Laatumiehiä..???

En usko, että noi on kaikki totta - ainakaan niin, että ovat sattuneet samalle henkilölle.

Ja sitten sinä heräsit..... ja huokasit, että onneksi se olikin vain unta ja menit laittamaan päiväkahvit tippumaan.

Toi vuorikiipeily jäi mietityttämään. Eikös se nyt ole kuitenkin ihan hyvä harrastus? Vai oliko ongelmana se vuorikiipeilyn ja alkoholin yhdistelmä samassa henkilössä?

Sanoit antaneesi kuitenkin numerosi.

Sikäli kuin totta, ilmiömäinen lahja aloittajalla on ainakin löytää kaikki helmet.

Taitolaji tuokin...

Pakko nyt vastata tuohon viimeiseen kohtaan, että useimmat tavalliset suihkugeelithän oikeasti kuivattavat ihoa. Ehkä mies ei tiennyt muista vaihtoehdoista. Ja jotkut miehet ovat niin "äijiä" , etteivät läträä vartalovoiteitten kanssa.

En itsekään käytä suihkugeeliä joka päivä juuri sen takia, että se turhaan kuivattaa ja rasittaa ihoa. Enkä minä silti näytä, tunnu tai haise likaiselta. :)

hehehe - samat kokemukset täälläkin. Annoin liian monelle "mahdollisuuden" tavata, vaikka hälytyskellot soivat. Täällä kun aina valitetaan, että naiset ovat kranttuja kun valkkaavat liian tiukalla seulalla.. No kun sitten aloin hieman valikoida, en enää päässyt lainkaan treffeille. Miksikö, no siksi että ns. laadukkaita miehiä ei ole vapaana, ja jos on, he eivät roiku s24-treffeillä.

Lopetin nettideittailun jo 5v sitten, suosittelen samaa muillekin.

Kyllästyttää naisten ruikutus.

Tässäkin lienee kyseessä sellainen johon pari sataa miestä on ottanut yhteyttä, on valinnut näistä parikymmentä joiden kanssa on mennyt treffeille.
Kukaan ei ole lopulta kelvannut.

Olen muutamia naisia tavannut eikä minulla tai muilla ole ollut minkäänlaista valittamista. Paitsi kenties voisin valittaa suohirviöstä joka tuli suoraan Area 51:stä, oli ympärikännissä iltapäivällä ja käyttäytyi töykeästi.

Pitäisi naisenkin osata katsoa peiliin jos yksikään kahdestasadasta miehestä ei kelpaa.

Miksi teet jostain suihkugeelin käyttämisestä hirveän haloon? Ihminen kyllä puhdistuu vedelläkin, jos nyt ei hirveän likainen ole. Muutenkaan joka pesun yhteydessä ei tarvitse käyttää saippuoita, koska ei ihmisen ihoa ole suunniteltu pestäväksi niin, että joka päivä pestään ihon luonnolliset rasvat pois.

Jos deittisi haisivat, niin se varmaan johtui enemmänkin siitä, että dödöt ja puhtaat vaatteet olivat vieraita asioita.

Enemmän tässä naurattaa naiset, jotka eivät tunnu pysyvän normaalissa kunnossa ilman kaiken maailman käsivoiteita yms. Kevyt meikkaus on ok, mutta kyllä muuten pitäisi pärjätä ilman, että koko kehoa tarvitsee jatkuvasti rasvata.

Voi että kun minä karsastan näitä "laatu ja tasokas sanoja" ihmisistä !!!

Aloittajalle kiitos, tunsin yhtäkkiä kiitollisuutta siitä, että en ole hymykasvoinen blondi joka "pääsee" kymmenille treffeille edelläkerrottujen uroiden kanssa. Seitsemät nettitreffit muistaakseni takana ja vain yksi epis episodi, jossa mies päättikin viidessä minuutissa, että ei kannata jatkaa (oli varmaan totta) ja luikki pois ennen kuin edes kahvilaan ehdittiin. Oli reteesti kutsunut leivoskahveille tyyliin "minä tarjoan loman alun kunniaksi". Muut viisi ovat olleet joko ihan kivoja tai jopa oikein herrasmiehiä, pariin tapaamiseen kylläkin jäänyt joka kerta.
Tässä kuvattoman, "ruman", normaalipainoisen, akateemisen naisen raportti elävästä elämästä.

Tämän viestin lukeneena ajattelin ensimmäiseksi, että tämä ei voi olla totta!

Tarkemmin, kun tuota tekstiä mietin, niin tulin siihen tulokseen, että kukaan ei voi olla noin kekseliäs ja tekaista nämä tarinat tähän tuosta vaan, ellei todellakin ole tavannut tuollaisia koheltajia... :D

Tsissus sentään.........

Itse olen mies ja en kyllä lukeudu mihinkään noista ryhmistä, tai ylipäätänsä tunnista itseäni noista teksteistä, vaan ihan täysillä valoilla tässä ajellaan ja hissi nousee vielä ylimpään kerrokseen... ja siitä kaikesta huolimatta päätin kuitenkin kokeilla tätä treffipalvelua.

Tämän ketjun aloittajalle siis tiedoksi, kyllä täällä ihan fiksuja miehiäkin on. Kaikenlisäksi vielä täysillä valoilla ajavia, jotka eivät solvaa, hauku tjms. vaikkakin viestiin on vastattu, että ei kiinnosta. Sen jälkeen on vain kirjoiteltu hyvät jatkot ja onnea sen oikean löytymiseen.

Ja että miksi täällä, siksi, että tahdon itsekkin löytää sen oikean, tai vaikka semmoisen naisen, jonka kanssa haluan jakaa elämäni ja joka omaa samat arvot.

Ei sitä tuolla kaupungilla tiedä, kuka sitä oikeaa siellä etsii, ellei joihinkin juottoloihin mene ja sieltä saa viinalle haisevan seinäruusun... sieltä taas en sellaista löydä, jota haen.

Ei ruusu mutta....

Paljon on tullut vastaan aloittajan ja muidenkin ketjuun kirjoittaneiden kertoman kaltaisia tapauksia, joiden kanssa tuli sinkkuna ollessa käytyä kahvilla. Pahin oli kuitenkin mies jota kävin kuukauden kestäneen viestittelyn ja puheluiden jälkeen tapaamassa toisella paikkakunnalla.

Tapaaminen meni ihan ok, vaikkei mies ihan sellaiseksi adonikseksi osoittautunutkaan kuin oli kertonut. Oli hiljainen kaveri joka lähinnä täytteli veikkauskuponkeja juttelumme lomassa. Pidin hiljaisuutta ujouden merkkinä, enkä kiinnittänyt siihen silloin sen kummempaa huomiota.
Viimeisenä iltana keskusteluihin astui mukaan hänen puoleltaan pikkuilkeily, johon reagoin sanomalla meneväni nukkumaan. Seuraavana aamuna lähdin linja-autolla kotiin. Mitään riitaa kuitenkaan ei ollut ja "seurustelun" oli tarkoitus jatkua puheluiden merkeissä, kunnes hän tulisi vastavierailulle luokseni. Totuus paljastui kuitenkin heti ensimmäisellä puhelulla kun hän soitti ja sanoi: "ensimmäiseksi kun tulen luoksesi minä tapan sun koiras". Minunkaan päiviltä pistäminen ei kuulemma olisi hänelle mikään ongelma ja vankilassakin hän kuulemma oli ollut. Kun ihmettelin hänelle ääneen miten hän oli vaikuttanut niin fiksulta ja rauhalliselta tapaamisemme aikana, se kuulemma johtui siitä että hän oli nappaillut diabamia.

Kuten varmasti arvaatte en enää tavannut häntä koskaan ja kiitin luojaa, että en ollut antanut hänelle osoitettani.
Vaikka tapaus mietitytti tietysti pitkään jatkoin jonkun ajan päästä nettideittailua. Toiselle paikkakunnalle en enää treffejä tehnyt vaan aina johonkin kahvilaan keskellä päivää. Muutaman kuukauden päästä tapasin itselleni täydellisen miehen, akateemisen , samoja asoita harrastavan , hellän ja rakastavan, jonka kanssa on nyt oltu aviossa kohta 12 vuotta. Jos tarinalla on opetus, se lienee se, että jos haluaa löytää aidon helmen, pitää uskaltaa sukeltaa.

Kaikenlaista on tullut koettua kun on tätä klikkailua harrastettu mutta aloittaja pistää kyllä ehdottomat pohjat :)
Nyt tässä viimemmäksi olen hämmästellyt sitä kuinka arvaamattomia mehet ovatkaan. Kirjoitellaan, chattaillään, ihastellaan toistemme kuvia, soitellaan...ja sitten yhtäkkiä täydellinen stop - kun aloin ehdotella tapaamista. Kyseessä aikuinen ja todella fiksun tuntuinen mies.
Toki voi aina kääntää kelkkansa mutta kannattaako käyttää hurjasti aikaa ja vaivaakin jos ei oikeasti halua edetä. Olin tehnyt kumminkin jo ilmoituksessa selväksi että haen oikeaa seuraa enkä keskustelukaveria.

Niin ja jos nyt ei halua jatkaa niin senkin voi ilmoittaa fiksusti. Minä ainakin kiitän kauniisti yhteydenotoista ( jos ovat olleet asiallisia) ja toivotan hyvää jatkoa.
Dissaus ja välinpitämättömyys vaan ovat typeriä.

Joo, nuo harrastukset ovat kyllä hauskoja joillakin miehillä. Tämä tapahtui ennen näitä nettideittiaikoja, mutta kuitenkin: Seurustelin miehen kanssa, joka oli deitti-ilmoituksessaan sanonut harrastavansa lenkkeilyä ja uimista, ja kirjoittanut ekassa kirjeessä olevansa "kohta kolmekymppinen", vaikka oli jo täyttänyt sen 30. Tuo ikäasia kun paljastui, sanoi ajatelleensa etten halua tavata 30 vuotta täyttänyttä. Ilmoituksessa olin kuitenkin laittanut ikähaarukaksi muistaakseni 25-30. Huomautin myös harrastuksista, joihin nolona mutisi jotain "käyn mä joskus kävelemässä, tykkään uimisesta", ei ollut kuitenkaan uinut viime vuosina kuin pulahtamalla veteen mökillä saunan jälkeen. Joskus sitten itse ehdotin uimahallissa käyntiä, käytiinkin, mutta oli lähinnä seurana ja katsoi kun uin.

Samoin eräs mies chatissa sanoi iäkseen 39, hieman myöhemmin paljasti olevansa 40 tai 41. Kuulemma kuulosti paremmalta... ihan kuin vuosi-pari sinne tai tänne vaikuttaisi niin kovasti. Ei ainakaan minulle, matematiikka kuului jo koulussa vahvuuksiini. :D Mitä ihmettä nämä ihmiset oikein ajattelevat, valehtelullako nostaa pisteitä? Ja joo, tosiaan seurustelin sen ekaksi mainitsemani kanssa, oli ihan mukava mies, mutta tuo kummallinen vääristely jatkui aika ajoin, joten seurustelukin päättyi.

No onhan tuo kummallista, kun yksi ihminen kerää noin jumalattomasti näitä
turjakkeita. Ainakin treffejä on pitänyt olla kasapäin.

Eikö kenenkään kohdalla herätyskellot soineet ennen tapaamista ?

Itsekin törmäsin aika pimeään tapaukseen tuossa jokunen viikko sitten. Olen siis alle 25-vuotias nainen ja tuo mies oli lähes samanikäinen. Emme varsinaisesti etsineet seuraa eli emme löytäneet toisiamme deittipalstalta mutta täältä kuitenkin. Noh, aluksi kaikki meni hyvin, meseteltiin ja tultiin ihan hyvin juttuun. Vaihdoimme puh.numerot ja soiteltiin ja silloin jo huomasin ettei kemiat ehkä sittenkään oikein kohtaa.

Päätin silti antaa jutulle mahdollisuuden ja treffasimme yhden viikonlopun aikana pari kertaa ja huomasin, ettei tästä nyt kyllä taida tulla mitään. Hän oli aika pitkäpiimäinen ja "maalaismainen", sellainen vähän hitaasti käyvä yksilö eikä muutenkaan ollut oikein mitään kemiaa. Huomasin myös että kun katsoimme telkkaria jonkun aikaa (molemmilla kerroilla) niin hän kommentoi vähäpukeisia naisia siihen tyyliin mistä en tykännyt, sellainen on mielestäni moukkamaista jos olet naisseurassa.

Laitoin hänelle sitten viestiä etten oikein tykännyt sellaisesta käytöksestä ja hän oli pahoillaan joten annoin asian olla. Hänestä ei enää kuulunut mitään joten seuraavana päivänä pistin viestiä ja kysyin että suuttuiko hän nyt jostain ja siitä seurasikin jotain niin idioottimaista etten olisi ikinä uskonut.

Hän lähetteli minulle vihaisia viestejä lähes tauotta, kunnes pääsi töistä ja soitti minulle kun olin kirjoittamassa vastausta. Hän oli suorastaan raivoissaan ja lähes huusi minulle puhelimessa, haukkui minut pystyyn ja minä huusin takaisin että onkohan sulla kaikki ihan kotona, että miten voi ihminen yht äkkiä pimahtaa jostain noin pienestä asiasta. Siitä hän raivoistui vain lisää ja irvaili vaikeasta perhetaustastani (perheensähän voikin valita..) ja oli muutenkin todella ilkeä. Löin luurin korvaan koska en halunnut kuunnella sitä huutoa ja sen seurauksena hän lähetteli muutaman minuutin välein viestejä joissa raivosi etten saa ottaa häneen enää mitään yhteyttä ja noiden viestien väliin vielä yritti soittaa monet kerrat. Siis ihan pimeä tapaus..

Ettei tule mitään kauheaa romaania niin kerronpa toisestakin tapauksesta vaikka näitä riittäisi kyllä vielä lisääkin. Tutustuin chatissa mukavan oloiseen mieheen jonka kanssa sitten mesettelimme parisen viikkoa ja kaikki sujui hyvin. Tultiin todella hyvin juttuun ja puhelimessakin aina riitti juttua ja mies oli todella ihastunut. Sitten yht äkkiä hänestä ei pariin päivään kuulunutkaan mitään, laittoi vain yhden viestin missä sanoi että on pahalla päällä eikä se johdu minusta. Laitoin lohduttavan viestin ja sanoin että minulle voi kyllä puhua jos haluaa. Noh, seuraavana päivänä hän sitten tuli meseen ja oli todella kylmä minua kohtaan kunnes sanoi ettei haluakaan tavata tai pitää enää yhteyttä, että hän tajusi kuinka ei ole tarpeeksi "vakuuttava" minulle (mitä ikinä tarkoittikaan?) ja oli vihainen. Syytti sellaisista asioista mitä en ollut edes sanonut ja minä jo kysyinkin että sekoittaako hän minut johonkin toiseen koska en todellakaan ole mitään sellaista edes sanonut mitä hän väitti? Sitten hän haukkui minut pystyyn ja poistinkin hänet sitten mesestä ja elämästäni muutenkin.

Ja niinkuin sanoin, nuo eivät todellakaan olleet ainoat tapaukset. Ihan sairaita miehiä tuntuu täällä kyllä pyörivän, en tätä kautta haluaisi tutustua enää yhteenkään jätkään. Onneksi löysin ihanan miehen ihan muita teitä, neuvoisin siskoja yrittämään samaa..

Näitähän riittää...

Herra A kertoi kahvilla koko cv:nsä ja kehui, kuinka oli paljon kokemusta siitä ja tästä työstä ja nytkin hakeaa uutta paikkaa ja aivan varmasti saa. Mutta eipä ollut rahaa edes omaa kahvia maksaa.

Kun kysyin, tavataanko uudelleen, niin mies totesi, että täytyy miettiä. Sattumalta meillä oli autot vierekkäisissä parkkiruuduissa. Eihän se auto kaikille ole tärkeä, mutta mies ajeli kyllä harvinaisen huonokuntoisella romulla hyvin tienaavaksi tyypiksi. Itse suosin laadukkaita autoja. Jo seuraavana iltana olisi miehelle sitten kelvannutkin uudet treffit - piti vaan ensin nähdä, että mulla on tili kunnossa, kun en noita tienaamisiani niin kehunut kuten hän. Eipä mua kiinnostanut enää.

Herra B mainitsi profiilissaan harrastavansa miekkailua ja arkeologiaa. Treffeillä hän oli vähäpuheinen. Kun sitten muistin nuo harrastukset ja ajattelin, että jos hän niistä keksisi sanottavaa - niin miekkailua oli viimeksi harrastanut 15-vuotiaana (oli nyt 37) ja arkeologiasta oli kerran lukenut yhden kirjan.

Herra C:llä oli pakkoliikkeitä. Kasvot nykivät koko ajan kummallisesti.

Herra D oli jo vuoden ollut lomautettuna eikä edes välittänyt hakea uusia töitä. Kun nyt on aikaa harrastaa! Eikä hänelläkään ollut varaa omaan kahviinsa.

Herra E piti luennon kaikista niistä asunnoista, joissa oli asunut exänsä kanssa. Piirsi pohjapiirroksetkin.

Herra F piti minua moukkana, kun sanoin saaneeni hyvää sushia sushiravintolassa, jossa kalat leikataan hänen mielestään jotenkin vääräoppisesti. Tunnen ravintolan omistajan, opiskellut pitkään Japansissa sushikokiksi...

Herra G mesosi, miten naurettavaa on, kun kaikissa valmistalopaketeissa on 2 wc:tä. Kukaan kun ei missään tilanteessa voi tarvita kahta erillistä wc:tä! Kysyttäessä ei ollut koskaan elänyt parisuhteessa eikä jakanut asuntoa kenenkään kanssa sitten lapsuusvuosien.

Herra H puhui koko treffien ajan kuolleesta koirastaan. Kuviakin oli. Olisin ymmärtänyt, jos tapaus olisi ollut tuore, mutta koiran kuolemasta oli jo 3 vuotta. Lopulta suuttui, kun en kehunut tarpeeksi sitä kuollutta koiraa.

Herra I ei tiennyt, että laamojakin on olemassa. (Ihmetteli sitä DNA-mainosta, että mikä se laama niissä on olevinaan ja yllättyi, että laamoja on oikeasti!)

Mulla on huono tuuri! :)

minä olisin parempi treffi kumppani mut siltin en ikinä pääse treffeille.

No minäpäs olin lauantaina treffeillä naisen kanssa, joka puhui heti ensimmäisen minuutin jälkeen vain ja ainoastaan kahdesta asiasta: siitä yhdestä ihanasta miehestä, jonka oli tavannut nettitreffeillä ja jonka kanssa oli ollut taianomaiset treffit. Oli kuulemma vaan huono sängyssä, mutta kyllä tä muija oli siitä kuulemma miehen halunnut. Ei tullu kuitenkaan sormusta,vaan tieto että nyt on mies löytäny kotipaikkakunnaltaan toisen panon. :(

Toinen aihe illassa oli sitten ne pilalle menneet treffit...
Kaikissa miehissä oli jotain vikaa; liian köyhä, huonosti kouluttettu, Karjala-lippis päässä...

Lukuisista yritysistäni huolimatta, en saanut häntä kiinnostumaan muista aiheista.
Siksipä tämä herra poistui paikalta ja jatkaa etsimistään live-elämästä.

Sellanen ydin mulla tässä kirjotuksessa on, että niitä hieman erilaisempia ihmisiä löytyy vähintäänkin yhtälailla naisista kuin miehistäkin.
On minullekin ehdotettu naimisiin menoa jo nettideittien puhelin-vaiheessa.
Itse olen myös havainnoinut, että nettisivustoilla naisilla on tapana liioitella asioita todella paljon. Kaikki naiset harrastavat kuntosalia ja lenkkeilyä ja ties häntä mitä, mutta todellisuutta edustaa usein se, että kuntosalikortti on omistettu joskus opiskeluaikoina, nyt ollaan hieman pullukoita ja lenkkareiden paikalla on korkkarit.

Oudoin tapaus oli tyyppi, jonka kanssa ei päästy treffeille asti.

Luulin hänen profiiliaan huumorilla kirjoitetuksi. Höpisi siinä jostain sienimetsistä. Ja samaa veisti aloitusviestissäänkin.

Pikku hiljaa paljastui, ettei ollut huumoria vaan tyyppi oli ihan pimeä.

Ensin tosin soiteltiin, vaikutti ihan oklta. Mutta sitten, kun en töissä päässyt pariin tuntiin vastaamaan hänen puheluihinsa ja viesteihinsä, niin mies olikin laittanut viestin, että taidan kusettaa. Kaikki naiset vaan viilaavat linssiin. Ja kenen kanssa häntä siellä petän. Mies perui jo sovitut treffit.

Laitoin viestiä, että olen töissä. Mutta ok, hyvät jatkot, ei nähdä. Mies alkoi kamalasti pyytelemään anteeksi ja sovittiin uudet treffit.

Seuraavana iltana menin siskoni kanssa elokuviin. Taas tuli mieheltä kamalat syytökset, kun en ollut heti vastannut yhteydenottoihin. Kyseli taas, kuinka monen miehen kanssa häntä nytkin petän ja peruutti uudelleen treffit.

Laitoin viestin, että siskon kanssa leffassa oltiin. Mutta että hyvä kun ei ehditty tavata, noin oudon tapauksen kanssa en olisi halunnut edes treffeille. Alkoi jo pelottaa. Jos jos viestien ja puhelinsoittojen jälkeen hänen mielestä seurusteltiin!

Viikon jaksoi se mies laittaa perään anteeksipyytely- ja ruinausviestejä. Sitten onneksi antoi olla.

Tapasin kerran naisen jonka kanssa kyllä olis pitäny olla vuorikiipeilijä että olis päässy päälle,vaikutti sen verran hengenvaaralliselta että luovutin.

"laatunaisille" laatumiehiä...

Nettitreffeillä on tasan tarkkaan yhtä paljon "laatumiehiä", kuin "laatunaisia". Molempia löytyy joka junaan, ja parhaimpien omakehu ja täydellisyys haisee kilometrien päähän. Mutta on asiassa myös se hyvä puoli, että onpahan kaltaisillaan täydellisyyksillä kaltaistana seuraa.

Voi luoja mitä tyyppejä:D Kyllä osaankin odottaa että jotain tuollaisia sekopäitä naiset saa treffeilleen kun katsoo minkälaisia pärstiä tuossa treffit etusivuilla on:D

Ihme hiihtäjiä liikkeellä:D

Olet liian nirso.

Ette ole tosissanne, miettikää määritelmiänne ja niitten perusteita. Ette halua sitä mitä luulette haluavanne vaikka tietäisittekin ei se välttämättä sovi! Ja aivan liian juuttuneita "hyviksi koettuihin iänkaikkisen muuttumattomiin normeihin" LOVE and PEACE not FEAR and HATE. Tai jos puhutte paskaa, onneksi olkoon.

Mitä pahaa Finlandiavodka-lippiksessä? :D

Nyt vois kuitenki samaan hengenvetoon naiset kertoa millainen on se laatumies?
Itse olen näillä treffisivuilla siksi kun asun aika syrjässä ja baareissa en hirveän usein käy tai ylipäätänsä paikoissa jossa tapaisi naisia. Kaiken lisäksi ujous myös vaivaa jonkin verran ja ei ole mulle ollenkaan luonnollista mennä juttelemaan tuntemattomille naisille isku mielessä, vaikka olen asiakaspalvelija ja tulen toimeen hyvin ihmisten kanssa.
En nyt itseänikään ehkä laadukkaana pidä mutta nuo yllämainitut tapaukset kyllä huvittavat ja en ole tollasiin kyllä koskaan sortunut :)
Tuosta kyllä samaa mieltä, että se on typerääkin typerämpää antaa alussa jo väärä kuva itsestänsä, kun se paljastuu kuitenkin. Tähän samaan syyllistyvät joskus naisetkin ja profiileissa kuva 10 vuoden takaa jonka jälkeen vielä tullut se 20kg painoa lisää. Kerran tapasin tällasen ja eihän sitä meinannut samaksi ees tunnistaa ja kyl se oli sitten siinä :)

Jostain joskus 'löysin' äijän, viiskymppisen kuten itekin, annoin onneksi prepaid-numeron ja äijä soitti. puhelussa alkoi heti sanomaan että olen nyt "hänen tyttönsä" ja seksipitoisia juttuja. oli kuulemma vapaa mutta jonkinlainen naisystävä asui lähistöllä ja tapailevat joskus mutta eivät seurustele (just joo :D ). kaiken lisäksi asui paikassa josta varmaan parikyt kilsaa lähimpään kauppaan tms, ihan korvessa jossa kuulemma "sillointällöin" käärmeet luikertelee pihassa, hän niitä traktorilla ajelee hengiltä! ja minäkö kaupunkilaisihmisenä menisin sellaiseen paikkaan!
Sitten alkoi tekemään eka iltana treffejä paikkakunnalleni, olisi tunnin päästä paikalla! arvatkaa lähdinkö? sitten kun katsoin parhaaksi etten vastaile tekstareihin joilla pommitti muutaman päivän tuli viimeinen txt: "kaikenlaisia hulluja niitä onkin", siis minä olin se hullu.