Käsitteistä: Usko ja Tietoisuus

Aivan just näin. Tarkkailee sitä uskovaista, ajattelijaa, sitä joka näyttää kokevan.

Uskojaa on tarkkailtava, jolloin se nokan edessä tarkkailtavuudessa kuihtuu poies.

Ensiksi lakkaavat henkilökohtaiset mielikuvat. Tällöin henkilökohtainen elämä on päättynyt ja henkilöön liittyvää karmaa ei ole. Henkilö on lakannut.

Tämä on ns. normivapautuminen.

Henkilön lakkaamisen jälkeen koittaa kollektiivinen mielikuvatodellisuus. Kun siitäkin päästetään irti, ollaan kokonaan vapaudessa. Mistä ollaan vapaudessa? Kollektiivisesta tietoisuudesta.

Vapaus on siis vapautta kollektiivisestakin karmasta. Tämä on ns. ylivertainen vapautuminen.

kokija kirjoitti:

Ensiksi lakkaavat henkilökohtaiset mielikuvat. Tällöin henkilökohtainen elämä on päättynyt ja henkilöön liittyvää karmaa ei ole. Henkilö on lakannut.

Tämä on ns. normivapautuminen.

Henkilön lakkaamisen jälkeen koittaa kollektiivinen mielikuvatodellisuus. Kun siitäkin päästetään irti, ollaan kokonaan vapaudessa. Mistä ollaan vapaudessa? Kollektiivisesta tietoisuudesta.

Vapaus on siis vapautta kollektiivisestakin karmasta. Tämä on ns. ylivertainen vapautuminen.

Lue lisää

Lisätään tähän ehkä uutena, että henkilön ylittäneet muodostavat tasoja. He ovat kollektiivisia maailmoja, mitä persoonat asuttavat.

Kun kollektiiviset maailmatkin ylitetään, niin silloin todella ollaan.

Tuo on vielä selkiytymätöntä ja muuttuu varmasti :) Faith ja believing ymmärretään englannissa suurin piirtein näin.

Unconciousness -käsitteelle voi itsekukin keksiä käyttötarkoituksen, vaikka awareness käsitteen vastakohtana. Awareness - Unconciousness tai Unawareness.

Tietoisena ja tarkkaavaisena olo on monelle samaa. Itämailla tietoisuuteen ei välttämättä liitetä sen sisältöä, se voi olemassa ilmankin sisältöä. Länsimailla tietoisuuteen liitetään myös sen sisältö. Karkea yleistys tämä.

Myös isoilla ja pienillä kirjaimilla voi erottaa, Tietoisuus tarkoittaen tarkkaavaista, tietoisuus tarkoittaen ei-tarkkaavaista.

Isot ja pienet kirjaimet voivat olla haasteellisia lauseen alussa. Lauseen voi aloittaa pienelläkin kirjaimella periaatteessa, mutta olisihan se ehkä uusi juttu.

Nämä ovat itsekunkin määrättävissä itsenäisesti. Ja selostus tekstin mukaan, jos käsitettä käytetään epätavanomaisessa merkityksessä.

Oivallusteksteissa selitystä ei laiteta mukaan, kun tarkoitus on oivaltaa mitä sanalla tarkoitetaan.

Tähän tuli mielijohteena Baabeli, missä kielet meni sekaisin. Alettiin bamlaamaan Baabelin seurauksena. Viittaa mahdollisesti siihen, että ihminen alkoi muodostaa käsitteitä.

Käsitteiden muodostaminen on tärkeä vaihe ihmisellä, koska silloin hän voi abstrahoitua. Vrt. abstraktit käsitteet. Tällöin abstrakti mieli täydellistyy.

Kun palaamme Baabelia edeltäneeseen, irtoamme käsitteistä merkitysten näkemiseen. Käsitteet katoavat, sanattomat merkitykset jäävät.

Mitä olemme voittaneet baabelivaiheella? Abstraktin mielen ja sen käyttämisen.

Suurin osa hämmingistä aiheutuu itse asiassa siitä, että sanojen ymmärtäminen jää vajaaksi. Nyt se paranee uuden aikakauden koitettua. Hitaasti mutta varmasti siirtyessämme sisemmille alueille oleilemaan. Tällöin myös käsitteiden ymmärtäminen muuntuu, tietoisuuden muuntuessa tarkkaavaisemmaksi ja syvemmäksi.

Alamme ymmärtämään myös uskon (faith) merkitystä. Mielikuvauskollakin on rakentava "archonmainen" olemus. Mielikuvilla maailma rakennetaan. Faith on niin eteeristä olemista, ettei sillä voi maailmaa rakentaa. Ainakaan tällaista materiaalista.

Faithilla rakennetaan ei-materiaalisia olemismaailmoija. Siksi Jeesuskin kait sanoi, että tuleeko hän löytämään uskoa (faithia) kun hän maan päälle tulee?