Eräs sananjulisatja kertoi tapauksen, jossa oli käynyt ilmi, että usko ei lopu aivoi-ja muiden kongnitiivisten toimintojen rappeutuessa. Mies oli ollut pitkään uskossa eikä enää itsekkään nuori. Kuitenkin äidin voimien hiipuessa oli alkanut hieman epäilys vaivaamaan kun ennen niin palava uskovainen oli ollut pitkään täysin tajuton, ei mitään reakointia ja yhteyttä ympärillä olevaan elämään ihmisiin. Oli tullut ajatus, että makaa kuin turnepis syö kun syötetään ja fyysiset toiminnot vielä pelaavat.
Kerran siinä vuoteen vierellä miettiessä oli vanhus yllättäen avannut silmänsä, niihin oli tullut eloa ja suusta oli tullut sanat: älä poika selitä kaikkea vain ajatuksillasi. Sitten oli silmät ummistuneet ja sama poissaolo jatkui jälleen. Äiti oli elänyt vielä jonkin aikaa, mutta epäilevän omaisen ajatukset olivat saaneet uskonulottuvuuden.
Äidillä oli toiminut aikoinaan profeetallinen lahja ja Pyhä Henki otti lahjan käyttöön vaikka inhimillisesti se ei ollut enää mahdollinen.
Kerran siinä vuoteen vierellä miettiessä oli vanhus yllättäen avannut silmänsä, niihin oli tullut eloa ja suusta oli tullut sanat: älä poika selitä kaikkea vain ajatuksillasi. Sitten oli silmät ummistuneet ja sama poissaolo jatkui jälleen. Äiti oli elänyt vielä jonkin aikaa, mutta epäilevän omaisen ajatukset olivat saaneet uskonulottuvuuden.
Äidillä oli toiminut aikoinaan profeetallinen lahja ja Pyhä Henki otti lahjan käyttöön vaikka inhimillisesti se ei ollut enää mahdollinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.