Löydämme Matteuksen evankeliumista:11:28-30. Tulkaa minun tyköni, kaikki työtä tekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.
Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämmeltä, niin te löydätte levon sieluillenne.
Sillä minun ikeeni on sovelias ja minun kuormani on keveä.
Ja kun meidät valtaa sama toivomus, joka Psalmin kirjoittajalla oli: Minä ylennän sydämmeni sinun puoleesi.
Täytä pavelijasi ilolla, nämä Jeesuksen sanat ovat silloin sopivia meille.
Jeesus ei tullut iloa viemään elämästämme.Jeesus antaa meille ilon ja suo levon sydämeemme. On ihana hiljentyä häntä kuuntelemaan.
Tärkeä vain on, että osaamme olla hiljaa Herran edessä ja kuunnella hänen ääntään.
Seurustelu Herran kanssa virvoittaa ja ilahduttaa mielen, häly väistyy, sisäiset ristiriidat vaimenevat, pyhä rauha laskeutuu sisimpäämme.
Rukoillen ja mietiskellen vietettyjen hiljaisten hetkien antamaa siunausta ei mikään maallinen korvaa.
Mutta ellei Herra ole saanut ilahduttaa sisimpäämme emme voi välittää iloa niille joiden kanssa elämme, työskentelemme tai tapaamme. Emme voi puristaa iloa itsestämme, jos sitä ei meidän sisimmässämme ole.
Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämmeltä, niin te löydätte levon sieluillenne.
Sillä minun ikeeni on sovelias ja minun kuormani on keveä.
Ja kun meidät valtaa sama toivomus, joka Psalmin kirjoittajalla oli: Minä ylennän sydämmeni sinun puoleesi.
Täytä pavelijasi ilolla, nämä Jeesuksen sanat ovat silloin sopivia meille.
Jeesus ei tullut iloa viemään elämästämme.Jeesus antaa meille ilon ja suo levon sydämeemme. On ihana hiljentyä häntä kuuntelemaan.
Tärkeä vain on, että osaamme olla hiljaa Herran edessä ja kuunnella hänen ääntään.
Seurustelu Herran kanssa virvoittaa ja ilahduttaa mielen, häly väistyy, sisäiset ristiriidat vaimenevat, pyhä rauha laskeutuu sisimpäämme.
Rukoillen ja mietiskellen vietettyjen hiljaisten hetkien antamaa siunausta ei mikään maallinen korvaa.
Mutta ellei Herra ole saanut ilahduttaa sisimpäämme emme voi välittää iloa niille joiden kanssa elämme, työskentelemme tai tapaamme. Emme voi puristaa iloa itsestämme, jos sitä ei meidän sisimmässämme ole.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei Jeesus tarkoittanut adventtikirkkoon tulemista!
Eikä adventistin opettamaksi tulemista!
Mistäs sellaista luulit?
Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Joh.3:16. Miten ilo näkyy meidän elämässä?
Tämän olemme varmaankin kaikki joskus havainneet toisten kohdalla ja kokeneet saman myös omassa elämässämme.
Iloinen eli onnellinen ihminen on yhteistyö haluinen, valmis erilaisiin uhrauksiin jaksaa kestää vastoin käymistä, ja uskoo myös parempaan huomiseen.
Adventistien ilo on loppumatom , sillä se ei ole päässyt edes alkuun! Miten se voisi loppua jota ei alunperinkään ollut?
Väärä ilo loppuu sekin aikanaan.
Naisen logiikka ei koskaan voi ymmärtää kokonaisuuksia.
Ja se näkee vain sellaisen mikä epätäydelliseen lihalliseen naissilmään pilkistää.
Näin oli jo Eevassakin.
Eihän Raamattu kerro Eevalta yhtäkään järjellistä päättelyä, vaan aina meni pieleen.
Tässä näette kaksi erilaista uskovaista! Adventisti ja ANTIadventisti:
Selvä todistus adventismin puolesta, anne-elinan suusta ei yhtään syytöstä, eikä puolustusta lähtenyt, sillä hänen puolustajansa elää ja antaa todellisen ilon sydämeen, hänen ei tarvitse toisista vikoja hakea, vaan on itse nöyrällä tunnolla Vapahtajansa edessä.
Totta anne-elinan kirjoitukset. Taitaa olla niitä naisista fiksuimpia. Tällaiseen johtopäätökseen olen tullut.
Vääristele mitä lystäät, mutta adventtikirkon opetus on kaikkein puhtainta kristinuskoa ja raamatullisin.
Tuo "pölhökustaan" kirjoitus oli tarkoitettu "kwertylle."
Kiitos Jeesukselle tästä todistuksesta, jonka hän lähetti sinun suusi kautta. "Autuaita ovat rauhantekijät!"
Vastaus oli avauksen tekijälle.
Dan. 12:3
"Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti."
Kiitos anne-elina todistuksistasi!
Sehän oli Sirkka-IIta!
Etkö senvertaa hoksinut?
Haeppa jostain silmävoidetta nähdäksesi.
Voitelin silmäni, enkä näe tässä ketjussa Sirkka-Iitaa. Ai niin joo, Sirkka-Iita tuossa lukeekin. Mutta en näe sitäkään.
Mitä kirjoitusta tarkoitit? En kirjoittanut tekstiä nimimerkillä: " "
Sensijaan tunnustan kirjoittaneeni tähän ketjuun kirjautumattomana nimimerkillä "uskon hedelmä" Terveisin Sirkka-Iita
Miksi S-iita et alunpitäenkin voinut kirjoittaa omalla nimimerkilläsi, mitä pelkäät?
"ei purra". lle
Joskus on vaan mukavampi olla anonyymina, niin että uskaltaa sanoa reilusti mielipiteensä tarvitsematta pelätä, että keskustelu siirtyy henkilöön, asian sijasta.
anne-elina :
Rukoillen ja mietiskellen vietettyjen hiljaisten hetkien antamaa siunausta ei mikään maallinen korvaa.
Mutta ellei Herra ole saanut ilahduttaa sisimpäämme emme voi välittää iloa niille joiden kanssa elämme, työskentelemme tai tapaamme.
Niinhän se on! " Emme voi puristaa iloa itsestämme, jos sitä ei meidän sisimmässämme ole. "
Joh. 7:38
Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat."
Luuk. 10.
40 Martalla oli kädet täynnä työtä vieraita palvellessaan, ja siksi hän tuli sanomaan: "Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni? Sano hänelle, että hän auttaisi minua."
41 Mutta Herra vastasi: "Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista.
42 Vain yksi on tarpeen.* Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois."
Joh. 4:14
mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään".
antti