Onko muita kohtalotovereita..Loukkasin vasemman kämmenen 03 / 2002 työtapaturmassa, lääkärin hoitovirheen vuoksi sain elinikäisen vamman joka pahenee alati ja vie toimintakyvyn käsistä ja jaloista pikkuhiljaa..
Se alkoi vasemmasta kämmenestä ja eteni koko käteen, siinä on jatkuvia kipuja ja kuumia aaltoja jotka vievät järjen joskus kun niitä ei saa pois sekä en kykene hallitsemaan sormiani hyvin enkä kestä kylmää ilmaa....vamma on edennyt vuosien aikana molempiin käsiin ja jalkoihin sekä selkään, päähän ja rintakehään ja olen eläkkeellä tuon vuoksi ja syön 20 lääkettä joka päivä.
Minulle asennettiin takajuoste-stimulaattori aikanaan myös. Leikkauksia ei enään voi tehdä liian suuren riskin vuoksi...Lääkkeet ovat aiheuttaneet muistin menettämistä, lapsuusmuistot kaikki on kadonneet. Myös hampaat lähti kaikki. Viimeiset 2 vuotta olen ollut vain kotona ja käynyt kaupassa mutta en missään muualla...parisuhteet tuhoutu myös tämän takia. Tämä vamma tappaa elävältä ja jättää tyhjän kuoren, eikä kukaan huoli miestä joka ei voi nostaa mitään raskasta tai valvoo 2-3 päivää kun kipu valvottaa ja lääkkeet eivät tehoa, on kuin olisin zombie. Jos joku on maanpäällinen helvetti niin tämä on sitä itseään....
Se alkoi vasemmasta kämmenestä ja eteni koko käteen, siinä on jatkuvia kipuja ja kuumia aaltoja jotka vievät järjen joskus kun niitä ei saa pois sekä en kykene hallitsemaan sormiani hyvin enkä kestä kylmää ilmaa....vamma on edennyt vuosien aikana molempiin käsiin ja jalkoihin sekä selkään, päähän ja rintakehään ja olen eläkkeellä tuon vuoksi ja syön 20 lääkettä joka päivä.
Minulle asennettiin takajuoste-stimulaattori aikanaan myös. Leikkauksia ei enään voi tehdä liian suuren riskin vuoksi...Lääkkeet ovat aiheuttaneet muistin menettämistä, lapsuusmuistot kaikki on kadonneet. Myös hampaat lähti kaikki. Viimeiset 2 vuotta olen ollut vain kotona ja käynyt kaupassa mutta en missään muualla...parisuhteet tuhoutu myös tämän takia. Tämä vamma tappaa elävältä ja jättää tyhjän kuoren, eikä kukaan huoli miestä joka ei voi nostaa mitään raskasta tai valvoo 2-3 päivää kun kipu valvottaa ja lääkkeet eivät tehoa, on kuin olisin zombie. Jos joku on maanpäällinen helvetti niin tämä on sitä itseään....
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hirmusesti voimia sinne!!!
Täällä on itku silmässä luettu tätä ja
koskettaa todellakin ja olet todella
vahva ihminen kaikesta koetusta kuitenkin(ainakin
tästä tekstistä huokuu vahvuus ja voima selviytyä, vaikka
todella, todella vaikeaa on)!!! :(
Miten sä oikeasti itse jaksat??
Oletko saanut mitään tukea mistään??
Onko tähän jotain ns.parannuskeinoa/parannusta parempaan
jossain vaiheessa edessä?
Koita jaksaa ja kyllä sä jaksatkin!!!
Huh, karmeeta :( Itselläni toiset vaivat, kipua myös, mutta toivottavasti ei lopunikää. Eräällä ex kollegalla oli/on tämä sama vaiva CRPS ja oli kyllä kamalaa kuultavaa mitä kertoi. Tosiaankin vie järjen ja kaiken muunkin. Hän kävi kipupolilla (HUS) ja sai sieltä tukea/apua, käytkö sinä? Entä vaihtoehtohoitoja oletko kokeillut?
Otan osaa.
Moi!
Tunnistin itseni sinun tekstistä. Sain Crps-diagnoosin viime vuoden lopulla. Minullakin tapaturma, olkapääni leikattiin n 3v sitten ja kipu on ollut sietämätöntä. lääkkeitä saa popsia kuin karkkia ja yöt valvoa kuten nytkin : (
Samoin täällä valvon, viimeiset 4 yötä menny tunti per yö unilla ja syystä että tein radikaalin ratkaisun juteltuani minua yli 9 vuotta hoitaneen lääkärin kanssa ja jätin pois kaikki lääkkeet kerralla, tulin siihen tulokseen että kipulääkkeet ja muut masennus-epilepsia.skitso jne..pillerit huonontavat elämänlaatua enemmän kuin ne auttavat kivussa. Nyt on alkanut todella kova ja vaarallinenkin 4 viikon jakso puhdistautua kaikesta ja jatkossa on vain oma mieli aseena tätä vastaan. Kukaan ei tiedä tulosta mutta tiedän ratkaisuni olevan ainoa mahdollinen. Olet pitkän matkan alussa ja se tulee olemaan raskas valitettavasti. Kirjoittele jos haluat vaihtaa ajatuksia yms...
Macbeth, kiva kuulla et on muit kohtalotovereita. Mielellään vaihtaisin ajatuksia enemmänkin. Varmaan tulossa tosi rankka jakso sulle. Jos haluat tukea ja jutella niin autan mielellään sen minkä voin. Vois vaikka meilata jos haluat. Kävin ortonissa kuntoutuksessa siel oli crps-teemaviikko. Oli tosi antoisa. Monet ryhmässä oli kyllästyneet lääkkeisiin, kun niist ei kuitenkaan ole apua.
Eli mulle voi kuka vain laittaa meiliä liittyen crps tai mihin vain...
e-mail on [email protected]
alias Macbeth1973/macbeth73
Hei Macbeth,
itse sain CRPS1 diagnoosin 2008, olen nyt 23v. Lääkkeitä alettiin nostamaan nopeaa tahtia ja olo lääkkeiden kanssa oli aivan karsea. Etenkin tuntui hyödyttömältä syödä lääkkeitä, kun ne eivät enää loppupeleissä tehonneet kunnolla. Luovuin Jo ensimmäisen vuode aikana kovista lääkkeistä ja pidin ainoastaan panacodin, joka helpottaa hieman muita kiputiloja kuin hermosärkyä.
Kivunhallinan taitamisen meni hetki, tai no en tiedä loppuuko siitä oppiminen ikinä. Mutta kuitenkin olen erittäin tyytyväinen ratkaisuuni. En sano etteikö olisi huonoja päiviä/ ajanjaksoja, on niitä. Sillon täytyy vaan antaa itsellensä se aika kerätä oma päänsä kasaan ja saada aste asteelsta ohjat omiin käsiin. Tämä on jatkuvaa omankropan ja -toiminnan syy-seuraussuhteiden oppimista.
Pidän ruokavalioni terveellisenä;EI mm.sokeria, alkoholia, nopeitahiilareita, ei liikaa kofeiinia, maitotuotteita ja lihakin yleensä NATURELkanaa. Suolakin kohtuulisesti (Ei aiheudu heittelyitä verensokereissa tai ei kuormita liikaa elimistöä sulatusprosesseissa. Ja kaiken lisäksi saan jo ihan hirveät säryt jos syön esim.riisiä/herkkuja/ marinoituja tuotteita). Suosin vihanneksia, kaurahiutaleita, marjoja, kanaa, kalaa, kananmunia, siemeniä ja oliiviöljyä... ja paaaaljon vettä lidsäravinteet. Eli toisin sanoa todella puhdasta ravintoa.Huolehdin myös siitä, että aivan takaraja viimeiseen ruokailuun olisi klo.20. Olo on paljon parempi nukkumaan mennessä kun ei ole vatsa täynnä ruokaa. Koen, että ruokailulla on aivan julmetun suuri vaikutus olotilaan ja sen huomasin nimenomaan kun aloin olemaan ilman lääkkeitä.
Tsemppiä ja jaksamista. Koita pitää pääkylmänä. Kun lääkeaineet alkavat puhdistautumaan elimistöstä sen huomaa ja samalla huomaa kuinka saa erilaista "energiaa"... puhtautta.
Moi!
Laitoin sun profiilisivulle viestiä, voisin kirjoittaa meiliä sulle. Mukava vaihtaa ajatuksia crps:stä ja saada tukea. Itsellä tosi huono viikko takana. On ollut rankkaa taistella kipua vastaan kun en ole nukkunut moneen yöhön, vaan pätkiä. Patterit alkaa olla lopussa.
Jos joku haluaa vaihtaa ajatuksia, tietää mitä tulevaisuus tuo tämän sairauden kanssa tai muuten vaan niin voi laittaa oikealla nimelläni.... [email protected]