että naisen raiskauskin on idylliä verrattuna talvisodan tapahtumiin
Bobrikov venäläistämistoimineen tunsikin tilanteen noin venäläisittäin idylliseksi?
Sitä se ei kuitenkaan suomalaisten mielestä ollut, kuten historia osoittaa. Tyranni kenraalikuvernöörin maatessa Kasarmikadun myöh. kirurgisessa sairaalassa haavoissaa ja tehden kuolemaa, oli eräs suomalainen sairaanhoitaja antanut silloisen "lehdistötiedotteen" uteliaille, että parempaan suuntaan ollaan menossa. Eli tämä yksimielisesti tulkittiin niin, että toivoa ei enää ole.
Matti Klinge mainitsi ainoastaan mm. Paasikiven muistavan ajan toisaalta melko idyllisenä.
No, jokainen päätelkööt itse miten idylliseksi tuntisi olonsa panslavismin jyrätessä päälle.
mieleen isäni kertomana joskus 1915-16 tapahtumista Suomessa: Hän näki pojannassikkana kasakoiden hevosineen hajoittavan voimakeinoja käyttäen suomalaisten mielenosoituksen nyk. Senaatintorilla ja kun kaikki "hulttiot" olivat kaikonneet, niin aukiolle oli jäänyt vain rakastellut kulkukoirapariskunta lemmentouhuistaan nalkkiin, kuten näillä luontokappaleilla tapana on edelleen aktinsa jälkeen. No, siinä oli kuulemma ollut juuri tällainen hekuman hetki ohi ja koirat nalkissa. Silloin ratsun selässä istunut kasakka ilmeisesti käytti koko sivistysvarastonsa tyhjiin ja otti sapelinsa huotrasta sekä terävällä terällä erotti koirat toisistaan nopealla ranneliikkeellän leikaten koiran elimen irti. Oli kuulemma uikutus kuulunut lempiväisten paetessa omille tahoilleen kasakoiden riemun ollessa rajaton.
Sellaisia poikia ne, eikä ole mihinkään muutunut vuosisadan aikaisista tapahtumista.
Siellähän ne menevät Pietarin katuja ratsujen selässä ihan samat miehetkin vielä. Eikä mikään ole muuttunut? He-hee..
aivan Pietarin kaduilla heilumassa, niin Tshetseniassa senkin edestä. Harjoittavat näet edelleen sitä panslavismiaan, kun se niin on juurtunut jo vuosisatojen ajan heikäläisten maailmankuvaan.
Arvostettua professoria vai maailman menoa palstaa, kannattaa tutustua Klingen teoksiin.