Käänteisnarsisti

http://samvak.tripod.com/faq66.html

lynett kirjoitti:

http://samvak.tripod.com/faq66.html

Tai no joo, googleta inverted narcissist ja tulee juttuja muitakin.

Niinpä... tästä voisikin kummuta hyvä keskustelu siitä, onko kyseessä aina se perinteinen narsisti vai tällainen vastariippuja ?

Jos tuossa on pohjana jotkut asiatekstit niin sinun on ollut pakko tulkita niitä ihan omintakeisella tavallasi?! Ei liene suoria käännöksiä? Ei ainakaan kerro siitä, minkälainen narsistin uhri normaalisti on.

lynett kirjoitti:

Niinpä... tästä voisikin kummuta hyvä keskustelu siitä, onko kyseessä aina se perinteinen narsisti vai tällainen vastariippuja ?

Ps. Sillä kun niitä sivuja selailee, löytyy erotkin millä havainnoida poikkeavuuden klassisen narsistin ja käänteisen väliltä. Eivät ole sama asia ja klassikkoversio onkin sitten ihan toinen juttu.

Kuinka moni narsistin kanssa seurustellut seukkaakin vastariippujan kanssa, kas siinäpä kysymys.

5v uhrina ollut,

oma juttusi on pelkkää ******, ja vieläpä inhaa, kateellista ja mustan aukon verran negatiivista. Energiasyöppöilyä.

Dislike.

5v uhrina ollut kirjoitti:

Jos tuossa on pohjana jotkut asiatekstit niin sinun on ollut pakko tulkita niitä ihan omintakeisella tavallasi?! Ei liene suoria käännöksiä? Ei ainakaan kerro siitä, minkälainen narsistin uhri normaalisti on.

Lue lisää

Jäkä jäkä, nyt keskustellaan käänteisnarsistista eikä "kaikista".

Mummos oli kirjoitti:

5v uhrina ollut,

oma juttusi on pelkkää ******, ja vieläpä inhaa, kateellista ja mustan aukon verran negatiivista. Energiasyöppöilyä.

Dislike.

Semmottii se on meittän narsistien kans =)

lynett kirjoitti:

Semmottii se on meittän narsistien kans =)

Diiih. Negapiikki negapiikin perään.

*irrottaapiikkejä* kirjoitti:

Diiih. Negapiikki negapiikin perään.

Se on Vakninin syy, aaaahahhhaaaa =) !

Mut joo, kiukuttele sää ihan rauhassa. Mun persaus on teflonia eikä nuo siihen tartu vaikka kuinka koetat. Katso piirrelistaa, se on siellä.

lynett kirjoitti:

Jäkä jäkä, nyt keskustellaan käänteisnarsistista eikä "kaikista".

Ok, käsitin sitten väärin eli niin että väitit tuon koskevan kaikkia uhreja. Sori.

Tuo on kyllä hyvä kysymys pohdittavaksi, että oliko kumppanini käänteisnarsisti vai narsisti. En ole ikinä siltä kannalta mettinyt.

5v uhrina ollut kirjoitti:

Jos tuossa on pohjana jotkut asiatekstit niin sinun on ollut pakko tulkita niitä ihan omintakeisella tavallasi?! Ei liene suoria käännöksiä? Ei ainakaan kerro siitä, minkälainen narsistin uhri normaalisti on.

Lue lisää

"Ei liene suoria käännöksiä?"

Ei ole, tästä on keskusteltu jo aiemmin, käännösvirhe. "Käänteisnarsisti" sana on väärin käännetty "Reverse narcissist" sanoista, se kuitenkin tarkoittaa vastakohta tai anti narsistia, tarkistin tämän ammattikääntäjältä n. viikko sitten.

Reverse tarkoittaa vastakohtaa, esim. autoissa peruutusvaihdetta ja nauhureissa takaisin kelausta.

Tässä linkissä kerrotaan syy miksi selvät todisteet ei kelpaa.. :)

http://www.bullyonline.org/workbully/attent.htm

5v uhrina ollut kirjoitti:

Ok, käsitin sitten väärin eli niin että väitit tuon koskevan kaikkia uhreja. Sori.

Tuo on kyllä hyvä kysymys pohdittavaksi, että oliko kumppanini käänteisnarsisti vai narsisti. En ole ikinä siltä kannalta mettinyt.

Lue lisää

Niin tai olitko itse käänteisnarsisti.

xcch kirjoitti:

"Ei liene suoria käännöksiä?"

Ei ole, tästä on keskusteltu jo aiemmin, käännösvirhe. "Käänteisnarsisti" sana on väärin käännetty "Reverse narcissist" sanoista, se kuitenkin tarkoittaa vastakohta tai anti narsistia, tarkistin tämän ammattikääntäjältä n. viikko sitten.

Reverse tarkoittaa vastakohtaa, esim. autoissa peruutusvaihdetta ja nauhureissa takaisin kelausta.

Tässä linkissä kerrotaan syy miksi selvät todisteet ei kelpaa.. :)

http://www.bullyonline.org/workbully/attent.htm

Lue lisää

Höpsistä. Kyllä se on ihan oikein käännetty. Kysyin kielenkääntämisen asiantuntijalta.

xcch kirjoitti:

"Ei liene suoria käännöksiä?"

Ei ole, tästä on keskusteltu jo aiemmin, käännösvirhe. "Käänteisnarsisti" sana on väärin käännetty "Reverse narcissist" sanoista, se kuitenkin tarkoittaa vastakohta tai anti narsistia, tarkistin tämän ammattikääntäjältä n. viikko sitten.

Reverse tarkoittaa vastakohtaa, esim. autoissa peruutusvaihdetta ja nauhureissa takaisin kelausta.

Tässä linkissä kerrotaan syy miksi selvät todisteet ei kelpaa.. :)

http://www.bullyonline.org/workbully/attent.htm

Lue lisää

Ja missä syy siihen, että sitä original text version:ia, mistä se on väärin suomennettu mielestäsi, ei edelleenkään ole täällä??

Löytyykö syy siihenkin tuolta linkittämältäsi bullyonline-sivustolta?

Vai onko niin, että muilta voi nyt sit vaikka huvikseen vaatia ja katella sitten huvittuneena vierestä, mutta kun sitä pyydetään laittamaan sitä originaalia framille, niin se onkin kiusaamista??

Ettet vain olisi käänteiskiusaaja ihan.

Ei ole suoria käännöksiä, mutta on käännösvirhe. Selkis.

*irrottaapiikkejä* kirjoitti:

Diiih. Negapiikki negapiikin perään.

"Diiih. Negapiikki negapiikin perään. "

Matkit Lynetteä, hänellä on usein tapana kirjoittaa "diih". Vai oisko perätä hän kirjottanut tämänkin?:D

M.B. kirjoitti:

Ja missä syy siihen, että sitä original text version:ia, mistä se on väärin suomennettu mielestäsi, ei edelleenkään ole täällä??

Löytyykö syy siihenkin tuolta linkittämältäsi bullyonline-sivustolta?

Vai onko niin, että muilta voi nyt sit vaikka huvikseen vaatia ja katella sitten huvittuneena vierestä, mutta kun sitä pyydetään laittamaan sitä originaalia framille, niin se onkin kiusaamista??

Ettet vain olisi käänteiskiusaaja ihan.

Ei ole suoria käännöksiä, mutta on käännösvirhe. Selkis.

Lue lisää

"Ettet vain olisi käänteiskiusaaja ihan.
Ei ole suoria käännöksiä, mutta on käännösvirhe. Selkis."

Sinultahan minä sen lainasin, mihin olet sen kadottanut. Käy etsimässä, Lynetten linkistä ehkä löytyy...

xcch kirjoitti:

"Ettet vain olisi käänteiskiusaaja ihan.
Ei ole suoria käännöksiä, mutta on käännösvirhe. Selkis."

Sinultahan minä sen lainasin, mihin olet sen kadottanut. Käy etsimässä, Lynetten linkistä ehkä löytyy...

Lue lisää

Jaa niin minkä luulit minulta lainanneesi?

Ihan oma väitteesi oli se, että käänteisnarsisti on väärin suomennettu... :DD

xcch kirjoitti:

"Ettet vain olisi käänteiskiusaaja ihan.
Ei ole suoria käännöksiä, mutta on käännösvirhe. Selkis."

Sinultahan minä sen lainasin, mihin olet sen kadottanut. Käy etsimässä, Lynetten linkistä ehkä löytyy...

Lue lisää

"INVERTED NARCISSIST

Also called "covert narcissist", inverted narcissist is a co-dependent who depends exclusively on narcissists (narcissist-co-dependent).

The inverted narcissist craves to be in a relationship with a narcissist, regardless of any abuse inflicted on her. She actively seeks relationships with narcissists and only with narcissists, no matter what her (bitter and traumatic) past experience has been. She feels empty and unhappy in relationships with non-narcissists."

Ylösalaisin oleva/käännetty/ käännetty vastakkaiseksi/nurinkäännetty/ käänteisrakenteinen/käänteinen narsisti siis otsikkona =)

Joten siis...

KÄÄNTEISNARSISTI

Kutsutaan myös "peitellyksi" narsistiksi, käänteisnarsisti riippuu (ai älä) nimenomaan narsistissa (narsistin vastariippuja).

Käänteisnarsisti haluaa olla suhteessa nimenomaan narsistin kanssa, huolimatta kaikesta kaltoinkohtelusta jonka kohteeksi joutuu tai on joutunut.

Hän aktiivisesti (ei vaadi tiedostamista, mun huom) etsii suhdetta narsistiin ja vain narsistiin huolimatta aiemmista katkerista tai traumaattisista kokemuksista.

Hän tuntee olonsa tyhjäksi ja onnettomaksi tavallisessa suhteessa.

____

Asia on kyllä monimutkaisempi kuin mitä yllä mutta anyway.

Sillä ole hevonveen väliä miksi sitä kutsuu jos toisetkin pysyy messissä mutta käänteisnarsisti on ihan "oikea käännös" joten sen voi jo unohtaa ja siirtyä itse asiaan, jos haluaa =)

lynett kirjoitti:

"INVERTED NARCISSIST

Also called "covert narcissist", inverted narcissist is a co-dependent who depends exclusively on narcissists (narcissist-co-dependent).

The inverted narcissist craves to be in a relationship with a narcissist, regardless of any abuse inflicted on her. She actively seeks relationships with narcissists and only with narcissists, no matter what her (bitter and traumatic) past experience has been. She feels empty and unhappy in relationships with non-narcissists."

Ylösalaisin oleva/käännetty/ käännetty vastakkaiseksi/nurinkäännetty/ käänteisrakenteinen/käänteinen narsisti siis otsikkona =)

Joten siis...

KÄÄNTEISNARSISTI

Kutsutaan myös "peitellyksi" narsistiksi, käänteisnarsisti riippuu (ai älä) nimenomaan narsistissa (narsistin vastariippuja).

Käänteisnarsisti haluaa olla suhteessa nimenomaan narsistin kanssa, huolimatta kaikesta kaltoinkohtelusta jonka kohteeksi joutuu tai on joutunut.

Hän aktiivisesti (ei vaadi tiedostamista, mun huom) etsii suhdetta narsistiin ja vain narsistiin huolimatta aiemmista katkerista tai traumaattisista kokemuksista.

Hän tuntee olonsa tyhjäksi ja onnettomaksi tavallisessa suhteessa.

____

Asia on kyllä monimutkaisempi kuin mitä yllä mutta anyway.

Sillä ole hevonveen väliä miksi sitä kutsuu jos toisetkin pysyy messissä mutta käänteisnarsisti on ihan "oikea käännös" joten sen voi jo unohtaa ja siirtyä itse asiaan, jos haluaa =)

Lue lisää

Tai joku helkutin mukanariippuja tai vastariippuja tai hängaroundi mutta eniwei.

Tämä sama ilmiö näkyy monissa addiktisuhteissakin.

En kyllä sekoittaisi tätä suoraan läheisriippuvuuteen sillä siinä on vähän erilaiset "tavoitteet". He eivät välttämättä todellakaan suodata minuuttaan toisen kautta vaan ovat lähinnä niitä ylivahvoja suorittajia pitäen kyllä oman päänsä vähän turhankin tiukasti.

Toisaalta tässäkin versiossa ilmenee kaikenlaista tuota mutta mutta... en laittaisi ehkä ihan samalle viivalle kuitenkaan.

Mitä mieltä muut ?

mmmmkkkk kirjoitti:

"Diiih. Negapiikki negapiikin perään. "

Matkit Lynetteä, hänellä on usein tapana kirjoittaa "diih". Vai oisko perätä hän kirjottanut tämänkin?:D

Taas mä jäin kiinni, aina !

*kiukuttelee*

lynett kirjoitti:

Tai joku helkutin mukanariippuja tai vastariippuja tai hängaroundi mutta eniwei.

Tämä sama ilmiö näkyy monissa addiktisuhteissakin.

En kyllä sekoittaisi tätä suoraan läheisriippuvuuteen sillä siinä on vähän erilaiset "tavoitteet". He eivät välttämättä todellakaan suodata minuuttaan toisen kautta vaan ovat lähinnä niitä ylivahvoja suorittajia pitäen kyllä oman päänsä vähän turhankin tiukasti.

Toisaalta tässäkin versiossa ilmenee kaikenlaista tuota mutta mutta... en laittaisi ehkä ihan samalle viivalle kuitenkaan.

Mitä mieltä muut ?

Lue lisää

Sitä mieltä, että "juuu".. vetää ilmaa sisäänpäin samalla..

lynett kirjoitti:

Taas mä jäin kiinni, aina !

*kiukuttelee*

*Irrottelee lynetteä negapiikeistä ja puhaltaa pipit pois*

Laastari. Otatko? Toisessa on nalle puhia ja toisessa peppi pitkätossua..

M.B. kirjoitti:

*Irrottelee lynetteä negapiikeistä ja puhaltaa pipit pois*

Laastari. Otatko? Toisessa on nalle puhia ja toisessa peppi pitkätossua..

No PEPPIÄ tietenkin megalomaniaan !

1+4 kirjoitti:

Niin tai olitko itse käänteisnarsisti.

Bingo!

Taisit ottaa liikaa itseesi?
Käänteisiä on olemassa , mutta se ei tarkoita että kaikki uhrit olisivat käänteisiä. Narsistin uhriksi joutuu myös ihan tavallisia ja terveitä ihmisiä. MUTTA käänteinen nimenomaan hakeutuu narsistin seuraa, tarvitsee sitä.

Siitähän tässä oli kysymys, ei siitä että kaikki olisivat. Vanha tekjsti mutta pakko oli vastata ;) Arvaatko miski?

"Suurinta tuskaa aiheuttaa se kun uhri ei ole narsisti eikä käänteisnarsisti, joita kuitenkin valtaosa tällaisista suhteista on. "

Onko tuo oma keksintösi vai lainasitko jostain`?

.. . .. . . . . kirjoitti:

"Suurinta tuskaa aiheuttaa se kun uhri ei ole narsisti eikä käänteisnarsisti, joita kuitenkin valtaosa tällaisista suhteista on. "

Onko tuo oma keksintösi vai lainasitko jostain`?

Lue lisää

Eli ilmeisesti oli vain sinun keksintöäsi, jolla ei ole mitään tietopohjaa.

. .. . . .. . kirjoitti:

Eli ilmeisesti oli vain sinun keksintöäsi, jolla ei ole mitään tietopohjaa.

Suurin osa viesteistä täällä on "omia keksintöjä" eli mielipiteitä.

.... kirjoitti:

Suurin osa viesteistä täällä on "omia keksintöjä" eli mielipiteitä.

Sitä mieltä, että "juuu".... vetää ilmaa sisäänpäin taas....

M.B. kirjoitti:

Sitä mieltä, että "juuu".... vetää ilmaa sisäänpäin taas....

VieläkinKÖ ?

Joko naama punottaa =) ?

lynett kirjoitti:

VieläkinKÖ ?

Joko naama punottaa =) ?

Juuuuup - huuuuuuh

*puhaltaa välillä ulospäin* =D

Jokos sä pääsit irti tuolta minne jäit kiinni?

M.B. kirjoitti:

Juuuuup - huuuuuuh

*puhaltaa välillä ulospäin* =D

Jokos sä pääsit irti tuolta minne jäit kiinni?

Minne mä oon nyt jumittunut ?

TaasKO.... =)

Mikähän mussa on vikana, kun en enää tunne kumminkaan noin päin? Mutta olen myös tuntenut ja ollut noita molempia.

Tiedostaminen vaatii aikaa. Ja se sattuu. Mutta kaippa sitä siitäkin sitten yli pääsee.

Enkeli ja demoni minussa; olemassaolon hyväksyminen. Tekemällä työtä itse voin hallita, mitkä piirteet hallitsevat tai haittaavat elämääni tai ympäristöäni.

elisakettu kirjoitti:

Mikähän mussa on vikana, kun en enää tunne kumminkaan noin päin? Mutta olen myös tuntenut ja ollut noita molempia.

Tiedostaminen vaatii aikaa. Ja se sattuu. Mutta kaippa sitä siitäkin sitten yli pääsee.

Enkeli ja demoni minussa; olemassaolon hyväksyminen. Tekemällä työtä itse voin hallita, mitkä piirteet hallitsevat tai haittaavat elämääni tai ympäristöäni.

Lue lisää

Ensin saadaan kolikko. Ihastutaan sen toiseen puoleen kunnes hoksataan kääntää se. Molempia puolia tarpeeksi kauan kun on ihastellut, laitetaan kolikko taskuun ja unohdetaan se sinne. Matka jatkuu kuin kolikkoa ei olisikaan ja silti se on siellä, taskun pohjalla :)

M.B. kirjoitti:

Ensin saadaan kolikko. Ihastutaan sen toiseen puoleen kunnes hoksataan kääntää se. Molempia puolia tarpeeksi kauan kun on ihastellut, laitetaan kolikko taskuun ja unohdetaan se sinne. Matka jatkuu kuin kolikkoa ei olisikaan ja silti se on siellä, taskun pohjalla :)

Lue lisää

=) *lainaan lantin, tarviitko?* :D

elisakettu kirjoitti:

Mikähän mussa on vikana, kun en enää tunne kumminkaan noin päin? Mutta olen myös tuntenut ja ollut noita molempia.

Tiedostaminen vaatii aikaa. Ja se sattuu. Mutta kaippa sitä siitäkin sitten yli pääsee.

Enkeli ja demoni minussa; olemassaolon hyväksyminen. Tekemällä työtä itse voin hallita, mitkä piirteet hallitsevat tai haittaavat elämääni tai ympäristöäni.

Lue lisää

Kun tiedostaa itsessään kaikki puolet, ja tunnustaa ne itselleen, sen jälkeen voi tehdä valintoja. Demonipuolta ei ole pakko ihmisen käyttää.

Jos taas ei tunnusta itselle omia virheitään...häviävätkö ne?

Olen ollut kaltoinkohdeltu, mutta myöskin kaltoinkohtelija.

Uhri ja Narsisti samassa miehessä. Lisäksi olen muutakin... ;)

elisakettu kirjoitti:

=) *lainaan lantin, tarviitko?* :D

Heti postiin sellainen kahden kilon kultalantti, kiitos.

*suurentaa taskua ja venyttelee henkseleitä*

Voin sen sitten ujuttaa taskun pohjalle unohtumaan ;)

M.B. kirjoitti:

Heti postiin sellainen kahden kilon kultalantti, kiitos.

*suurentaa taskua ja venyttelee henkseleitä*

Voin sen sitten ujuttaa taskun pohjalle unohtumaan ;)

Lue lisää

Jätin kolikon lipaston päälle lojumaan. Oli nääs postimaksut niin kalliita. Eikä kitupiikki-kettu mittään maksa....

*Peilailee kuonoaan kimmeltävästä kolikosta ja viheltelee hiljaa*

yxex kirjoitti:

Kun tiedostaa itsessään kaikki puolet, ja tunnustaa ne itselleen, sen jälkeen voi tehdä valintoja. Demonipuolta ei ole pakko ihmisen käyttää.

Jos taas ei tunnusta itselle omia virheitään...häviävätkö ne?

Olen ollut kaltoinkohdeltu, mutta myöskin kaltoinkohtelija.

Uhri ja Narsisti samassa miehessä. Lisäksi olen muutakin... ;)

Lue lisää

Roskia ei tule lakaista maton alle, eikö niin yxex? ;)

*olet paljon muutakin

elisakettu kirjoitti:

Roskia ei tule lakaista maton alle, eikö niin yxex? ;)

*olet paljon muutakin

No EI koska ne voi laittaa kukkaruukkuun, kukkaruukun alle, sohvan alle, maton alle, takataskuun tai vaikka... noh, roskikseenkin mutta se on amatööreja varten=)

elisakettu kirjoitti:

Roskia ei tule lakaista maton alle, eikö niin yxex? ;)

*olet paljon muutakin

Mikään ei häviä maailmasta, roskatkaan, ainakaan jos minä olen siivoamassa.

*kas, tuolla on lynen ja ketun meikkipussukat, sinne sinne...*

>;-P

yxex kirjoitti:

Mikään ei häviä maailmasta, roskatkaan, ainakaan jos minä olen siivoamassa.

*kas, tuolla on lynen ja ketun meikkipussukat, sinne sinne...*

>;-P

Tuhma poika. *näpsää sormille*

"Niinkö, mielenkiintoista koska täällä on melkein kaikki eronneita paitsi minä.
Olisko se sitten niin että näitä teidän käänteisnarsisteja olisi melko vähän.?"

Jos tätä palstaa pitää todisteena jonkun ilmiön olevuudesta tai olemattomuudesta yleensä.. niin.. tuota tuota... joo

*räjähtää kaatonauruun*

Ja niitä nph tapauksia oli kuinka paljon? Et varmaan ole sellainenkaan.

*kierii nauraen vyöryhohotusta kyynelet silmissä jalat ristissä kohti vessaa*

Mikä nyt sitten lasketaan pitkäksi ajaksi ?

5, 10, 30 vuotta vai elinikä.

Se mahdollistaa ainakin suhteen jatkumisen pidempään kuin rajallisen ihmisen kanssa.

Uskon, että käänteisnarsistin on ihan yhtä vaikea tunnistaa probleemaansa kuin narsistinkin. Koskenee myös monia läheisriippuviakin.

En vain ymmärrä miksi kaikki tuollaiset vaihtoehdot jotka liittyvät "heikkouksiin" tuomitaan niin rankasti, ihanko se olisi jotenkin häpeällistä tai outoa. Ei se edes ole. Ihan inhimillistä.

Mutta jokin kumma "en ole riippuvainen, en ole huono itsetunnoltani, en ole läheisriippuvainen, en ole kontrollinhaluinen, en ole muuta kuin tasapainossa"- juttu monesti nousee esiin.

Esim narsistinkin piirteet ovat lähtöjään kaikki täysin inhimillisiä, jatkuvaa 7 kuolemansynnissä elämistä kuvainnollisesti mutta se ilmentyy vain ääripäänä. On olemassa myös toista ääripäätä ja loput siltä väliltä.

Miksi ihmiset häpeää niin paljon heikkouksiaan ?

Siis "heikkouksiaan".

Ympäristön paine ?

Halu paeta omaa kehitystarvetta jota kaikilla (!) on ?

"Niinkö, mielenkiintoista koska täällä on melkein kaikki eronneita paitsi minä.
Olisko se sitten niin että näitä teidän käänteisnarsisteja olisi melko vähän.?"

Ai niin, unohdan koko ajan, että puhut palstan ulkopuolisesta todellisuudesta ikäänkuin se olisi meille muille myös tuttua, täsmentämättä kuitenkaan, että puhut juuri siitä palstan ulkopuolisesta todellisuudesta, joka on sinulle tuttua, mutta meille muille (saman kylän tytöille ja pojille) ei.

Eli tuo 'täällä' vailla täsmennystä vaan viittasi mielestäni tähän palstaan enemmänkin kuin siihen, että missä sinä fyysisesti sijaitset sijaitessasi fyysisessä todellisuudessa.

Hennasta en tiedä muuta kuin sen, että kun et sitä ole komppaamassa, niin kirjoitat sujuvammin vähemmillä virheillä ja hennan poissaollessa vetoat hennaan tavalla tai toisella kuitenkin... Joko se on se joka linkittää etkä sinä tai sitten jotain muuta outoa.. hennahan nyt palstanarsisteihin on viitannut useasti ja nyt sinä käänteisnarsisteihin, viitatessasi muihin kuin niihin, jotka lasket teidän "meihin"..

Se, että oletteko te käänteisnarsisteja vai ette, niin siihen en voi valitettavasti ottaa kantaa, kuten en siihenkään, että onko hennan epämääräisesti olettamat muut palstakirjoittapalstanarsistit kaikki käänteisnarsisteja vai ei. Kuten en siihenkään, että ovatko edes narsisteja.

Erilaisia ihmisiä kaikki tyynni, olettaisin, kuitenkin. Suurin osa ainakin.

"eikö käänteinarsisti porukka ole ahdistellut minun ja ystävääni hennaa ja vähän muitakin tämän tiimoilta, väittäen meitä käänteisnarsisteiksi.
Lynettin lisäsi siihen muutamia muita piirteitä joista meidän pitäisi kärsiä."

Kysyn (turhaan) miksi jauhat shittiä ?

Missä sanoin että olet sellainen ?
Missä sanoin että sinun pitäisi kärsiä noin ?

Vai esitinkö vain mahdollisuuden ?
Jollekin ?

Ellet viittaa siihen, että jos olisin täällä käytyjen keskustelujen perusteella sinun tai H:n kanssa kimpassa, olisi ovet jo rytissyt.
Muuten puhut pelkkää sontaa ja vääristelet luuppiasi.

Saat tehdä sen toki mutta en käsitä miksi.

Nuo "oireet" sitäpaitsi eivät esiinny niin dramaattisessa muodossa kuin toivoisit ehkä.

lynett kirjoitti:

"eikö käänteinarsisti porukka ole ahdistellut minun ja ystävääni hennaa ja vähän muitakin tämän tiimoilta, väittäen meitä käänteisnarsisteiksi.
Lynettin lisäsi siihen muutamia muita piirteitä joista meidän pitäisi kärsiä."

Kysyn (turhaan) miksi jauhat shittiä ?

Missä sanoin että olet sellainen ?
Missä sanoin että sinun pitäisi kärsiä noin ?

Vai esitinkö vain mahdollisuuden ?
Jollekin ?

Ellet viittaa siihen, että jos olisin täällä käytyjen keskustelujen perusteella sinun tai H:n kanssa kimpassa, olisi ovet jo rytissyt.
Muuten puhut pelkkää sontaa ja vääristelet luuppiasi.

Saat tehdä sen toki mutta en käsitä miksi.

Nuo "oireet" sitäpaitsi eivät esiinny niin dramaattisessa muodossa kuin toivoisit ehkä.

Lue lisää

Eikun se vetelee linjoja suoriksi.. Jos on käänteisnarsisti kuten palstalla on kyllä annettu kuuluakin niin silloin listaamasi piirteet pitäisi löytyä hänestä (heistä) mutta kun ei siis löydy (?) niin joko he eivät ole käänteisnarsisteja TAI luettelemasi piirteet eivät pidä paikkaansa (jos ovat) :DD

*mulla on kokemusta noista miten pitää purkaa tuotettu viesti hieman enempi oikeinpäin*

Eli ei mitään henkilökohtaista lynett. Tai ehkä korkeintaan nyt, mutta ei kannata heilahtaa :)

M.B. kirjoitti:

Eikun se vetelee linjoja suoriksi.. Jos on käänteisnarsisti kuten palstalla on kyllä annettu kuuluakin niin silloin listaamasi piirteet pitäisi löytyä hänestä (heistä) mutta kun ei siis löydy (?) niin joko he eivät ole käänteisnarsisteja TAI luettelemasi piirteet eivät pidä paikkaansa (jos ovat) :DD

*mulla on kokemusta noista miten pitää purkaa tuotettu viesti hieman enempi oikeinpäin*

Eli ei mitään henkilökohtaista lynett. Tai ehkä korkeintaan nyt, mutta ei kannata heilahtaa :)

Lue lisää

Ei tooood mitään henk koht mutta kysyä aina saa =)

lynett kirjoitti:

Ei tooood mitään henk koht mutta kysyä aina saa =)

Saa saa.. Mutta aina ei saa vastausta kysymykseen :)

M.B. kirjoitti:

Saa saa.. Mutta aina ei saa vastausta kysymykseen :)

En mä sitä enää odotakaan.

Hiljaisuus on se mikä kuiskaa korvaan vastauksen =)

Mutta hyvä että ees sun kanssa voi jutustella ;)

lynett kirjoitti:

En mä sitä enää odotakaan.

Hiljaisuus on se mikä kuiskaa korvaan vastauksen =)

Mutta hyvä että ees sun kanssa voi jutustella ;)

Mulla onkin välillä tunne, että oon kyllä tämän palstan pöljin.. :D

Tai sitten oikolukuni oli oikeaan osuva?

lynett kirjoitti:

En mä sitä enää odotakaan.

Hiljaisuus on se mikä kuiskaa korvaan vastauksen =)

Mutta hyvä että ees sun kanssa voi jutustella ;)

Niin siis tungen suuren suuni huutelemaan myös niihin väleihin, jotka ei ole suoraan muulle. Ja ehkä säikytän sitten toisen vastaamasta..?

M.B. kirjoitti:

Mulla onkin välillä tunne, että oon kyllä tämän palstan pöljin.. :D

Tai sitten oikolukuni oli oikeaan osuva?

"Mulla onkin välillä tunne, että oon kyllä tämän palstan pöljin.. :D"


Ai kun juttelet mun kanssa ;) ?

Totta =)

lynett kirjoitti:

"Mulla onkin välillä tunne, että oon kyllä tämän palstan pöljin.. :D"


Ai kun juttelet mun kanssa ;) ?

Totta =)

;DDDD Joo-ei ;)

M.B. kirjoitti:

Niin siis tungen suuren suuni huutelemaan myös niihin väleihin, jotka ei ole suoraan muulle. Ja ehkä säikytän sitten toisen vastaamasta..?

Sama vika rahikaisella =)

Intoa on mutta ei älyä !

Mä olen kuin koira joka nuuskii "sopimattomia paikkoja" sopimattomissa hetkissä ( on muuten vaivaannuttava tilanne, oli sitten omistajana tai nuuskittavana tai jopa nylkytettänä niin kuin joskus käy !) mutta koetan opetella =)

Sä mitään säikytä.

Kokeile vaikka .

*pitää silmiä kiinni ja odottaa jännittyneenä*

M.B. kirjoitti:

;DDDD Joo-ei ;)

*Survoutuu keskustelijoiden väliin nuuskimaan ja etsimään:missä jaetaan taas kunniamerkkejä*

*mie luulin että mie oon se pöljin*

lynett kirjoitti:

Sama vika rahikaisella =)

Intoa on mutta ei älyä !

Mä olen kuin koira joka nuuskii "sopimattomia paikkoja" sopimattomissa hetkissä ( on muuten vaivaannuttava tilanne, oli sitten omistajana tai nuuskittavana tai jopa nylkytettänä niin kuin joskus käy !) mutta koetan opetella =)

Sä mitään säikytä.

Kokeile vaikka .

*pitää silmiä kiinni ja odottaa jännittyneenä*

Lue lisää

*näykkäsee kurillaan Lynskyä persauksesta*

*oho, tsori, se ei ollut lähentelýä vaan hain vain Reagointia*

elisakettu kirjoitti:

*Survoutuu keskustelijoiden väliin nuuskimaan ja etsimään:missä jaetaan taas kunniamerkkejä*

*mie luulin että mie oon se pöljin*

Ei se sieltä nuuskimalla löydy EK ;)

Jokaisessa meissä asuu pieni Pöljä.

Vaalitaan sitä =)

elisakettu kirjoitti:

*näykkäsee kurillaan Lynskyä persauksesta*

*oho, tsori, se ei ollut lähentelýä vaan hain vain Reagointia*

Älä viitti, mä vain tykkään tollasesta =)

Ota toiseltakin puolelta !

Vai reagointia...älä pyydä kun et tiiä mitä pyydät ;)

lynett kirjoitti:

Ei se sieltä nuuskimalla löydy EK ;)

Jokaisessa meissä asuu pieni Pöljä.

Vaalitaan sitä =)

*Mitäs me Pölöjät*

lynett kirjoitti:

Älä viitti, mä vain tykkään tollasesta =)

Ota toiseltakin puolelta !

Vai reagointia...älä pyydä kun et tiiä mitä pyydät ;)

:DD

Pyytämällä mitään saa.... Sun kanssa mitään kannata... *Näyks*

elisakettu kirjoitti:

*Mitäs me Pölöjät*

Senkin ihanat pöljät! =)

Jengi vaan kavahtaa tota käänteisjuttua kun siinä on sana narsismi. Ei muuta.

lynett kirjoitti:

Jengi vaan kavahtaa tota käänteisjuttua kun siinä on sana narsismi. Ei muuta.

"Sanat:
paksunahkainen narsisti = narsisti
ohutnahkainen narsisti = "käänteisnarsisti"

Suomenkielistäkin tietoa löytyy aika paljon...
Ohutnahkaisen narsistin ja läheisriippuvaisen ero ei aina ole selvä ja asiantuntijankin on vaikea "päättää" kumpi on kyseessä. Vaikka joitain eroja on, niin he saattavat käyttäytyä hyvin samalla tavalla."

Niin, olen itsekin samoilla linjoilla tuosta...vaikka olen itse itseni "diagnosoinut" LR-persoonaksi...

Aihe on kiinnostava..toivottavasti syntyy asiallista keskustelua, toivoisin komentteja juurikin itsensä läheisriippuvaiseksi tunnistaneilta...

itse en ny ehdi tämän kummemmin kommentoimaan perjantai ja huominen vapaapäivä painaa ns. päälle...

Mutta toivottavsti aihe pysyy esillä ja siihen voi palata myöehemminkin...

On huomattu kyllä. Toooodella paha ja toooodella okey.
Kaikilla uhreilla (muissakin asioissa) ei ole tarvetta sellaiseen...

Terve persoonallisuus ei uhriudu siten, mutta kun se monesti koetaan siten, että olis jotenkin ansainnut ne mustat silmät. Sillä mitään tekemistä oo sen kanssa.
Kaltoinkohtelevia ihmisiä on ja tulee olemaan aina. Vain oma asenne ratkaisee.

Uhrius voi todellakin olla, yllättävän useinkin, se makoisa marttyyrin rooli jolla elämään saa sitä jotain.

Pyydä apua, jos kykenet. Jos et kykene pyytämään, ota apua vastaan.

Jos et kykene ottamaan vastaankaan, niin siihenkin keinot löydetään kyllä. Vaatii hiukan harjoitusta. Tietoisuuden varaan on hyvä rakentaa muutakin. Se pitää pystyssä.

Kiitos hyvästä kysymyksestä :)

"Kun kaikki aina käskevät katsoa peiliin niin nyt sekin on sitten tehty, mutta mitäs tästä eteenpäin? "

Noh omasta puolestani vastaan, että kun olen tiedostani nuo asiat jo vuosia sitten... lopullinen herääminen tapahtui avioliittoni jälkeen psykologin juttusilla... kun olisin halunnut puhua vaan alkoholisti miehestäni miten voisin auttaa häntä/saada hänet lopettamaan juomisen...

niin hän hienovaraisesti käänsi puheen minuun...omiin toiveisiini/tarpeisiini...halusikin tietää minusta, miten minä itse voin...muistan kyllä miten aluksi oli helkkarin vaikea keskustella nimenomaan minusta...vastata kysymyksiin mitä nimenomaan minä haluan/tarvitsen liittyen itseeni/omaan elämääni...ilman että se olisi liittynyt aviopuolisooni...

Että tavallaan...asia tuli ymmärretyksi silloin tuolla tavalla...että ainut ihminen jonka "oloja" voin yrittää muuttaa olen minä itse...eikä ns. hyvä olo tule minun ulkopuoleltani vaan sisältäni...aviopuolisoni raitistuminenkaan ei olisi poistanut omia ongemiani...

"Hän mukautuu herkästi muiden odotuksiin ja pyrkii kaikin keinoin olemaan heille mieliksi. Hän toivoo samalla hartaasti syvällä sisimmässään, että muutkin kohtelisivat häntä samalla tavoin,"

tuohon liittyen olen pyrkinyt enemmän kuuntelemaan itseäni ja kysymään itseltäni mitä itse haluan ja tavallaan kohtelemaan itse itseäni paremmin...antamaan itselleni...

Muistan kun tämän savottani aikoinaan aloitin...niin alkuun toki nuo asiat tuntuivat jopa teennäisiltä..oli vaikeaa ns. hemmotella itseään, antaa itselleen, asettaa itsensä toisinaan ykköseksi, vastata toisten pyyntöihin ei...

Nykyään tuo sujuu jo paremmin, mutta noh, siitä huolimatta tuossa mennessä Ännä suhteessa tuli toki tapapakkia...että kaiketi vaara piilee ns. läheisemmässä ihmissuhteessa...

Mutta kun itsensä ja ongelmansa edes tiedostaa niin pikkuhijaa ne tavatkin muuttuvat tottumuksiksi uusien ajatusmallien myötä...

ensinähän on tärkeää tiedostaa ongelmansa ja sen myötä omaksuu uusia ajatusmalleja ja sitten ns. toteuttaa niitä käytännössä...vaikkapa alkuun vähemmän luontevasti, mutta pikkuhiljaa ne toistettuna muuttuvat tavoiksi...ja alkavat sujua luonnostaan...

Pidän nykyään itsestäni paljon enemmän, minullakin on lupa mokailla/valita väärin, kieltäytyä "auttamasta", ilmaista oma mielipiteeni senkin uhalla ettei joku siitä pidä...eikä maailmani siihen kaadu, oma täydellisyyden tavoittelu siitä että pitäisi ja pitäisi olla tietynlainen että tulisi hyväksytyksi jonkun silmissä on vähentynyt...

kaiken tämän uuden oppimisen myötä, olen pannut merkille että ihmiset pitävät minusta ehkä entistä enemmän...mutta tärkeintä on se että itse pidän itsestäni enemmän...olen ymmärtänyt että myös itsensä voi armahtaa...antaa anteeksi myös itselleen, ettei ole täydellinen vaan onkin ihan tavallinen kuolevainen inhimillinen ihminen...kuten kaikki muutkin, eikä siinä ole mitään hävettävää...

4+16=20 kirjoitti:

"Kun kaikki aina käskevät katsoa peiliin niin nyt sekin on sitten tehty, mutta mitäs tästä eteenpäin? "

Noh omasta puolestani vastaan, että kun olen tiedostani nuo asiat jo vuosia sitten... lopullinen herääminen tapahtui avioliittoni jälkeen psykologin juttusilla... kun olisin halunnut puhua vaan alkoholisti miehestäni miten voisin auttaa häntä/saada hänet lopettamaan juomisen...

niin hän hienovaraisesti käänsi puheen minuun...omiin toiveisiini/tarpeisiini...halusikin tietää minusta, miten minä itse voin...muistan kyllä miten aluksi oli helkkarin vaikea keskustella nimenomaan minusta...vastata kysymyksiin mitä nimenomaan minä haluan/tarvitsen liittyen itseeni/omaan elämääni...ilman että se olisi liittynyt aviopuolisooni...

Että tavallaan...asia tuli ymmärretyksi silloin tuolla tavalla...että ainut ihminen jonka "oloja" voin yrittää muuttaa olen minä itse...eikä ns. hyvä olo tule minun ulkopuoleltani vaan sisältäni...aviopuolisoni raitistuminenkaan ei olisi poistanut omia ongemiani...

"Hän mukautuu herkästi muiden odotuksiin ja pyrkii kaikin keinoin olemaan heille mieliksi. Hän toivoo samalla hartaasti syvällä sisimmässään, että muutkin kohtelisivat häntä samalla tavoin,"

tuohon liittyen olen pyrkinyt enemmän kuuntelemaan itseäni ja kysymään itseltäni mitä itse haluan ja tavallaan kohtelemaan itse itseäni paremmin...antamaan itselleni...

Muistan kun tämän savottani aikoinaan aloitin...niin alkuun toki nuo asiat tuntuivat jopa teennäisiltä..oli vaikeaa ns. hemmotella itseään, antaa itselleen, asettaa itsensä toisinaan ykköseksi, vastata toisten pyyntöihin ei...

Nykyään tuo sujuu jo paremmin, mutta noh, siitä huolimatta tuossa mennessä Ännä suhteessa tuli toki tapapakkia...että kaiketi vaara piilee ns. läheisemmässä ihmissuhteessa...

Mutta kun itsensä ja ongelmansa edes tiedostaa niin pikkuhijaa ne tavatkin muuttuvat tottumuksiksi uusien ajatusmallien myötä...

ensinähän on tärkeää tiedostaa ongelmansa ja sen myötä omaksuu uusia ajatusmalleja ja sitten ns. toteuttaa niitä käytännössä...vaikkapa alkuun vähemmän luontevasti, mutta pikkuhiljaa ne toistettuna muuttuvat tavoiksi...ja alkavat sujua luonnostaan...

Pidän nykyään itsestäni paljon enemmän, minullakin on lupa mokailla/valita väärin, kieltäytyä "auttamasta", ilmaista oma mielipiteeni senkin uhalla ettei joku siitä pidä...eikä maailmani siihen kaadu, oma täydellisyyden tavoittelu siitä että pitäisi ja pitäisi olla tietynlainen että tulisi hyväksytyksi jonkun silmissä on vähentynyt...

kaiken tämän uuden oppimisen myötä, olen pannut merkille että ihmiset pitävät minusta ehkä entistä enemmän...mutta tärkeintä on se että itse pidän itsestäni enemmän...olen ymmärtänyt että myös itsensä voi armahtaa...antaa anteeksi myös itselleen, ettei ole täydellinen vaan onkin ihan tavallinen kuolevainen inhimillinen ihminen...kuten kaikki muutkin, eikä siinä ole mitään hävettävää...

Lue lisää

minulla on kokemus että ihmiset pitävät minusta vähemmän, kun olen alkanut asettaa rajoja. Kun totean ehkä ensimmäisiä kertoja heille mistä en pidä /mikä on väärin minua kohtaa. Enkä vain kehu. Olenko ympäröinyt itseni paksunahkaisilla narsisteilla...

nojatuoli65 kirjoitti:

minulla on kokemus että ihmiset pitävät minusta vähemmän, kun olen alkanut asettaa rajoja. Kun totean ehkä ensimmäisiä kertoja heille mistä en pidä /mikä on väärin minua kohtaa. Enkä vain kehu. Olenko ympäröinyt itseni paksunahkaisilla narsisteilla...

Lue lisää

"minulla on kokemus että ihmiset pitävät minusta vähemmän, kun olen alkanut asettaa rajoja."

Niin...

"Usein käy myös niin, että ihmiset ympäriltä katoavat, kun läheisriippuvainen aloittaa rajojensa aset-telun. Osa ystävistä ja läheisistä ei ymmärrä läheisriippuvaisessa tapahtuvaa muutosta. Läheisriip-
puvainen on saanut heiltä leiman, ”ei omia tunteita
– olen kuten haluat”

http://www.laheisriippuvaiset.com/dokumentit/LAHEISRIIPPUVUUS.pdf

Että kyllä noinkin voi käydä, mutta uskon kyllä että oikeat ihmiset/he jotka sinusta aidosti välittävät jäävät...

"Eli rautalankavastauksena mikä on ohutnahkaisen / käänteisnarsistin narsistinen lähde? Marttyyrina oleminen?"

Hymyilyttää, juu ehkä noinkin, joku voi heittätyä marttyyriksikin jos katkeroituu tyyliin kaikkeni yritin tehdä hyvin, etkä edes huomaa...

mutta enempi se on semmosta rakkauden kerjäämistä omien tekemisten/olemisten/suorittamisen kautta...

tyyliin pakkohan sun on pitää minusta kun olen näin kiltti/pyhä/yritän olla sulle mieliksi...ja välttelen visusti näyttämästä omaa pahaa oloani...siivoan vielä sunkin sotkut ettei sun tarvi tuntea syyllisyyttä...ja selitän itselleni kaiken parhain päin, ei se tarkoittanut...

"Ehkä sairaalloinen kiltteys ja käänteisnarsismi ovat lähellä toisiaan, ei välttämättä synonyymi mutta samantapaisista lapsuuden minuutta lytistävistä syistä kumpuavia."

Niin se sairaalloinen "kiltteys" on sitä että asettaa itsensä ja omat tarpeensa viimeiseksi...

kai se kumpuaa samoista syistä kuin paksunahkaisuuskin, mutta valitut selvitymiskeinot ovat erilaiset...

Siinä kun paksu kieltää koko rakkauden arvon, tyyliin sitä ei ole/en tarvitse sellaista ja syy on äidissä/toisessa...

niin ohut kuvittelee vian olevan itsessään ja toivoo kiltteydellään/omien tarpeidensa sivuuttamisella saada rakkautta ja hyväksyntää...

yhteistä molemmille on se etteivät he itsekään rakasta itseään sellaisina kuin ovat...

Mutta joo, tää on tämmöstä , en väitä että liian kiltti/ohutnahkainen/läheisriippuvainen , mitä termiä ny haluaakin käytettävän olisi mikään täydellisen hyvä/virheetön ihminen...

Mutta käsittäisin että ohutnahkaisella on toivoa jos ja kun hänen OMA paha olonsa saa hänet miettimään omia käyttätymismallejaan...

"Sinulla on rahaa, arvovaltaa, hyvä suku ja työ, olet komea, paperilla näytät hyvältä – täytät listani kriteerit”

Niin tuosta tuli mieleeni Ännäni kuvaukset nyksästään...

hän on kuulemma kaikkea sitä mitä mies voi toivoa...narisisti eksänsä uhriuden lisäksi...mm. kaunis, älykäs, hyvässä ammatissa...

mutta Ännä lisäsi tuohon ettei rakkaussuhteesta ole kyse hänen osaltaan, vaikka nainen onkin palavasti rakastunut häneen...kun sille ei voi mitään kun ei sitä tunnetta löydy...niin ei löydy, mutta tunteen puuttumisesta huolimatta he seurustelevat...

Mitä taas tuohon tulee...

”Jos olet läheisriippuvainen, tunnet kumppaniasi kohtaan näin: Minä aion pitää huolta sinusta, vaikka se tarkoittaisi, etten kykene huolehtimaan itsestäni. Olet ihminen, joka voi tarvita minua. Tarvitset minua hoivaamaan itseäsi, pitämään sinusta huolta, olemaan sinulle äiti.Tarvitset rakkautta ja ohjausta, koska et saanut sitä lapsena. Tarvitset minua, ja minulle tulee siitä hyvä olo.”

Niin jotensakin noin se kaiketi meni...ollessani naimisissa alkoholistin kanssa...ja tiedän, että tavallaan vein häneltä aikuisen vastuun huolehtimalla lähestulkoon kaikesta...

Sitä tarina ei kerro...olisiko hän alkoholisoitunut niin pahoin jos minä olisin ollut toisenlainen...erostani on reilusti yli 10 vuotta, en minä enää syyllistä itseäni siitä...hänellä on ollut lukemattomia mahdollisuuksia/hoitojaksoja valita toisin...riippumatta minusta...

Että "opin" nuo asiat teoriassa itsestäni jo ennen Ännä suhdettani, mutta sen verran tuli takapakkia, etten siinäkään suhteessa täysin pitänyt omia rajojani...vaikka muuten suhteeseen ei liittynyt sen kummempaa huolenpitoa puolin eikä toisin ja Ännäni mielestä olin kuulemma liian itsenäinen...

Jos ny jotain menneestä Ännä suhteestani opin...niin se liittyy juurikin aiheeseen...en ollut käsittänyt että sen kaltaisiakin ihmisiä on olemassa...

Että edelleen kokemuksesta oppii ja kokemus on nimi jonka ihminen antaa erehdyksilleen...

6+6=12 kirjoitti:

"Sinulla on rahaa, arvovaltaa, hyvä suku ja työ, olet komea, paperilla näytät hyvältä – täytät listani kriteerit”

Niin tuosta tuli mieleeni Ännäni kuvaukset nyksästään...

hän on kuulemma kaikkea sitä mitä mies voi toivoa...narisisti eksänsä uhriuden lisäksi...mm. kaunis, älykäs, hyvässä ammatissa...

mutta Ännä lisäsi tuohon ettei rakkaussuhteesta ole kyse hänen osaltaan, vaikka nainen onkin palavasti rakastunut häneen...kun sille ei voi mitään kun ei sitä tunnetta löydy...niin ei löydy, mutta tunteen puuttumisesta huolimatta he seurustelevat...

Mitä taas tuohon tulee...

”Jos olet läheisriippuvainen, tunnet kumppaniasi kohtaan näin: Minä aion pitää huolta sinusta, vaikka se tarkoittaisi, etten kykene huolehtimaan itsestäni. Olet ihminen, joka voi tarvita minua. Tarvitset minua hoivaamaan itseäsi, pitämään sinusta huolta, olemaan sinulle äiti.Tarvitset rakkautta ja ohjausta, koska et saanut sitä lapsena. Tarvitset minua, ja minulle tulee siitä hyvä olo.”

Niin jotensakin noin se kaiketi meni...ollessani naimisissa alkoholistin kanssa...ja tiedän, että tavallaan vein häneltä aikuisen vastuun huolehtimalla lähestulkoon kaikesta...

Sitä tarina ei kerro...olisiko hän alkoholisoitunut niin pahoin jos minä olisin ollut toisenlainen...erostani on reilusti yli 10 vuotta, en minä enää syyllistä itseäni siitä...hänellä on ollut lukemattomia mahdollisuuksia/hoitojaksoja valita toisin...riippumatta minusta...

Että "opin" nuo asiat teoriassa itsestäni jo ennen Ännä suhdettani, mutta sen verran tuli takapakkia, etten siinäkään suhteessa täysin pitänyt omia rajojani...vaikka muuten suhteeseen ei liittynyt sen kummempaa huolenpitoa puolin eikä toisin ja Ännäni mielestä olin kuulemma liian itsenäinen...

Jos ny jotain menneestä Ännä suhteestani opin...niin se liittyy juurikin aiheeseen...en ollut käsittänyt että sen kaltaisiakin ihmisiä on olemassa...

Että edelleen kokemuksesta oppii ja kokemus on nimi jonka ihminen antaa erehdyksilleen...

Lue lisää

Hmmh

Minä tiedostan olevani "käänteisnarsisti" vai mikä sana nyt sitten olisikaan hyvä kuvaamaan sitä?

kauan minä jouduin miettimään että mikä minussa on vikana. Miksi en jaksa turvallisia ja tasaisia suhteita. Miksi huomaan ärsyyntyväni ihan pienistä asioista järjettömään raivoon asti jos olen tavallisessa suhteessa. Rikoin monta hyvää miestä matkallani itsetuntemukseen. talloin monia sydämia ja revin riekaleiski monia sieluja. Jätin jälkeeni vanan särjettyjä ihmisiä.


Tuo on minussa vahvana että kun suutun, niin isken verbaalisesti toista vyön alle ja rajusta. tosin harvemmin suutun. Yleensä annan anteeksi ja toivon ja rukoilen että kumppani vielä jaksaisi antaa minun olla siinä, antaa minun "palvoa häntä, ihailla, rakastaa, nostaa.. "
Millään muulla ei oikeastaan olekkaan väliä, kunhan saan palvoa ja ihannoida.

En viihdy lainkaan tavallisissa suhteissa, tylsistyn, ahdistun, hermostun.. Muutun itse hyvin narsistiseksi tavallisissa suhteissa, minusta tuleekin päänarsisti.

Toisaalta pystyn olemaan hyvin onnellinen myös ns. tavallisessa suhteessa, jos vain suhteessa on tarpeeksi vuoristorataa. Sitä adrenaliinia.
Jos sitä ei ole.. I'm gone as fast as i came.. and i will leave you broken.. EN osaa muuta - anteeksi siitä. Mutta jos minulla ei ole ketään.. saatan ottaa tavallisen seurustelu kumppanini takaisin.. tai ainakin hakea häneltä huomiota, sekoitan surutta hänen elämäänsä uudelleen. Tosin osittain täysi tiedostamatta. Koen että minun rakkauteni häntä kohtaan olikin se ainoa oikea.. jos vain saan huomiota. , haluan janoa sitä että minusta pidetään kiinni, minua rangaistaan jos/kun erehdyn tekemään väärin. Vaikkapa nyt loukkaamaan kumppanini "tunteita" sanomalla jotakin tyhmää. tai arvostelemalla häntä. tavallinen suhde ei tätä anna. Ärsyynnyn suunnattomasti jos minut istutetaan pöytään ja alemaan kertomaan tunteista ja siitä että kumppaniani loukkaa jokin jota minä teen.. Ärsyyntyminen kasvaa kun aletaan jankuttamaan asiaa.. hermostun ja lopulta raivostun ja tunnen syvää tarvetta jättää hänet.

Jos sitten raivostun suhteessa narsistiin, jos hän loukkaa poikaani (joka on ainoa terve suhde maailmassani, ainoa jota aidosti rakastan ja ainoa johon tunnen empatiaa ja myötätuntoa ja ääretöntä suojeluhalua. Ainoa jota kohtaan tiedän omat rajani ja ainoa jolta siedän ihan mitä vain) Tai hän on fyysisesti väkivaltainen. Ja kun minä raivostun narsistiin , näytä'n hänelle helvetin. rankaisen häntä pahimmalla mahdollisella tavalla jolla häntä voi rankaista, revin häntä, potkin henkisesti, lyön ja viillän auki kaikki hänen hänen vanhat haavansa. Hyökkään voimalla ja surutta.
horjutan ja revin riekaleiksi päänarsistin illuusion itsestään, sen jonka minä tiedän illuusioksi, revin sen maahan ja poltan ja peilaan häneen kuvan hänen todellisesti itsestään. Kyvyttömyydestään ja rikkonaisuudestaan. tavaan hänelle että hän ei oikeasti ole mitään, hän on heikko, rikkinäinen, kapinen piski. Ja hteen sen niin uskottavasti että hän piiloutuu minulta kauhuissaan. Kun olen tyynnyttänyt raivoni minä nostan hänet uudelleen. Nostan jalustalle ja palaan ruotuuni, annan hänen ymmärtää että ilman minua hänellä ei ole illuusiota, ei suojaa.

Minun kanssani hän saa pitää illuusionsa sen jota minä ruokin, kiillotan ja pidän siitä huolta. Suojelen narsistia itseään omalta todellisesta itseltään vahvistamalla "väärää minää" jonka hän luo, puolustan kiivaasti hänen mielikuviaan ja peilaan hänelle hänen illuusiotaan itsestään. Rohkaisen sukeltamaan väärään minä kuvaan ja kohtelen sitä kuin kalleinta aarretta.

Minun on pakko. Jos en tee sitä, minä en hyödy.. minä en saa täytetyksi omaa tarvettani ihannoida ja palvoa ja palvella. Minä en saa rangaistuksta enkä sitä hekumaa kun hän jälleen hyväksyuy minut, kun hän jälleen sulkee minut syliinsä ja saan tuntea olevani erityuinen, tärkeä ja kallis - juuri hänelle, mahtavalle ja voimakkaalle, komealle ja menestyneelle - Ja hän on minun. MINUN ! ei kenekään muun.
koen että hän vahvana illuusiossaan ja minun rakentamassani suojapihassa, hän voi seistä takanani isona ja mahtavana, minä hänen edessään nöyränä ja pienenä, hänen rautainen käsi minun olkapäälläni. Ja minä mielistelen, haen huomiota, annan huomiota, ihannoin ja palvon. Olen hänen ykkös seuraajansa, se joka ei koskaan hylkää, jos vain saan sen mitä minäkin tarvitsen.

17+12=29 kirjoitti:

Hmmh

Minä tiedostan olevani "käänteisnarsisti" vai mikä sana nyt sitten olisikaan hyvä kuvaamaan sitä?

kauan minä jouduin miettimään että mikä minussa on vikana. Miksi en jaksa turvallisia ja tasaisia suhteita. Miksi huomaan ärsyyntyväni ihan pienistä asioista järjettömään raivoon asti jos olen tavallisessa suhteessa. Rikoin monta hyvää miestä matkallani itsetuntemukseen. talloin monia sydämia ja revin riekaleiski monia sieluja. Jätin jälkeeni vanan särjettyjä ihmisiä.


Tuo on minussa vahvana että kun suutun, niin isken verbaalisesti toista vyön alle ja rajusta. tosin harvemmin suutun. Yleensä annan anteeksi ja toivon ja rukoilen että kumppani vielä jaksaisi antaa minun olla siinä, antaa minun "palvoa häntä, ihailla, rakastaa, nostaa.. "
Millään muulla ei oikeastaan olekkaan väliä, kunhan saan palvoa ja ihannoida.

En viihdy lainkaan tavallisissa suhteissa, tylsistyn, ahdistun, hermostun.. Muutun itse hyvin narsistiseksi tavallisissa suhteissa, minusta tuleekin päänarsisti.

Toisaalta pystyn olemaan hyvin onnellinen myös ns. tavallisessa suhteessa, jos vain suhteessa on tarpeeksi vuoristorataa. Sitä adrenaliinia.
Jos sitä ei ole.. I'm gone as fast as i came.. and i will leave you broken.. EN osaa muuta - anteeksi siitä. Mutta jos minulla ei ole ketään.. saatan ottaa tavallisen seurustelu kumppanini takaisin.. tai ainakin hakea häneltä huomiota, sekoitan surutta hänen elämäänsä uudelleen. Tosin osittain täysi tiedostamatta. Koen että minun rakkauteni häntä kohtaan olikin se ainoa oikea.. jos vain saan huomiota. , haluan janoa sitä että minusta pidetään kiinni, minua rangaistaan jos/kun erehdyn tekemään väärin. Vaikkapa nyt loukkaamaan kumppanini "tunteita" sanomalla jotakin tyhmää. tai arvostelemalla häntä. tavallinen suhde ei tätä anna. Ärsyynnyn suunnattomasti jos minut istutetaan pöytään ja alemaan kertomaan tunteista ja siitä että kumppaniani loukkaa jokin jota minä teen.. Ärsyyntyminen kasvaa kun aletaan jankuttamaan asiaa.. hermostun ja lopulta raivostun ja tunnen syvää tarvetta jättää hänet.

Jos sitten raivostun suhteessa narsistiin, jos hän loukkaa poikaani (joka on ainoa terve suhde maailmassani, ainoa jota aidosti rakastan ja ainoa johon tunnen empatiaa ja myötätuntoa ja ääretöntä suojeluhalua. Ainoa jota kohtaan tiedän omat rajani ja ainoa jolta siedän ihan mitä vain) Tai hän on fyysisesti väkivaltainen. Ja kun minä raivostun narsistiin , näytä'n hänelle helvetin. rankaisen häntä pahimmalla mahdollisella tavalla jolla häntä voi rankaista, revin häntä, potkin henkisesti, lyön ja viillän auki kaikki hänen hänen vanhat haavansa. Hyökkään voimalla ja surutta.
horjutan ja revin riekaleiksi päänarsistin illuusion itsestään, sen jonka minä tiedän illuusioksi, revin sen maahan ja poltan ja peilaan häneen kuvan hänen todellisesti itsestään. Kyvyttömyydestään ja rikkonaisuudestaan. tavaan hänelle että hän ei oikeasti ole mitään, hän on heikko, rikkinäinen, kapinen piski. Ja hteen sen niin uskottavasti että hän piiloutuu minulta kauhuissaan. Kun olen tyynnyttänyt raivoni minä nostan hänet uudelleen. Nostan jalustalle ja palaan ruotuuni, annan hänen ymmärtää että ilman minua hänellä ei ole illuusiota, ei suojaa.

Minun kanssani hän saa pitää illuusionsa sen jota minä ruokin, kiillotan ja pidän siitä huolta. Suojelen narsistia itseään omalta todellisesta itseltään vahvistamalla "väärää minää" jonka hän luo, puolustan kiivaasti hänen mielikuviaan ja peilaan hänelle hänen illuusiotaan itsestään. Rohkaisen sukeltamaan väärään minä kuvaan ja kohtelen sitä kuin kalleinta aarretta.

Minun on pakko. Jos en tee sitä, minä en hyödy.. minä en saa täytetyksi omaa tarvettani ihannoida ja palvoa ja palvella. Minä en saa rangaistuksta enkä sitä hekumaa kun hän jälleen hyväksyuy minut, kun hän jälleen sulkee minut syliinsä ja saan tuntea olevani erityuinen, tärkeä ja kallis - juuri hänelle, mahtavalle ja voimakkaalle, komealle ja menestyneelle - Ja hän on minun. MINUN ! ei kenekään muun.
koen että hän vahvana illuusiossaan ja minun rakentamassani suojapihassa, hän voi seistä takanani isona ja mahtavana, minä hänen edessään nöyränä ja pienenä, hänen rautainen käsi minun olkapäälläni. Ja minä mielistelen, haen huomiota, annan huomiota, ihannoin ja palvon. Olen hänen ykkös seuraajansa, se joka ei koskaan hylkää, jos vain saan sen mitä minäkin tarvitsen.

Lue lisää

Sä olet vain tavallinen narsisti, joka tuntee olevansa elossa konfliktien kautta. Aikas paha!

paha on on paha kirjoitti:

Sä olet vain tavallinen narsisti, joka tuntee olevansa elossa konfliktien kautta. Aikas paha!

Ei ollenkaan mahdoton ajatus tuokaan.

Mutta en oikein jaksa uskoa siihen. Minä nimittäin näen itseni, en rakenne ympärilleni illuusiota. Tiedän tasan tarkkaan minkälainen ihmisenraato olen. Tiedän tasan tarkkaan olevani sairas.

Mutta suhteessa illuusionsa kautta elävään narsistiin, minä tunnen olevani jotakin muuta, niissä suhteissa - myönnetään - rakennan illuusioni myös itsestäni. Sukellan siihen yhtä halukkaasti kuin päänarsisti omaansa.

Mutta minä tiedostan asian - narsisti ei tiedosta.
Siinä varmaan se suurin ero onkin?

Mutta niin, paha on paha ? Olenko minä paha, en usko että olen. Olin enne, kunj en itseäni tuntenut. Nykyään en, kun itseni tunnen ja koitan parhaani mukaan olla loukkaamatta ketään ja haluten koittaa edistää ja tervehdyttää elämääni. -Joskaan en rehellisesti usko sen mahdollisuuksiin.

Mutta sinulla on mieleipiteesi minulla omani. jos sinulle tulee parempi mieli kun saat minut leimata päänarsistiksi, sinä olet vapaa tekemään niin.

17+12=29 kirjoitti:

Hmmh

Minä tiedostan olevani "käänteisnarsisti" vai mikä sana nyt sitten olisikaan hyvä kuvaamaan sitä?

kauan minä jouduin miettimään että mikä minussa on vikana. Miksi en jaksa turvallisia ja tasaisia suhteita. Miksi huomaan ärsyyntyväni ihan pienistä asioista järjettömään raivoon asti jos olen tavallisessa suhteessa. Rikoin monta hyvää miestä matkallani itsetuntemukseen. talloin monia sydämia ja revin riekaleiski monia sieluja. Jätin jälkeeni vanan särjettyjä ihmisiä.


Tuo on minussa vahvana että kun suutun, niin isken verbaalisesti toista vyön alle ja rajusta. tosin harvemmin suutun. Yleensä annan anteeksi ja toivon ja rukoilen että kumppani vielä jaksaisi antaa minun olla siinä, antaa minun "palvoa häntä, ihailla, rakastaa, nostaa.. "
Millään muulla ei oikeastaan olekkaan väliä, kunhan saan palvoa ja ihannoida.

En viihdy lainkaan tavallisissa suhteissa, tylsistyn, ahdistun, hermostun.. Muutun itse hyvin narsistiseksi tavallisissa suhteissa, minusta tuleekin päänarsisti.

Toisaalta pystyn olemaan hyvin onnellinen myös ns. tavallisessa suhteessa, jos vain suhteessa on tarpeeksi vuoristorataa. Sitä adrenaliinia.
Jos sitä ei ole.. I'm gone as fast as i came.. and i will leave you broken.. EN osaa muuta - anteeksi siitä. Mutta jos minulla ei ole ketään.. saatan ottaa tavallisen seurustelu kumppanini takaisin.. tai ainakin hakea häneltä huomiota, sekoitan surutta hänen elämäänsä uudelleen. Tosin osittain täysi tiedostamatta. Koen että minun rakkauteni häntä kohtaan olikin se ainoa oikea.. jos vain saan huomiota. , haluan janoa sitä että minusta pidetään kiinni, minua rangaistaan jos/kun erehdyn tekemään väärin. Vaikkapa nyt loukkaamaan kumppanini "tunteita" sanomalla jotakin tyhmää. tai arvostelemalla häntä. tavallinen suhde ei tätä anna. Ärsyynnyn suunnattomasti jos minut istutetaan pöytään ja alemaan kertomaan tunteista ja siitä että kumppaniani loukkaa jokin jota minä teen.. Ärsyyntyminen kasvaa kun aletaan jankuttamaan asiaa.. hermostun ja lopulta raivostun ja tunnen syvää tarvetta jättää hänet.

Jos sitten raivostun suhteessa narsistiin, jos hän loukkaa poikaani (joka on ainoa terve suhde maailmassani, ainoa jota aidosti rakastan ja ainoa johon tunnen empatiaa ja myötätuntoa ja ääretöntä suojeluhalua. Ainoa jota kohtaan tiedän omat rajani ja ainoa jolta siedän ihan mitä vain) Tai hän on fyysisesti väkivaltainen. Ja kun minä raivostun narsistiin , näytä'n hänelle helvetin. rankaisen häntä pahimmalla mahdollisella tavalla jolla häntä voi rankaista, revin häntä, potkin henkisesti, lyön ja viillän auki kaikki hänen hänen vanhat haavansa. Hyökkään voimalla ja surutta.
horjutan ja revin riekaleiksi päänarsistin illuusion itsestään, sen jonka minä tiedän illuusioksi, revin sen maahan ja poltan ja peilaan häneen kuvan hänen todellisesti itsestään. Kyvyttömyydestään ja rikkonaisuudestaan. tavaan hänelle että hän ei oikeasti ole mitään, hän on heikko, rikkinäinen, kapinen piski. Ja hteen sen niin uskottavasti että hän piiloutuu minulta kauhuissaan. Kun olen tyynnyttänyt raivoni minä nostan hänet uudelleen. Nostan jalustalle ja palaan ruotuuni, annan hänen ymmärtää että ilman minua hänellä ei ole illuusiota, ei suojaa.

Minun kanssani hän saa pitää illuusionsa sen jota minä ruokin, kiillotan ja pidän siitä huolta. Suojelen narsistia itseään omalta todellisesta itseltään vahvistamalla "väärää minää" jonka hän luo, puolustan kiivaasti hänen mielikuviaan ja peilaan hänelle hänen illuusiotaan itsestään. Rohkaisen sukeltamaan väärään minä kuvaan ja kohtelen sitä kuin kalleinta aarretta.

Minun on pakko. Jos en tee sitä, minä en hyödy.. minä en saa täytetyksi omaa tarvettani ihannoida ja palvoa ja palvella. Minä en saa rangaistuksta enkä sitä hekumaa kun hän jälleen hyväksyuy minut, kun hän jälleen sulkee minut syliinsä ja saan tuntea olevani erityuinen, tärkeä ja kallis - juuri hänelle, mahtavalle ja voimakkaalle, komealle ja menestyneelle - Ja hän on minun. MINUN ! ei kenekään muun.
koen että hän vahvana illuusiossaan ja minun rakentamassani suojapihassa, hän voi seistä takanani isona ja mahtavana, minä hänen edessään nöyränä ja pienenä, hänen rautainen käsi minun olkapäälläni. Ja minä mielistelen, haen huomiota, annan huomiota, ihannoin ja palvon. Olen hänen ykkös seuraajansa, se joka ei koskaan hylkää, jos vain saan sen mitä minäkin tarvitsen.

Lue lisää

"Minun on pakko. Jos en tee sitä, minä en hyödy.. minä en saa täytetyksi omaa tarvettani ihannoida ja palvoa ja palvella. Minä en saa rangaistuksta enkä sitä hekumaa kun hän jälleen hyväksyuy minut, kun hän jälleen sulkee minut syliinsä ja saan tuntea olevani erityuinen, tärkeä ja kallis - juuri hänelle, mahtavalle ja voimakkaalle, komealle ja menestyneelle - Ja hän on minun. MINUN ! ei kenekään muun."

Niin tässä tapauksessa kyse lienee ns. sadomasokistisesta suhteesta, jossa osat ns. rankaisijan ja rangaistavan osat vuorottelevat jos oikein ymmärsin...

Muuta en sitten ymmärräkkään ...en tiedä, aihe kauhistuttaakin minua...vaikka jollain tasolla saatan ymmärtääkkin...tulee mieleen tällä ollut muinoinen keskustelu...introjektiosta/sisäistäminen ja samaistuminen hyökkääjään...

Toki joskus olen miettinyt itseänikin ajatellen, että olenko minä masokisti, kun olen sietänyt niin "hyvin" huonoa kohtelua, mutta periaatteessa olen kärsinyt ja hävennyt itseäni tuosta ominaisuudesta...ja tunnen syyllisyyttä jos loukkaan tietoisesti toista ihmistä...

"Mutta toivotan suuresti onnea sinulle ja toivon että sinä opit elämään normaalissa suhteessa normaalien ihmisten kanssa. "

Niin tällainen mahdollisuus on minulle suotu ensimmäistä kertaa elämässäni ja tiedän että monet ihmiset ovat onnellisia puolestani...

Itsekin olen onnellinen siitä, että sain tällaisen mahdollisuuden...mutta siitä huolimatta vaikka uskon, ns. hyvään...niin paha/pahuus jotenkin kiehtoo minua...liekö se sitten jotain sellaista ikuista uusinnan tarvetta lapsuuteeni liittyen...

Tässä jokin aika sitten minua kysyttiin ns. auttavan puhelimeen vapaaehtoiseksi...kun minulla ny on kokemusta ja tietoa "kaikenlaisesta".
Noh, ensin innostuin ajatuksesta itsekin...

Mutta onneksi nykyään tuo järki kulta pelaa paremmin, tajusin, että miten minä voisin auttaa ketään kun en ole vielä kyennyt ns. parantamaan itseänikään...että jonkin verran tästä omasta "hulluudestani" olen sentäs enemmän tullut tietoiseksi...

Kuten näyttää sinun kohdallasikin tapahtuneen...tulee mieleen laulun sanat...kun mikään ei tunnu miltään, kipu korvaa ystävän...

"Niin, mullakin on ihan normaaleita suhteita takana, mutta olen huomannut että minusta ei niihin ole."

Palaan vielä tähän kohtaan, kun jäin miettimään, että mikä on se mekanismi, joka saa ihmisen kerta toisensa jälkeen toistamaan sitä itsekin itselleen haitallista käyttäytymiskuviota...

Erityisesti juurkin silloin kun sen tiedostaa itsekin...

Voisin ajatella, että se liityy siihen ajatukseen, ettei itsekään koe ansaitsevansa parempaa...

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Niin, mullakin on ihan normaaleita suhteita takana, mutta olen huomannut että minusta ei niihin ole."

Palaan vielä tähän kohtaan, kun jäin miettimään, että mikä on se mekanismi, joka saa ihmisen kerta toisensa jälkeen toistamaan sitä itsekin itselleen haitallista käyttäytymiskuviota...

Erityisesti juurkin silloin kun sen tiedostaa itsekin...

Voisin ajatella, että se liityy siihen ajatukseen, ettei itsekään koe ansaitsevansa parempaa...

Lue lisää

Ehkä eniten, jos mitään muuta, se liittyy pelkoon. Kohtaamiseen. Siihen että ei kykene kohtaamaan itseään sellaisena kuin on ja siksi hakee sitä minuuttaan muiden kautta.

Minä syyllistyn tähän aivan paljon. En oikeastaan tarvitse siihen edes suhdetta, riittää että saan heijasteen omasta mielestäni jostakin sellaisesta ihmisestä jollainen haluaisin olla.

Se että tiedostan asian on johtanut siihen hyvään käänteeseen etten enää riko ihmisiä. En enää suostu rikkomaan ihmisiä enkä käyttämään heitä hmmh "sairaalla tavalla"
Ts. en enää suostu olemaan suhteessa jossa toinen on henkisesti ja mieletään terve mutta ei kykene antamaan minulle sitä mitä minä tarvitsen ilman että minä satutan häntä.

Mitenkähän tämän nyt selittäisin..
Kun olen suhteessa narsistiin, minä en ole se, joka aiheuttaa draamaa, luoja tietää sitä riittää. Adrenaliini on enemmänkin vakio kuin satunnainen tapahtuma.
ja kun sitten tehdään taas sitä sovintoa, saan heijasteeni.. saan olla se hyvä, kaunis, menestyvä, tärkeä, korvaamaton ja rakastettu.
Näitä tunteita en saa tavallisesta suhteesta vaikka toinen kuinka hokisi sitä minulle, niin en vasin saa sitä irti. En usko/näe/kykene luottamaan.

No en minä narsisteihinkaan luota. Mutta se tunne skaala on niin ipaljon isompi. Pohjalta tähdeksi etc.. Se on se juttu mikä minua ajaa näihin suhteisiin.
Ja vaikka TIEDÄN että minun olisi itse parannuttava, opittava että olen tärkeä ilmankin, niin en vain pysty uskomaan. Ehkä hetken kykenen uskottelemaan itselleni niin, mutta ilman sitä kuvaa toiselta, masennun, valun pohjalle ja alan tekemään äärimmäisen radikaaleja asioita.
Ja mä TIEDÄN ettei se ole normaalia..

käänteinen kirjoitti:

Ehkä eniten, jos mitään muuta, se liittyy pelkoon. Kohtaamiseen. Siihen että ei kykene kohtaamaan itseään sellaisena kuin on ja siksi hakee sitä minuuttaan muiden kautta.

Minä syyllistyn tähän aivan paljon. En oikeastaan tarvitse siihen edes suhdetta, riittää että saan heijasteen omasta mielestäni jostakin sellaisesta ihmisestä jollainen haluaisin olla.

Se että tiedostan asian on johtanut siihen hyvään käänteeseen etten enää riko ihmisiä. En enää suostu rikkomaan ihmisiä enkä käyttämään heitä hmmh "sairaalla tavalla"
Ts. en enää suostu olemaan suhteessa jossa toinen on henkisesti ja mieletään terve mutta ei kykene antamaan minulle sitä mitä minä tarvitsen ilman että minä satutan häntä.

Mitenkähän tämän nyt selittäisin..
Kun olen suhteessa narsistiin, minä en ole se, joka aiheuttaa draamaa, luoja tietää sitä riittää. Adrenaliini on enemmänkin vakio kuin satunnainen tapahtuma.
ja kun sitten tehdään taas sitä sovintoa, saan heijasteeni.. saan olla se hyvä, kaunis, menestyvä, tärkeä, korvaamaton ja rakastettu.
Näitä tunteita en saa tavallisesta suhteesta vaikka toinen kuinka hokisi sitä minulle, niin en vasin saa sitä irti. En usko/näe/kykene luottamaan.

No en minä narsisteihinkaan luota. Mutta se tunne skaala on niin ipaljon isompi. Pohjalta tähdeksi etc.. Se on se juttu mikä minua ajaa näihin suhteisiin.
Ja vaikka TIEDÄN että minun olisi itse parannuttava, opittava että olen tärkeä ilmankin, niin en vain pysty uskomaan. Ehkä hetken kykenen uskottelemaan itselleni niin, mutta ilman sitä kuvaa toiselta, masennun, valun pohjalle ja alan tekemään äärimmäisen radikaaleja asioita.
Ja mä TIEDÄN ettei se ole normaalia..

Lue lisää

"Mitenkähän tämän nyt selittäisin..
Kun olen suhteessa narsistiin, minä en ole se, joka aiheuttaa draamaa, luoja tietää sitä riittää. Adrenaliini on enemmänkin vakio kuin satunnainen tapahtuma.
ja kun sitten tehdään taas sitä sovintoa, saan heijasteeni.. saan olla se hyvä, kaunis, menestyvä, tärkeä, korvaamaton ja rakastettu.
Näitä tunteita en saa tavallisesta suhteesta vaikka toinen kuinka hokisi sitä minulle, niin en vasin saa sitä irti. En usko/näe/kykene luottamaan. "

Niin tuohon liittyen kerroit aiemmin näin..."Hyökkään voimalla ja surutta.
horjutan ja revin riekaleiksi päänarsistin illuusion itsestään, sen jonka minä tiedän illuusioksi, revin sen maahan ja poltan ja peilaan häneen kuvan hänen todellisesti itsestään", joka minun mielestäni viittaa siihen, että itsekin luot sitä draamaa...josta sitten sitten seuraa sitä narsistin hyvittelyä ja saat tuntea itsesi "hyväksi" ihmiseksi...

Kuvion loppu tuntemuksineen on tuttu minullekkin avioliittoni ajoilta, mutta silloin se draaman aiheuttaja oli kyllä yksinomaan alkoholisoitunut puolisoni, ja minä usein pakenin noita tilanteita...

mutta sitten taas kun juominen loppui niin kyllähän minä sitten taas ikäänkuin "nostin" häntä, en arvostellut/moittinut, annoin anteeksi, huijasin itseäni että nyt on ns. kaikki "hyvin" ja tarjosin hänelle rakkautta/sovinnon suloisuutta...ja kyllä olin salaa itseeni tyytyväinen kun olin niin "hyvä" ihminen...oli se minun palkintoni...kunnes taas viikon päästä kuvio alkoi alusta...ja loppuvaiheissa puolisoni kyllä pilkkasi tekopyhyyttäni...ja aloin itsekin ymmärtää, että sitähän se oli yritystä olla "hyvä" jopa suostumalla kaltoinkohteluun...josta tämä minun itseeni tutustuminen sai alkunsa...

Mitä taas tuohon tulee...

"Ehkä eniten, jos mitään muuta, se liittyy pelkoon. Kohtaamiseen. Siihen että ei kykene kohtaamaan itseään sellaisena kuin on ja siksi hakee sitä minuuttaan muiden kautta. "

Niin tuotahan se on...minunkin roolini, mutta uskoisin, että aikas hyvin olen kyennyt kohtaamaan itseni/omat ongelmani aikoinaan avioeroni jälkimainingeissa...

Mutta kompastuskivekseni koitui se, etten oikeastaan koskaan ollut kokenut elämässäni sellaista kehumista/imartelua, sellaista "nostamista" mitä liittyi Ännä suhteeni alkuaikoihin...josta syystä erehdyin luulemaan että hän aidosti piti minusta...ja halusin uskoa tuohon vielä sittenkin, vaikka sitä mitätöimistä yms alkoi tulla...

Mitä taas tuohon tulee...

"Näitä tunteita en saa tavallisesta suhteesta vaikka toinen kuinka hokisi sitä minulle, niin en vasin saa sitä irti. En usko/näe/kykene luottamaan. "

Niin jotain tuollaista minullakin on...mutta ainakaan en tällä hetkellä en silti koe kaipaavani mitään suuren luokan "nostatusta"...yritän opetella elämään sellaista tasaisempaa elämää, jonkinlaista levollista olemista niin itseeni kuin toisiin liittyen...jonkinlaista läsnäolon taitoa...ilman että pitäisi tavoitella mitään sen kummempaa..

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Mitenkähän tämän nyt selittäisin..
Kun olen suhteessa narsistiin, minä en ole se, joka aiheuttaa draamaa, luoja tietää sitä riittää. Adrenaliini on enemmänkin vakio kuin satunnainen tapahtuma.
ja kun sitten tehdään taas sitä sovintoa, saan heijasteeni.. saan olla se hyvä, kaunis, menestyvä, tärkeä, korvaamaton ja rakastettu.
Näitä tunteita en saa tavallisesta suhteesta vaikka toinen kuinka hokisi sitä minulle, niin en vasin saa sitä irti. En usko/näe/kykene luottamaan. "

Niin tuohon liittyen kerroit aiemmin näin..."Hyökkään voimalla ja surutta.
horjutan ja revin riekaleiksi päänarsistin illuusion itsestään, sen jonka minä tiedän illuusioksi, revin sen maahan ja poltan ja peilaan häneen kuvan hänen todellisesti itsestään", joka minun mielestäni viittaa siihen, että itsekin luot sitä draamaa...josta sitten sitten seuraa sitä narsistin hyvittelyä ja saat tuntea itsesi "hyväksi" ihmiseksi...

Kuvion loppu tuntemuksineen on tuttu minullekkin avioliittoni ajoilta, mutta silloin se draaman aiheuttaja oli kyllä yksinomaan alkoholisoitunut puolisoni, ja minä usein pakenin noita tilanteita...

mutta sitten taas kun juominen loppui niin kyllähän minä sitten taas ikäänkuin "nostin" häntä, en arvostellut/moittinut, annoin anteeksi, huijasin itseäni että nyt on ns. kaikki "hyvin" ja tarjosin hänelle rakkautta/sovinnon suloisuutta...ja kyllä olin salaa itseeni tyytyväinen kun olin niin "hyvä" ihminen...oli se minun palkintoni...kunnes taas viikon päästä kuvio alkoi alusta...ja loppuvaiheissa puolisoni kyllä pilkkasi tekopyhyyttäni...ja aloin itsekin ymmärtää, että sitähän se oli yritystä olla "hyvä" jopa suostumalla kaltoinkohteluun...josta tämä minun itseeni tutustuminen sai alkunsa...

Mitä taas tuohon tulee...

"Ehkä eniten, jos mitään muuta, se liittyy pelkoon. Kohtaamiseen. Siihen että ei kykene kohtaamaan itseään sellaisena kuin on ja siksi hakee sitä minuuttaan muiden kautta. "

Niin tuotahan se on...minunkin roolini, mutta uskoisin, että aikas hyvin olen kyennyt kohtaamaan itseni/omat ongelmani aikoinaan avioeroni jälkimainingeissa...

Mutta kompastuskivekseni koitui se, etten oikeastaan koskaan ollut kokenut elämässäni sellaista kehumista/imartelua, sellaista "nostamista" mitä liittyi Ännä suhteeni alkuaikoihin...josta syystä erehdyin luulemaan että hän aidosti piti minusta...ja halusin uskoa tuohon vielä sittenkin, vaikka sitä mitätöimistä yms alkoi tulla...

Mitä taas tuohon tulee...

"Näitä tunteita en saa tavallisesta suhteesta vaikka toinen kuinka hokisi sitä minulle, niin en vasin saa sitä irti. En usko/näe/kykene luottamaan. "

Niin jotain tuollaista minullakin on...mutta ainakaan en tällä hetkellä en silti koe kaipaavani mitään suuren luokan "nostatusta"...yritän opetella elämään sellaista tasaisempaa elämää, jonkinlaista levollista olemista niin itseeni kuin toisiin liittyen...jonkinlaista läsnäolon taitoa...ilman että pitäisi tavoitella mitään sen kummempaa..

Lue lisää

"yritän opetella elämään sellaista tasaisempaa elämää, jonkinlaista levollista olemista niin itseeni kuin toisiin liittyen...jonkinlaista läsnäolon taitoa...ilman että pitäisi tavoitella mitään sen kummempaa.. "

Edelliseen liittyen...voisin ajatella että tuohon liittyy myös ns. arjen tylsyyden sietämisen opettelu...että ikäänkuin joutuu opettelemaan, että ei tarvitse sitä draamaa/toista ihmistä voidakseen kokea olevansa elossa...

Mitä taas rakkauteen tulee...niin olen opetellut ajattelemaan ettei se ehkä tarkoitakkaan mitään ylivuotsevan suuria tunteita kuten ennen olen luullut vaan enemmänkin ja ennenkaikkea pieniä ja suuria rakkaudellisia tekoja niin itseä kuin kanssaihmisiä kohtaan...

Joista itseeni liittyen koen suurimmiksi rakkaudelliseksi teoksi nimenomaan sen...että olen kaikesta itseeni liittyvästä problematiikasta huolimatta kuitenkin kyennyt irtautumaan noista kaltoinkohtelevista suhteista...

Etten ole koskaan täysin kadottanut sitä uskoa ja toivoakaan...ettei joku voisi rakastaa minuakin sellaisena kuin olen...epätäydellisenä ihmisenä...ilman että minun pitäisi yrittää olla jotain muuta kuin olen...

Vaikka tulisikin aiheuttaneeksi draamaa, ei kyse ole aina yksiselitteisesti draamankaipuusta. Tulkintasi on mimusta osin sokea ja osin jääkylmä. Elämälle vieras.

Vaikka tokihan niitä draaman pystyttäjiäkin on oikeasti olemassa, jotka saavat aikaiseksi draamaa aivan kaikesta mihin osallistuvat.

Tahallisesti draamaa aiheuttava ei taas ehkä ihan vapaaehtoisesti hakeudu harrastusten pariin purkamaan draamailijan draiviaan, koska se pointti on juuri siinä, että saa aikaiseksi juuri sitä draamaa, mitä on tahallisesti aiheuttamassa?

Missä kohtaa jotakuta on syyllistetty ? Toisen ihmisen teoista vai mistä ?

Tosiasia muuten kuitenkin on, että kukaan ei tässä maailmassa ole narsistisesti häiriötön "valmiiksi". Toisilla on enemmän tekemistä kuin toisilla. Mä en taas käsitä, miksi sellaisen tunnustaminen tai toteaminen olisi jotain syyllistämistä (mistä ????) tai epäinhmillistä. Noh, ehkä se johtuu tästä narsismiasian väärinkäytöstä ja demonisoinnista yleensä.

lynett kirjoitti:

Missä kohtaa jotakuta on syyllistetty ? Toisen ihmisen teoista vai mistä ?

Tosiasia muuten kuitenkin on, että kukaan ei tässä maailmassa ole narsistisesti häiriötön "valmiiksi". Toisilla on enemmän tekemistä kuin toisilla. Mä en taas käsitä, miksi sellaisen tunnustaminen tai toteaminen olisi jotain syyllistämistä (mistä ????) tai epäinhmillistä. Noh, ehkä se johtuu tästä narsismiasian väärinkäytöstä ja demonisoinnista yleensä.

Lue lisää

"Noh, ehkä se johtuu tästä narsismiasian väärinkäytöstä ja demonisoinnista yleensä."

Niin joillekkin sana narsismi tuntuu jo olevan hyvin vaarallinen, eikä ns. terveestä narsismistakaan saisi puhua...

Minulle tämä käänteinen/ohutnahkainen narsisti, miksi sitä ny haluaakin nimittää tuntuu omalta jutulta, johon törmäsin tämän narsisti aiheen/päättyneen Ännä suhteeni myötä...ja lukaisin tuossa yks päivä noita vanhempiakin käänteisjuttuja tältäkin palstalla, että hyvin kiistelty aihe ja tosiaan moni uhri ottaa aiheen syyllistämisenä/uhrien mollaamisena...

Itse ainakin ihan surutta tunnustan, että esim. tämä kuvaa minua
3.3.1 Ohutnahkainen narsisti

Ohutnahkaisella narsistilla on usein ollut hyvinkin traumaattinen lapsuus. Jatkuvan häpeän ja nöyryytyksen seurauksena hän varttuu uskoen olevansa muita huonompi ja loukkaantuu herkästi ihmissuhteissaan. Ohutnahkainen narsisti uskoo, ettei hänestä itsestään löydy mitään arvokasta tai rakastettavaa,
ja projisoi hyvät ominaisuutensa muihin ihmisiin. Hän alkaa ihailla muita ihmisiä tullen heistä helposti riippuvaiseksi. Hän pelkää kuollakseen
ihailemiensa ihmisten vihan tunteita ja mahdollisia ristiriitoja heidän kanssaan, koska us-koo pohjimmiltaan olevansa vihattava vikojensa vuoksi. Ohutnahkainen narsisti on niintottunut ajattelemaan olevansa syyllinen ja "paha", ettei suostu myöntämään edes itselleen olevansa pahansuopaisen ihmisen seurassa.Hän uskoo sisimmässään, että kaikki ihmiset ovat hyviä, ummistaen näin silmänsä häneen kohdistuvalta huonolta ja epäoikeudenmukaiselta kohtelulta. Ohutnahkainennarsisti ei ymmärrä, miksi häntä kohdellaan huonosti,vaikka hän tekee kaikkensa ollakseen juuri sellainen, kuin toinen osapuoli haluaa. Hän onhyvin epävarma itsestään ja vielä aikuisenakin tuntee itsensä ulkopuoliseksi, torjutuksi
lapseksi. (Hyrck 2006, 14–15.)
Ohutnahkainen narsisti pystyy kuitenkin mukautuvuutensa ansiosta elämään suhteellisen normaalia elämää. Hänen itsetuntonsa pysyy tasapainossa, kun hän onnistuu saavuttamaanitselleen asettamat usein hyvinkin kohtuuttomat vaatimukset. Kun hän esimerkiksi menestyy työssään tai parisuhteessaan, kokee hän hetkellistä tyytyväisyyttä elämäänsä. Hän kokee hetkellisen ylimielisyyden puuskan onnistuessaan, ja vertaa sitä aikaisempiin nöyryyt-
täviin lapsuuden kokemuksiinsa. Sisimmässään hän toivoo, että väärin
käyttäjä olisi näkemässä, että hän on muuttunut. Tällaisissa tilanteissa ohutnahkainen narsisti tuntee itsensä vahvaksi ja kokee asettuvansa muiden ihmisten yläpuolelle, mutta normaalien, elämään kuuluvien takaiskujen sattuessahänen narsistinen epävarmuutensa kuitenkin paljastuu.
Ohutnahkaisen narsistin on erittäin vaikeaa olla vihainen kenellekään, koska hän pelkää vihaisuutensa olevan niin tuhoisa, että sen seurauksena ihmissuhteet katkeaisivat. (Hyrck
2006, 15.) Hänen sisällään onkin valtavasti tukahdutettua vihaa häntä satuttaneita ihmisiä kohtaan. (Sinkkonen 2005, 279)

http://narsistienuhrientuki-yhdistysavain-fi-bin.directo.fi/@Bin/b60139534a24aaf2f4c19025295ecce1/1379446415/application/pdf/203424/Parisuhteessa narsistin kanssa 14.4.2

Tiedä sitten voiko tässä tyystin parantua, vaikka asian tiedostaakin perin juurin, mutta yritystä ainakin piisaa..nimenomaan tuolla häpeä/viha akselilla vaikka elän ny tosiaan tuollaista lopussa mainittua itseäni tyydyttävää normaalia elämää...ja kumppanini on ihan tavallinen mies, jolla ei ole ollut elämässään suurempia ongelmia...

Tässä kohtaa tulee mieleen hiljattain kuulemani kananmuna vertaus...

mitä tapahtuu kun rikot kananmunan ulkopuolelta...vastaus on sisältö valuu ulos...entäs jos kanamuna rikkoutuukin sisältäpäin...vastaus on sieltä kuorituu uusi elämä...

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Noh, ehkä se johtuu tästä narsismiasian väärinkäytöstä ja demonisoinnista yleensä."

Niin joillekkin sana narsismi tuntuu jo olevan hyvin vaarallinen, eikä ns. terveestä narsismistakaan saisi puhua...

Minulle tämä käänteinen/ohutnahkainen narsisti, miksi sitä ny haluaakin nimittää tuntuu omalta jutulta, johon törmäsin tämän narsisti aiheen/päättyneen Ännä suhteeni myötä...ja lukaisin tuossa yks päivä noita vanhempiakin käänteisjuttuja tältäkin palstalla, että hyvin kiistelty aihe ja tosiaan moni uhri ottaa aiheen syyllistämisenä/uhrien mollaamisena...

Itse ainakin ihan surutta tunnustan, että esim. tämä kuvaa minua
3.3.1 Ohutnahkainen narsisti

Ohutnahkaisella narsistilla on usein ollut hyvinkin traumaattinen lapsuus. Jatkuvan häpeän ja nöyryytyksen seurauksena hän varttuu uskoen olevansa muita huonompi ja loukkaantuu herkästi ihmissuhteissaan. Ohutnahkainen narsisti uskoo, ettei hänestä itsestään löydy mitään arvokasta tai rakastettavaa,
ja projisoi hyvät ominaisuutensa muihin ihmisiin. Hän alkaa ihailla muita ihmisiä tullen heistä helposti riippuvaiseksi. Hän pelkää kuollakseen
ihailemiensa ihmisten vihan tunteita ja mahdollisia ristiriitoja heidän kanssaan, koska us-koo pohjimmiltaan olevansa vihattava vikojensa vuoksi. Ohutnahkainen narsisti on niintottunut ajattelemaan olevansa syyllinen ja "paha", ettei suostu myöntämään edes itselleen olevansa pahansuopaisen ihmisen seurassa.Hän uskoo sisimmässään, että kaikki ihmiset ovat hyviä, ummistaen näin silmänsä häneen kohdistuvalta huonolta ja epäoikeudenmukaiselta kohtelulta. Ohutnahkainennarsisti ei ymmärrä, miksi häntä kohdellaan huonosti,vaikka hän tekee kaikkensa ollakseen juuri sellainen, kuin toinen osapuoli haluaa. Hän onhyvin epävarma itsestään ja vielä aikuisenakin tuntee itsensä ulkopuoliseksi, torjutuksi
lapseksi. (Hyrck 2006, 14–15.)
Ohutnahkainen narsisti pystyy kuitenkin mukautuvuutensa ansiosta elämään suhteellisen normaalia elämää. Hänen itsetuntonsa pysyy tasapainossa, kun hän onnistuu saavuttamaanitselleen asettamat usein hyvinkin kohtuuttomat vaatimukset. Kun hän esimerkiksi menestyy työssään tai parisuhteessaan, kokee hän hetkellistä tyytyväisyyttä elämäänsä. Hän kokee hetkellisen ylimielisyyden puuskan onnistuessaan, ja vertaa sitä aikaisempiin nöyryyt-
täviin lapsuuden kokemuksiinsa. Sisimmässään hän toivoo, että väärin
käyttäjä olisi näkemässä, että hän on muuttunut. Tällaisissa tilanteissa ohutnahkainen narsisti tuntee itsensä vahvaksi ja kokee asettuvansa muiden ihmisten yläpuolelle, mutta normaalien, elämään kuuluvien takaiskujen sattuessahänen narsistinen epävarmuutensa kuitenkin paljastuu.
Ohutnahkaisen narsistin on erittäin vaikeaa olla vihainen kenellekään, koska hän pelkää vihaisuutensa olevan niin tuhoisa, että sen seurauksena ihmissuhteet katkeaisivat. (Hyrck
2006, 15.) Hänen sisällään onkin valtavasti tukahdutettua vihaa häntä satuttaneita ihmisiä kohtaan. (Sinkkonen 2005, 279)

http://narsistienuhrientuki-yhdistysavain-fi-bin.directo.fi/@Bin/b60139534a24aaf2f4c19025295ecce1/1379446415/application/pdf/203424/Parisuhteessa narsistin kanssa 14.4.2

Tiedä sitten voiko tässä tyystin parantua, vaikka asian tiedostaakin perin juurin, mutta yritystä ainakin piisaa..nimenomaan tuolla häpeä/viha akselilla vaikka elän ny tosiaan tuollaista lopussa mainittua itseäni tyydyttävää normaalia elämää...ja kumppanini on ihan tavallinen mies, jolla ei ole ollut elämässään suurempia ongelmia...

Tässä kohtaa tulee mieleen hiljattain kuulemani kananmuna vertaus...

mitä tapahtuu kun rikot kananmunan ulkopuolelta...vastaus on sisältö valuu ulos...entäs jos kanamuna rikkoutuukin sisältäpäin...vastaus on sieltä kuorituu uusi elämä...

Lue lisää

"Noh, ehkä se johtuu tästä narsismiasian väärinkäytöstä ja demonisoinnista yleensä."

Edelliseen lisäten...samasta linkistä...miksi monikaan uhri ei hyväksy ajatusta, että itselläkin voisi olla jotain osuutta tapahtumiin...vaan näkee itsensä ikäänkuin viattomana että paha narsisti vaan tuli elämään ja tuhosi minut, en voinu millekkään mitään...johtuu tästä...

"Sekä ohut- että paksunahkainen narsisti omaavat kuitenkin yhden yhteisen ajatusmallin. Molempien on äärimmäisen vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa,
että elämän ristiriidat ja vaikeudet johtuvat suurimmaksi
osaksi heidän omasta käyttäytymisestään. (Rekola 2006b.) "

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Noh, ehkä se johtuu tästä narsismiasian väärinkäytöstä ja demonisoinnista yleensä."

Edelliseen lisäten...samasta linkistä...miksi monikaan uhri ei hyväksy ajatusta, että itselläkin voisi olla jotain osuutta tapahtumiin...vaan näkee itsensä ikäänkuin viattomana että paha narsisti vaan tuli elämään ja tuhosi minut, en voinu millekkään mitään...johtuu tästä...

"Sekä ohut- että paksunahkainen narsisti omaavat kuitenkin yhden yhteisen ajatusmallin. Molempien on äärimmäisen vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa,
että elämän ristiriidat ja vaikeudet johtuvat suurimmaksi
osaksi heidän omasta käyttäytymisestään. (Rekola 2006b.) "

Lue lisää

Joo, tää narsismihullutus on saanut jo sellaset piirteet, että terveestä narsismistakaan ei voi puhua tai sitä ei voi olla olemassa. Mielenkiintoista, koska miten jonkun narsismi voi olla häiriintynyt, jos ei ole olemassa "normia" ?
Ihanko se olis joku lisäominaisuus joka ihmiseen vaan tupsahtaa.

Eli jos sanoo ´terve narsismi´ tai ns muuten narsistisesti häiriintynyt (kuin nph, aina), se on ihan karmeaa, koska siinä mainitaan paholaissana narsismi, mikä voi nykyään tarkoittaa kaikkea alkoholistin ja psykopaatin välillä, ja sen piiriin tulkitaan kaikki pettämisestä vaikeisiin eroihin.

Jokaisen ihmisen narsistinen tasapaino heiluu elämän aikana ja siitäkään ei voi puhua, koska siinä on The Paha Sana. Puhuttakoon sitten siitä jollain muulla nimellä niin ei ahdista. Mm. läheisriippuvainen sanana on vissiin helpompi hyväksyä kuin käänteisnarsisti, jolla samaa periaatteessa haetaan, sanat vain vaihtuu.

"Ei se nyt ihan mitätön juttu ole, jos ihmisellä todetaan jokin persoonallisuushäiriö tai muu psyykkinen häiriötila. Häiriötilan syvyydestä riippuen siitä voi olla seurauksena, että kyseistä henkilöä ei tarvitse ottaa ihan vakavasti. Hän ei ole ikäänkuin kyvykäs huolehtimaan luotettavasti ja turvallisesti kaikesta, mihin ns. normaalin ajatellaan pystyvän."

Mitäs kamalaa siinä on...mielestäni monet psyykkiset häiriöt/sairaudet liittyvät tunnepuolen/itsetunnon ongelmiin ja erityisesti läheisiin ihmissuhteisiin, rakkauden ja rakkaudettomuuden kokemuksiin...

Niillä ei ole välttämättä mitään tekemistä ns. järjen/älykkyyden kanssa...esim. niin paksu-kuin ohutnahkaisia narsistejakin on arvostetuissa ammateissa ihan yhteiskunnan huipullakin, tekevät työnsä, maksavat veronsa, heillä on paljon tietotaitoa ja näyttävät ihan ulkoisesti pärjääviltä...kodissakin saattaa olla kaikki pelit ja vehkeet, lapsilla hienoja harrastuksia yms.

Se taas on ihan eri asia, mitä/minkälaisia he ovat sisimmässään kodin seinien sisällä lapsilleen/puolisolleen tai työpaikoilla tai salaisissa sivusuhteissaan...

Tällainen kaikki keskustelu on tarkoitettu niitä varten joita asia koskee tai jotka kokee, että se voisi itseä koskea ja jeesata.
Aika kummallista, jos joku on niin itsekeskeinen, että kuvittelee jonkun ihan ventovieraan tyypin puhuvan tai keskustelevan juuri ja nimenomaan hänestä. Wau.

"Mutta ongelma on siinä, että jos ihminen ei ole läheisriippuavainen, ja hän sen tietää ja käsittää todella hyvin, niin ei häntä sitten kannata muidenkaan sellaiseksi yrittää sanoa. Onhan se ihan höhlää väittää, että joku on läheisriippuvainen, jos hän ei ole."

Niin ilmeisesti ny puhut itsestäsi...

Ihan en ny ymmärrä, mikä ongelma sinulla on tähän aiheeseen liittyen...jos sinulla ei ko. ongelmaa ole...

ihan kuin et itse hyväksyisi, että joku muu saattaa olla...
ja haluaa keskustella aiheesta/omista ongelmistaan ko. teemaan liittyen...

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Mutta ongelma on siinä, että jos ihminen ei ole läheisriippuavainen, ja hän sen tietää ja käsittää todella hyvin, niin ei häntä sitten kannata muidenkaan sellaiseksi yrittää sanoa. Onhan se ihan höhlää väittää, että joku on läheisriippuvainen, jos hän ei ole."

Niin ilmeisesti ny puhut itsestäsi...

Ihan en ny ymmärrä, mikä ongelma sinulla on tähän aiheeseen liittyen...jos sinulla ei ko. ongelmaa ole...

ihan kuin et itse hyväksyisi, että joku muu saattaa olla...
ja haluaa keskustella aiheesta/omista ongelmistaan ko. teemaan liittyen...

Lue lisää

"Aika kummallista, jos joku on niin itsekeskeinen, että kuvittelee jonkun ihan ventovieraan tyypin puhuvan tai keskustelevan juuri ja nimenomaan hänestä. Wau."

Noh, tuokin on käsittääkseni aikas yleistä täällä...
itselläkin on ollut monesti tuo tunne...

Kai se on sitäkin, että se koira älähtää johon kalikka kalahtaa...

"Tällainen kaikki keskustelu on tarkoitettu niitä varten joita asia koskee tai jotka kokee, että se voisi itseä koskea ja jeesata. "

Niin uskoisin, että niitä uhreja joita asia ei koske, eivät reagoi näihin juttuihin mitenkään...

Itselleni ny tässä vaiheessa koen tärkeimmäksi tämän itseeni/ns. uhriuteen liittyvän problematiikan...ja se Ännä on jäämässä taka alalle...kun suhteen päättymisestäkin on jo aikaa...eikä hän kuulu enää konkreettisesti elämääni...

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Aika kummallista, jos joku on niin itsekeskeinen, että kuvittelee jonkun ihan ventovieraan tyypin puhuvan tai keskustelevan juuri ja nimenomaan hänestä. Wau."

Noh, tuokin on käsittääkseni aikas yleistä täällä...
itselläkin on ollut monesti tuo tunne...

Kai se on sitäkin, että se koira älähtää johon kalikka kalahtaa...

"Tällainen kaikki keskustelu on tarkoitettu niitä varten joita asia koskee tai jotka kokee, että se voisi itseä koskea ja jeesata. "

Niin uskoisin, että niitä uhreja joita asia ei koske, eivät reagoi näihin juttuihin mitenkään...

Itselleni ny tässä vaiheessa koen tärkeimmäksi tämän itseeni/ns. uhriuteen liittyvän problematiikan...ja se Ännä on jäämässä taka alalle...kun suhteen päättymisestäkin on jo aikaa...eikä hän kuulu enää konkreettisesti elämääni...

Lue lisää

"Niin uskoisin, että niitä uhreja joita asia ei koske, eivät reagoi näihin juttuihin mitenkään.."

Niin edelleen...ilmeisesti joku kokee uhkaavaksi täällä senkin

jos joku muu ihminen omat vikansa ja vammansa tunnustaa...
ja haluaa keskustella niistä...

.... ei kun ohutnahkainen...

"että uhri ei mitenkään voi olla ihan normi. "

Kerros minulle, mitä tarkoitat ihan normilla ?,
Millainen on sinun mielestäi normi uhri?

On ihan ja aivan ja todellakin normaalia olla narsistiselta tasapainoltaan "järkkynyt".

"Ihminen ei ikäänkuin saa koko kapasiteettiaan käyttöön, että siten vaikuttaa."

Tuosta voin olla kanssasi samaa mieltä, mutta en ny omalta kohdaltani sure tuotakaan...kun elettyä elämää, tehtyä virheitä ei voi muuksi muuttaa...

Mitä taas tuohon tulee...

"että on oikeassaolemisen pakko, estää ottamasta huomioon järkeviä rakentavia ratkaisuja."

Niin tässä ketjussa ny puhun itsestäni...ja pitäydyn edelleen ajatuksessa että kukin ihminen on itsensä ja oman elämänsä paras asiantuntija...

Mutta mitä järkeviin rakentaviin ratkaisuihin liittyen itseeni/omaan elämääni tulee...niin niitä tässä ollaan pohtimassa...

Sanotaan, että siitä paksunahkaisesta narsistista on viisain pitäytyä erossa, mutta itseään ei voi juosta pakoon...

niin mielestäni ei jää jäljelle muuta ratkaisua kuin katsoa ja tutustua itseensä...tyyneysrukouksen sanoin...

Jumala, suo minulle tyyneyttä
hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa
rohkeutta muuttaa mitkä voin
ja viisautta erottaa nämä toisistaan.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Ihminen ei ikäänkuin saa koko kapasiteettiaan käyttöön, että siten vaikuttaa."

Tuosta voin olla kanssasi samaa mieltä, mutta en ny omalta kohdaltani sure tuotakaan...kun elettyä elämää, tehtyä virheitä ei voi muuksi muuttaa...

Mitä taas tuohon tulee...

"että on oikeassaolemisen pakko, estää ottamasta huomioon järkeviä rakentavia ratkaisuja."

Niin tässä ketjussa ny puhun itsestäni...ja pitäydyn edelleen ajatuksessa että kukin ihminen on itsensä ja oman elämänsä paras asiantuntija...

Mutta mitä järkeviin rakentaviin ratkaisuihin liittyen itseeni/omaan elämääni tulee...niin niitä tässä ollaan pohtimassa...

Sanotaan, että siitä paksunahkaisesta narsistista on viisain pitäytyä erossa, mutta itseään ei voi juosta pakoon...

niin mielestäni ei jää jäljelle muuta ratkaisua kuin katsoa ja tutustua itseensä...tyyneysrukouksen sanoin...

Jumala, suo minulle tyyneyttä
hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa
rohkeutta muuttaa mitkä voin
ja viisautta erottaa nämä toisistaan.

Lue lisää

Tyyneysrukoukseen yhdyn kanssasi. : ).

Tyyneysrukoukseen kirjoitti:

Tyyneysrukoukseen yhdyn kanssasi. : ).

"...ja pitäydyn edelleen ajatuksessa että kukin ihminen on itsensä ja oman elämänsä paras asiantuntija..."

Jos tolla periaatteella ajattelee vaikkapa narsistia. Hän ei näe itseään realistisesti, vaan pitää itseään erikoisena ja erityisenä, jota vain harvat pystyvät ymmärtämään.
Näin ollen miten narsisti voi olla oman elämänsä asiantuntija, kun hän näkee itsensäkin "väärin"?
Ihminen itse tietää mitä elämässään on tapahtunut, mutta ne syyt miksi asiat on tapahtuneet, eivät välttämättä ole oikeita......

Täh... pahoinpidellyksi ?
Pitäkää norminne ;)
En osallistu tollaseen

lynett kirjoitti:

Täh... pahoinpidellyksi ?
Pitäkää norminne ;)
En osallistu tollaseen

"Täh... pahoinpidellyksi ?
Pitäkää norminne ;)
En osallistu tollaseen "

Niin en osallistu minäkään, ymmärsinkö oikein että joku kokee itsensä ns. normaaliksi ihmiseksi kouluttaessaan narsistia tavoille/kunnioittamaan omia rajojaan väkivallan avulla...

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Täh... pahoinpidellyksi ?
Pitäkää norminne ;)
En osallistu tollaseen "

Niin en osallistu minäkään, ymmärsinkö oikein että joku kokee itsensä ns. normaaliksi ihmiseksi kouluttaessaan narsistia tavoille/kunnioittamaan omia rajojaan väkivallan avulla...

Lue lisää

" ymmärsinkö oikein että joku kokee itsensä ns. normaaliksi ihmiseksi kouluttaessaan narsistia tavoille/kunnioittamaan omia rajojaan väkivallan avulla... "

Ei, et ymmärtänyt oikein.

Oli tyhmää laittaa normin määritelmään tuollainen loppu. Tarkoitin, että normaalilta ihmiseltä, joka ei ymmärrä, mihin on joutunut, voi kärähtää hiilet narsistin kanssa. En kirjoittanut sitä siksi, että ajattelisin sen olevan oikeen, vaan ihan totena.

Satun tietämään, että n/p tuttuani on piessyt nainen jos toinenkin. On ollut todellisessa vaarassakin... Eli käyttäytyy niin ärsyttävästi, että naiset raivostuvat silmittömästi.

Ajattelen, että n/p juuri siksi seurustelee aika-ajoin ns. laitapuolen naisten kanssa, että nämä sietävät ihan toisella tapaa narsistin touhuja ja alistuvat siihen.

Minä en ymmärrä, mistä täällä pitäisi kirjoittaa, jos ei saa ongelmista kirjoittaa. Miksi täällä kirjoitellaan vuosikausia lähes päivittäin narsisteista, jos ne ovat ongelmattomia tapauksia? Ainakin minulla on ollut ongelma tyypin kanssa ja tyypillä ongelma minun kanssani. Ja lisäksi hänellä on ollut ongelma kaikkien naistensa kanssa ja kaikilla naisilla hänen kanssaan.

Elämä narsistin kanssa tarkoittaa, että käsitys elämästä ja ihmisistä täytyy päivittää uudestaan.

"Hän ei tunne olevansa riittämätön
Hän ei ole valmis kuuntelemaan minkäänlaisia asiattomia puheita itsestään. Hän ei hyväksy vääristeleviä valheita itsestään.
mutta lista ei-hyväksytystä käytöksestä normilla on kristallinkirkkaana mielessään,"

Noh, poimin tuosta ny muutaman kohdan, joiden perusteella minusta tuntuu että kuvasit enemmänkin narsistia...kuin normi uhria, josta ny oli kyse...

Mitä tuohon tulee...

Normin motto on: totuus ei pala tulessakaan.

Niin käsittääkseni normaali ihminen tietää ettei ole olemassa yhtä ainoaa totuutta jos puhutaan esim. ihmissuhteitten ongelmista...vaan kummallakin osapuolensa on omat tunteensa/kokemuksensa/näkemyksensä...jotka kummatkin ovat kokijalle oikeita/totta...

Tarkoitan tässä "normilla" sellaista, jolla on myös normaalit ihmissuhdetaidot.

Kiva kiva !
Moni säikähtää tällaisia ajatuksia ihan vain sen vuoksi, että siinä mainitaan sana narsismi. Eihän voi olla olemassa sairasta narsismia (tai muutakaan) jollei ole olemassa standardia sille mikä on tervettä = olemassa on ns. narsistinen tasapaino.

Narsistinen tasapaino ailahtelee kaikilla, jopa eri ihmissuhteiden välillä, samana tai eri aikakautena eikä siinä ole mitään erikoista, sellaista, jota pitäisi ulkoistaa vain muihin tai muita koskevaksi.

Joskus kun läheisriippuvankin mainitsee, se herättää vastahankaa koska se koetaan mitätöiväksi tai joksikin sellaiseksi, mikä on vain negatiivista. Sehän on vain "tietoa" siitä mitä voisi itsessään kehittää ja jos joku ihminen väittää ettei itsessään ole kehitettävää, antaa se jo sellaisenaan kyseenalaistamisen tarpeen.

Ollaan ihmisiä, tehdään virheitä ja reenataan.
Tsemppiä jatkoon!