Ennen oli tapana suojata auto talvella viimasuojalla, mitenkähän on tänäpäivänä ?
Asia tuntuisi järkevältä, koska nykydiesel ei tuota paljon hukkalämpöä ja siksi käytetään lisälämmittimiä.
Jos esim. Eberin päällekytkeytyminen on asetettu niin, että vesi alle 75-astetta ja ulkoilma alle 6.
Jos nokan "tukkimisella" veden lämpötila nousisi nopeammin yli raja-arvon, lyhentäisi se lisälämmittimen päälläolo aikaa. Ja voidaan ajatella, että auton seistessä varsinkin tuulisena päivänä, lämpö pysyisi korkeampana konehuoneessa erityisesti sitä lämmitettäessä.
Asia tuntuisi järkevältä, koska nykydiesel ei tuota paljon hukkalämpöä ja siksi käytetään lisälämmittimiä.
Jos esim. Eberin päällekytkeytyminen on asetettu niin, että vesi alle 75-astetta ja ulkoilma alle 6.
Jos nokan "tukkimisella" veden lämpötila nousisi nopeammin yli raja-arvon, lyhentäisi se lisälämmittimen päälläolo aikaa. Ja voidaan ajatella, että auton seistessä varsinkin tuulisena päivänä, lämpö pysyisi korkeampana konehuoneessa erityisesti sitä lämmitettäessä.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Mulla on alalävet ollu osittain tukittuna kesälläkin ja harvoin tuuletin käynnistyy.
VAG-rakkineissa viimasuoja on ihan pakollinen. Ite olen pistänyt Superin nokalle alemman viimasuojan jo pari viikkoa sitten.
VAG dieseleissä on ikävänä ominaisuutena se, että kulutus nousee 10% kun ulkolämötila putoaa +20 -> +5 ja kulutuksen nousu sen kuin jatkuu. Viimasuoja nopeuttaa koneen lämpenemistä ja vähentää oikeasti kulutusta.
Isoin asia on tietysti sen vaikutus kabiinin lämpenemiseen kun edes jotain lämpöä siirtyy lämmityslaitteeseen.
Erikoista. Ei koske minun 1.9 TDI:täni vuodelta 2006. Kertaakaan ei ole ollut mitään nokkapahveja tai muita viimasuojia. kulutus on lähinnä laskenut talvella (johtuen kapeammista kitkarenkaista varmaankin) ja kone lämpenee alta viiden minutin maantieajossa.
Kaupunkiajossa tilanne voi olla toinen. Mutta takseilla on polttoainelämppärit, eikä viima juuri koneen lämpöjä paikalla seistessä heittele.
sama ongelma 1,6tdi 2011 Ocussa, varmaan vika kun ei tarvii pahveja?
Kulutuksesta..., talvirenkaat usein pienemmät => suurempi matkamittarin virhe ja matalat nopeusrajoitukset, nämä kompensoi sitten kylmää keliä.
Minulla kyllä talvirenkaat ovat yleensä suuremmat kuin kesärenkaat. Tämän huomaa ihan konkreettisesti, kun rengasta vaihtaessa kesärengas irtoaa hyvin, mutta talvirenkaan paikallesaantia varten pitäisi nostaa autoa vielä sentin verran...
Tosin en jaksa enää itse vaihtaa noita. Se 20 euroa siitä ilosta, että joku tekee tuon sillä aikaa kun itse juo kahvit, on pieni raha. :)
Ei se ole vika että autossa on sen tehoinen moottori minkä auto tarvitsee selviytyäkseen suomen huimissa tie nopeuksissa. Joutuuhan sitä kai jonkin verran polkemaan mutta eikös autot tykkää että niitä poljetaan?
Dieselien jäähdytysjärjestelmä on mitoitettu toimimaan hyvin etelä-euroopan helteissä joita suomessa on harvoin. On selvää, että viima jäähdyttää talvella muutakin kuin syyläriä, joissakin autoissa pohjasuojakin on edestä raollaan niin, että viima osuu öljypohjaan. Jos ei laita pahvia aivan syyläriin kiinni, voi nokan tukkia täysin. Ei nokkaa ihan tiiviiksi kumminkaan saa. Pääasia, ettei jäinen viima osu suoraa jäähdyttimeen.
esilämmitys on aivan pakollinen moottorin kestävyyden kannalta
http://www.ultimatevw.com/keskustelu/?cmd=aihe&id=3192
ps.
Tulee kuitenkin muistaa että lämpö siirtyy aina lämpimämmästä kylmempään, eli ilmavirta sinällään ei omaa mitään viilentäviä ominaisuuksia. Jos ilma on lämpimämpää kuin kappale A, silloin ilmasta siirtyy lämpöenergiaa kappaleeseen A. Yleensä näin pohjoisissa oloissa elettäessä näin ei kuitenkaan toivottavasti ole. Tällöin voidaan hyvinkin sanoa että ilmavirta tehostaa lämmön siirtymistä kappaleesta A niin kauan kuin kappaleen A lämpötila on korkeampi kuin ympäristön lämpötila.
Auton keula saisi tosiaan olla kokonaan tukossa kesät talvet. Konetila eristetty, jolloin siellä olisi aina 80-astetta lämmintä. Lämpötilaa säädeltäisiin syylärin ilmaläpällä, imuilman lämpötilalla, pakokaasujen takaisinkierrätyksellä, vesipumpun teholla ja välijäähdyttimellä tai vesiruiskulla. Koneen lämmöt koko ajan siinä pisteessä, että flekti on käynnistymäisillään, mutta ei kuitenkaan käynnisty. Vielä jäähdytysnesteen termospullo nopeuttamaan käynnistyksen jälkeistä lämpenemistä.
Edellä mainittu tekniikka on pian tarjolla jossakin sarjatuotantomallissa. Erityisesti sähköisellä ohjauksella totetutettua välijäähdytintä odottelen ilmaantuvan. Mutta, kuten tuossa edeltäjä totesi, autot valitettavasti suunnitellaan kuumien maiden ehdolla, joten hitaasti säästötekniikka tulee.
Oma ratkaisuni -01 Avensiksen kanssa on seuraava:
-alaosa keulasta peitetään (solukumipala nippusiteet), kun lämpötila laskee alle 15 (fläktin saa päälle kymmenen asteen paikkeilla)
-yläosa peitetään, kun lämpötila pakkasen puolella (fläktin saa päälle miinus kymmeneen asteeseen asti).
Apuna vielä lohkolämmitin, akkulaturi ja eberi kellolla.
Täytyy myöntää, että yhdeksän vuotta ajoin ilman keulasuojia asenteella, että sitä vartenhan on eberi ja termostaatti, mutta jälkikäteen arvioituna harakoille on mennyt yli tuhat litraa dieselöljyä.
Ja keulan tukkimisen bonuksena saa vielä alhaisemman ilmanvastuksen.
Hauska Tojoheepo.
Missäs sun kappale B sitten sijaitsee?
Sinänsä paikkaansapitävä teoria, käytäntö hieman toinen.
"lämpö siirtyy aina lämpimämmästä kylmempään, eli ilmavirta sinällään ei omaa mitään viilentäviä ominaisuuksia."
Puhut roskaa, yksinkertaisesti siitä syystä, että sinun kappale A, ei mahda mitään minun kappale B:lle, joka on ilmavirta.
Jos teoriasi toimisi käytännössä, ei esim. moottorintuuletinta, "flektiä" tarvittaisi.
P.S. Tsekkaa uudelleen energiatekniikan kurssi, teoriasi toimii lämpöpumpuissa, mutta ei autoissa.
Jos ilmavirralla ei ole viilentävää vaikutusta, niin selitäppä minulle tämä seikka.
Ajan autolla 120km/h, kuuma kalja kädessä; minulla on kaljatölkin lämpöinen märkä pyyhe, jonka sisään laitan kaljatölkin.
Laitan kummatkin ulos ikkunasta tuossa nopeudessa, ja kas kummaa, olut on viilentynyt matkalla Helsingistä Mäntsälään.
Se on nyt viilentynyt ja raikasta juotavaksi.
Eli Lämpötila laski 32 asteesta, kahdeksaan asteeseen.
Miksi?
Ilmavirralla ei todellakaan ole viilentävää vaikutusta.
1. Ilmavirran viilentävä vaikutus = 0.
2. Jos ilma on viileämpää kuin kohde jota se ympäröi, lämpöä siirtyy kohteesta ympäröivään ilmaan. Sitä tehokkaammin, mitä suurempi on ilman paine ja mitä paremmin lämpö saadaan hajautettua. Ilmavirta lisää painetta ainakin yhdellä puolella kohdetta ja pitää hyvin huolen lämmön hajauttamisesta.
3. Jos ilma taas on lämpimämpää kuin ympäröity kohde, lämpö siirtyy ilmasta kohteeseen. Vastaavasti kuin kakkonen.
4. Sitten on tuo esimerkkisi... Olettaen, että ulkona on oikeasti lämmintä, on tuo edelleen mahdollista. Ilman lämpö siirtyy pyyhkeeseen ja ennen kaikkea siinä olevaan kosteuteen, joka höyrystyy, mikä vaatii energiaa, jota veroitetaan sekä ilmasta että kaljapullosta.
hei neste kylläkin jäähtyy mutta paneppa pakkasmittari siihen ulos ja aja niin eipä liiku mittari mihinkään eli ei tule kylmempi mittariin
Passatin keula kerran tukossa kun syyläri ja lämmityslaite olivat jäässä. Ajelin 60 km kaverin verstaalle jossa autoa sulateltiin ja vaihdettiin jämäkämpi neste. Autolla voi 20 asteen pakkasessa ajaa aivan hyvin eivätkä lämmöt nousseet käytännössä yhtään vaikka vähän kyllä hirvitti vesipumpun puolesta kun tajusin miksi lämmityslaite ei toimi. Tämä on tietysti niitä juttuja joita ei saisi ollenkaan sattua mutta auton olin edellisenä päivänä Suomeen tuonut ja se seisoi yön yli pakkasessa.
Toinen merkki tarvitsee sen jo -10 keleistä alkaen, toisissa se olisi toivottava -20 alkaen (pärjää ilmankin).
Omassa on sähköinen moottorinesi- ja sisätilanlämmitin ja napin takana vakiona eberi.
PSA.n autoissa on ollu viimasuoja ja öljypohjan suoja jo jonkin aikaa vakiona, ja ovat lämpimimpiä autoja suomen teillä oli sitten bensa- tai dieselversio.
Tästä teinit ym. mistään mitään ymmärtämättömät käyvät PSA-palstoilla muka provoamassa.
Ite tein sellaisen ratkaisun että tursutin uretaanivaahtoa joka ikiseen reikään ja aukkoon, jonka keulasta löysin.
Sitten muotoilin lastalla paikat oikean muotoisiksi ja maalasin korinvärisiksi.
Täytyy tunnustaa että pienessä "hutikassahan" tuo tuli tehtyä kun olin sitten kuulemma tursuttanu ylimääräiset uretaanit naapurin auton pakoputkeen.
Aikoinaan testasin, kun oli pakkasta -24C (eikä ollut mahdollisuutta laittaa autoa tolppaan) niin ilman keulasuojusta auton lämpömittari nousi puoleen valiin. siis norm. lämpötilaan 22 km matkalla 60-80 km/h nopeusrajoitus. Ilaalla laiton pahvin koko keulaan siis ala ja yläpuolen ilma aukot tukkoon, ja kas kummaa ulkona -25C ja lämpömittari nousi puoleen väliin jo 10km ajon jälkeen, ja matkan ajoin ihan samaa tietä töihin, kuin edellisenä päivänäkin.
Luonnollisesti kaikki ilmavirta moottiritilan lävitse, siirtää lämpöenergiaa moottorista pois. Samalla tavalla kuin jäähdyttimen läpi menevä ilma.
Minulla on alareiät jo tukossa, eikä lämmöt nouse normaalia ylemmäs
tottakai keula kannattaa peittää
mulla on nahka edessä alhaalla ja keskellä
tosi hyvä nopea kiinnittää kun laittaa tarranauhalla kiinni
Ihme väkertäjiä ootte.
Perkele jos kyse on siitä, että ilmavirta jäähdyttää konetta, niin tottakai.
Kuka idiootti tällä palstalla haluaa käydä keskustelua siitä: onko ilmavirralla itsessään jäähdyttäviä ominaisuuksia vai ei.
Juu, maalaisjärjellähan sen voi sanoa, ettei ilmavirta itsessään omaa mitään maagisia kykyjä, mutta kylläkin kun se ohjataan viilentämään tai lämmittämään konehuonetta, ni silloin.
Pikkurilli-illallastestilijat, vaihtakaa palstaa.
Totta kai ilmavirralla on jäähdyttävä ominaisuutensa.
Kaapale jäähtyy lienee kahdella tavalla; lämpösäteilynä ja johtumalla. IR-säteilyyn ilmavirta ei taida juuri mitään vaikuttaa mutta johtumalla tapahtuvaan kyllä.
Eli kappale lämmittää siihen kiinni olevaa ilmaa mikä lämmittää taas toisella puolella olevaa ilmaa (mikä ei ole kiinni kappaleessa), jne. Lämpö pyrkii tasaantumaan kahden kappaleen välillä tai esim. tässä ilman kanssa. Ilma on sitä viilempää mitä kauempana se on kappaleesta. Ilmavirran viilentävä vaikutus tulee siinä että se siirtää lämmenneen ilman pois ja uutta viileää ilmaa tilalle.
Toimii tietysti myös toisin päin eli ilmalla voi myös lämmittää.
Ja tosiaan, höyrystämällä jotain nestettä saadaan jäädyttämisprosessia tehostettua koska höyrystyminen vaatii paljon energiaa.
Jos en kovin pahasti muista väärin niin taitaa olla niin että veden keittäminen 0-100 asteeseen vie n. 1/10 osan siitä energiasta mitä sen 100asteisen veden haiduttaminen ilmaan vaatii? Oliko toi kokoluokka edes lähellekään oikein?