Mielenkiintoista Givenssiltä

Tässä muutaman ei mormonin ajatuksia mormonismistä tuosta kirjoituksesta:
In Sydney, Dr. Kazi Islam, a Muslim and chair of the Department of World Religions, Dhaka University, Bangladesh, explained that he introduced Mormonism as a compulsory part of the master’s degree in his department “because of [his] profound love and respect for the ideals” of that tradition Joseph Smith founded. (Sidneysä yliopistossa siis on pakollisena uskonnon opetuksessa Mormonismin tutkinta JSn idealeja kohtaan osoittaman syvällisen rakkauden ja kumnnioituksen tähden)

Dr. Jason Lase, a director general in the Indonesian Department of Religious Affairs, affirmed his belief that Joseph Smith was “a modern religious genius” who created what he called “one of the most stable and well-organized religious organizations” he has ever known. (Modernin uskonollisuuden nero joka loi kaikkein stabiilimman parhaiden organisoidun uskonnollisen organisation. (Vaikka tieteski Jumala sen loi ei JS))

A few months later, Arun Joshi, a Hindu journalist from India, gave a remarkable talk at the Taipei conference in which he related the experience of the First Vision to the conflicts in Kashmir and the Middle East, concluding, “The message of Joseph Smith is more relevant . . . today than ever before.” (JSn sanat ovat ajankohtaisempia ... tänään, kuin koskaan ennen)

Han kertoo Jonathan Edwardsista joka oli pappi ja joka kaikessa näki tuomitsevan Jumalan jopa niin että kun kerran hän oli poissa ja eräs toinen pappi tuli kylään hänen kotiinsa hänen vaiomons kysyi saattoiko hän kutsua Jumalaa Isäksi. Vaimolle oli suuri asia pystyä kutsumaan Jumalaa Isä Jumalaksi ja ajatella häntä ystävällisenä Jumalana. Edwardsin JUmala piti ihmisiä Helvetin liekeissä aivan kuten joku pitää hyönteisiä kynttilän liekeissä. Tämä vaimo kirjoitti muistelmiinsa kuinka hänestä tuntui kuin Jumala olisi ollut erittäin lähellä tuona hetkenä kun hän ymmärsi Jumalan Isällisyyden.
Parley P. Pratt kirjoittaa JSn näkemästä unesta; Siinä sanotaan että JS puhui paholaisen kanssa ja tämä oli erittäin tyytyväinen kaikkiin uskontunnustuksiin ja julistuksiin ja kaikenlaisiin kiritillisiin kirkkoihin kunhan vain yksi asia pidettäisiin poiss kirkoista nimittäin.... jumalallinen ilmoitus, suiora kommunikointi Jumalan kanssa.

Neljä totuuta ihmisestä:
1. Ihminen on ikuinen. Plato ja monet runoilijat arvelivat näin olevan JS on ensimmäinen joka opetti että näin oli.
2. Olemme viattomia. Koska emme ole syntiinlangeneista vaan Jumalasta olemme viattomia. Thomas Aquinas was one of the first theologians to recognize this problem when he admitted the logical difficulty of finding freedom in a universe where God is the first cause of everything—because, as Aristotle had reasoned, only that which is not created can be free.28 But if the soul is coeternal with God, as Joseph proposed, then the Gordian knot is severed.
3. Ihmisellä on vapaa tahto ja valinnan vapaus.
4. Ihmisestä voi tulla täydellinen. Jumalat, enkelit ja ihmiset ovat samaa rotua. The audacity of such a view is the more striking when it is juxtaposed with the teaching of one of the most influential founders of the Christian tradition. Writing 1,500 years ago, Augustine asked, “What could be worse pride than the incredible folly in which I asserted that I was by nature what [God is]?”31 How significant that Joseph’s most potent teaching—the one with the greatest power to found true community by rooting it in a knowledge of relations among men and women and gods as they really are and really can be—should be condemned in the early Christian centuries as the greatest and most dangerous of blasphemies.

Suosittelen tämän kohdan lukemista: The Primacy and Durability of Personal Relationships
Siinä puhutaan JSn ja hänen ystäviensä aj veljiensä (kirkon veljien) välisestä rakkaudesta.
It was Joseph Smith who taught me how to prize the endearing relationships of father and mother, husband and wife; of brother and sister, son and daughter.

It was from him that I learned that the wife of my bosom might be secured to me for time and all eternity; and that the refined sympathies and affections which endeared us to each other emanated from the fountain of divine eternal love. . . .

I had loved before, but I knew not why. But now I loved—with a pureness—an intensity of elevated, exalted feeling, which would lift my soul from the transitory things of this grovelling sphere and expand it as the ocean

Etenkin tuo viimeinen osa tuossa on mielestäni erinomainen. Voin itse muistaa kuinka oppiessani evankeliumista rakkaus sisälläni kasvoi.
Seeing this project of a timeless and borderless web of human relationships as his objective, one can understand what sociologists and students of religion cannot: how to explain the great secret of how Mormonism became not just another church, not just a thriving institution, but a people for whom the words brother and sister carry more than metaphoric significance. The great appeal of first-generation Christianity, Elaine Pagels has recently written, was the feeling of entering into an extended family community