Tänään taas pimeellä korpitiellä Hondamies roikkui alle 20 metrin päässä takaluukusta 30 km. Ensin kokeilin ajaa tasan 80 km/h, ei vaikutusta, sumarit vaan killitti sivupeileistä. No, seuraavaksi kokeilina ajaa viitisen kilometriä 70 km/h, sama vaikutus, eli ei mikään, sitten pari kilometriä 105 km/h, välimatka ei muuttunut miksikään. Siloin päätin että perkele, nyt riitti. Suoralla tökkäsin vaihteen vapaalle ja aloin kattoa mihin asti pitää mennä että alkaa kitumasturista poljin löytyä. Arvatkaapa? Alle 50 km/h piti kilometrin verran lasketella, että uskalsi ohittaa.
Takaluukussa roikkuminen ja ohittamisen vaikeus
oopppuuyuuyuy
16235
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Itse en yleensä jaksa noin kauan leikkiä, vilkku oikealle vain sitten hidastan ja menen sivulle sen verran kun turvallisesti pääsee. Aika harvoin joku jää roikkumaan kun näin tekee, tosi sellainen sumu kun tänä iltana on ollut ei välttämättä ole hyvä idea siirtyä oikealle jos siellä vaikka olis joku jalankulkija ilman heijastinta tms.
Jos vain hidastaa ilman vilkkua saattaa olla että takana oleva epävarma kuljettaja ei ymmärrä tarkoitustasi!
Jonkun perässä roikkuminen kyllä ärsyttää, se haittaa omaa ajamistakin,
jotenkin se häirtisee kun joku siinä kyttää koko ajan takana.
Totta. Tuollainen takapuskurissa roikkuva terrorisoiva ajotapa tulisi pystyä kitkemään pois. Mahdollisuus oikein reippaisiin sakkoihin ehkä hillitsisi tuota jonkin verran.
Ei se ole terrorisoivaa ajotapaa, vaan järkevää! Nuo muita taitavammat kuskit ovat ymmärtäneet, että ajamalla mahdollisimman lähellä edellä ajavaa liikenne on niin turvallista, sujuvaa ja joustavaa kuin se suinkin on mahdollista olla. Pitää vain muistaa, että takana ajavan on ajettava hieman nopeammin kuin edellä ajava =)
Joo, mikä vaivaa suurinta osaa autoilijoista, kun ei osata ohittaa? Osa toimii aloittajan kertoman tapaan ja osa painaa ohi vastaantulijoista välittämättä. Kyllä tuolla länsinaapurissa vain osataan tuo ajaminen paljon sivistyneemmin. Ohi menevät heti kun on tilaisuus, muttei kuitenkaan muuta liikennettä vaarantaen. Täällä vaan natistaan, kun ei saa yksin ajaa tyhjällä tiellä.
Mun perässä ei roikuta. Jos takana on auto joka on saavuttanut minut, niin laitan vilkun oikealle, nostan kaasun ja menen aivan oikeaan reunaan ja tarvittaessa jarrutan ja jopa pysähdyn. mutta minun perässä ei roikuta.
Mammanpoikia pelottaa ajaa pimeällä ja sateisella kelillä, ajattelevat, että läheisyys lämmittää.
Täällä Mammantyttö, joka tuli ensimmäisenä kuolonkolaripaikalle, kun teiden ritari ohitti sumussa ilman näkyvyyttä ja törmäsi 140 km vauhdilla edessä ajavaan kaivinkoneeseen. Autossa oli neljä nuorta joista edessä olleet olivat puoliksi konepellin ja mootorin muodostamassa rautamössössä ja kaksi oli takapenkillä elossa valittavana. Oli ihan pakko laittaa tämä viesti, kun näitä palstoja lukiessa tuntuu, että liikenteessä voi käyttäytyä ihan miten huvittaa ja kaikki käy ihan hyvin. Ymmärrän toki, että näistäkin kirjoittajista suurin osa on vielä nuoruuden tyhmyydessä tehtyjä tyhmyyksiä, mutta joskus lasku voi olla todella iso. Itse olen 50 nainen ja ajanut 30 vuotta ja vuosittain tulee kilometrejä n. 45.000 - 55.000 km, joten mielestäni voin jo puhua syvällä rintaänellä, kun sanon että aina maltti ja kohteliaisuus kannattavat liikenteessä. Itselle nuo nuoret tulevat joka syksy mieleen, kun tulee sumuiset kelit.
Kuulutko oikeasti, kuten väitit, siihen kansanosaan joka roikkuu edellämenevän puskurissa? Vai menikö kenties edellisen kirjoittajan viesti täysin ohi?
Minä jäin myös ihmettelemään samaa, kun kirjoittajan viesti on kuitenkin täyttä asiaa.
Liikenneturman propaganda on toiminut. Niin kauan kuin muistan on varoiteltu ohittamisen vaarallisuudesta ja muistettu valistaa; ajetaan vaan kiltisti jonossa niin mitään pahaa ei voi tapahtua.
Nyt tulokset näkyvät näin. kun kukaan ei enää uskalla tai halua ohittaa ja tiellä ajonopeus on välillä 30km/h alle rajoituksen, joka on jo valmiiksi alakanttiin laskettu.
Unohdat sen seikan että myös liian pienistä turvaväleistä on varoiteltu. Miksi joku ottaisi vain toisen varoituksen tosissaan?
Liian pienistä turvaväleistä on varoiteltu vasta n.5 vuotta (sitä ennen kukaan ei pitänyt asiaa vaarallisena, vasta varoittelun jälkeen ihmiset alkoivat pelkäämään takana tulijaa, jotkut jopa hysteerisesti pitävät sitä maailman vaarallisimpana asiana), mutta ohittamisen vaarallisuutta on jankutettu ainakin 20 vuotta.
Toimivaksi havaittu konsti puskurissa roikkujan haatamiseen on pesta tuulilasia.
Ellei eka pesu tehoa, niin yleensa toisen pesun jalkeen tulee rakoa lisaa tai sitten uskalletaan jo lahtea ohitse.
Omalla töihin vievällä tieosuudella poliisi varoitteli turvaväleistä jo 90-luvun alussa ja suorittivat etäisyyksien mittauksia kaukana pellolla josta sai hyvin mitattua autojen väliset etäisyydet sekunneissa ja sitä kautta myös metreissä. Että turvaväleistä varoittelu on kyllä jo monien vuosien takaa tuttua!
Jääräpäisyys on hyväksi liikenteessä ! se korjaa roskat pois. Tyyliin "tämä on minun kaista" ;))))