Oletan että aiemmin on väitetty minun antaneen väärää tietoa Cipralexin ja Ixelin mahdollisesta vakavasta yhteisvaikutuksesta. Tässä kopioituna Pharmacan tekstin näiden lääkkeiden kohdalta. Liika serotoniinivaikutus saattaa johtaa serotoniinisyndroomaan, joka voi johtaa jopa kuolemaan. Koska molemmat lääkkeet lisäävät serotoniiniaktiivisuutta, on tämä oleellinen riski ja siitä on syytä varoittaa.
Cipralexista (=essitalopraami):
Vaikutusmekanismi
Essitalopraami estää selektiivisesti serotoniinin (5-HT) soluunottoa.
Serotonergiset lääkevalmisteet
Essitalopraamin käyttö samaan aikaan serotonergisten lääkevalmisteiden (kuten tramadolin, sumatriptaanin tai muiden triptaanien) kanssa saattaa johtaa serotoniinioireyhtymään.
Ixelistä (=milnasipraani):
Milnasipraani estää (5-HT)serotoniinin sekä noradrenaliinin takaisinoton.
Serotoniinioireyhtymä: Jotkut yliannostustapaukset tai tietyt lääkitykset (litium) voivat johtaa serotoniinioireyhtymään, jolloin milnasipraanihoito on välittömästi lopetettava. Serotoniinioireyhtymä koostuu samanaikaisista tai perättäin kehittyvistä (joskus äkillisistä) oireista, jotka saattavat vaatia sairaalahoitoa tai johtaa jopa kuolemaan.
Seuraavia oireita saattaa ilmetä:
-psykiatrisia (agitaatio, sekavuus, hypomania, mahdollisesti kooma)
-motorisia (pakkoliikkeet, vapina, heijasteiden kiihtyneisyys, lihasjäykkyys, liiallinen aktiivisuus)
-vegetatiivisia (hypo- tai hypertensio, sydämen tiheälyöntisyys, vilunväristykset, hypertermia, hikoileminen)
-gastrointestinaalisia (ripuli).
Cipralexista (=essitalopraami):
Vaikutusmekanismi
Essitalopraami estää selektiivisesti serotoniinin (5-HT) soluunottoa.
Serotonergiset lääkevalmisteet
Essitalopraamin käyttö samaan aikaan serotonergisten lääkevalmisteiden (kuten tramadolin, sumatriptaanin tai muiden triptaanien) kanssa saattaa johtaa serotoniinioireyhtymään.
Ixelistä (=milnasipraani):
Milnasipraani estää (5-HT)serotoniinin sekä noradrenaliinin takaisinoton.
Serotoniinioireyhtymä: Jotkut yliannostustapaukset tai tietyt lääkitykset (litium) voivat johtaa serotoniinioireyhtymään, jolloin milnasipraanihoito on välittömästi lopetettava. Serotoniinioireyhtymä koostuu samanaikaisista tai perättäin kehittyvistä (joskus äkillisistä) oireista, jotka saattavat vaatia sairaalahoitoa tai johtaa jopa kuolemaan.
Seuraavia oireita saattaa ilmetä:
-psykiatrisia (agitaatio, sekavuus, hypomania, mahdollisesti kooma)
-motorisia (pakkoliikkeet, vapina, heijasteiden kiihtyneisyys, lihasjäykkyys, liiallinen aktiivisuus)
-vegetatiivisia (hypo- tai hypertensio, sydämen tiheälyöntisyys, vilunväristykset, hypertermia, hikoileminen)
-gastrointestinaalisia (ripuli).
Vastaukset 29
Vanhimmat
ETKÖ VOI LOPETTAA JO !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!kun sinä et todellakaan tiedä mistään yhtään mitään. Lähde vaikka pihalle täksi päiväksi, kun aurinkokin paistaa pitkästä aikaa. Kuten sanoin, väitteesi Cipralexistä ja Ixelistä on väärä siinä kohdin, jossa minä sitä kysyin. En usko sanaakaan mitä kirjoittelet. Uskon tästä lähtien ainoastaan omaa psykiatria. Sinulla täytyy olla vintti pimeenä.
Kun nyt saisin edes pienen vinkin missä tämä väärinymmärtäminen on tapahtunut. Tämä yhteisvaikutus on minulle ja kirjallisuuden perusteella täydellisen päivänselvä asia eikä tässä asiassa ole mitään tulkintaeroja tms. Kahta serotonergisesti vaikuttavaa lääkettä ei saa yhdistää ja varsinkin jos tulee oireita (raajojejn särky ja tautinen hikoilu), on tilanne otettava vakavasti. Alla yhteenveto siitä millainen kahden serotonergisesti vaikuttavan lääkkeeen aiheuttama serotoniinisyndrooma voi olla:
-psykiatrisia (agitaatio, sekavuus, hypomania, mahdollisesti kooma)
-motorisia (pakkoliikkeet, vapina, heijasteiden kiihtyneisyys, lihasjäykkyys, liiallinen aktiivisuus)
-vegetatiivisia (hypo- tai hypertensio, sydämen tiheälyöntisyys, vilunväristykset, hypertermia, hikoileminen)
-gastrointestinaalisia (ripuli).
Alkuperäisessä viestissä luki näin:"Lääkkeet Ixel Cipralex yhdessä. Hirvittävä raajojen särky ja tautinen hikoilu."
Seuraavassa näin:"Minusta jotenkin tuntuu, että lääke ei ole oikea mutta minkäs teet, kun kokenut prykiatri määrää."
Esitit psykiatrin sanoneen näin:"Mielestäni hän sanoi, että Ixel ei vaikuttaisi serotoniiniin" mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.
Kirjoitit myös näin:"Olen vähän (paljon hermoherkkä ja soitin myös psykiatrilleni ja hän sanoi, että sinä olet aivan väärässä etkä tiedä asiasta mitään)." Eihän kukaan voi sanoa tällä perusteella minun ammattitaidostani yhtään mitään.
Kirjoitit sitten näin:"Näillä yhdistelmillä haettiin pientä kohotusta serotoniinipuolelle. Laitoin vastauksesi psykiatrilleni ja toivon, että hän vastaa vielä tänään jollakin tavalla. Varmasti kerron sinulle, mikä vastaus oli. Hän on oikeasti ollut alalla vuosia mutta uskon, että sinäkin olet ollut.
Jos sinulla on yksityisvastaanottoa tms. 100 km säteellä Tampereesta, olisiko mitenkään mahdollista saada sinun yhteystietojasi. Minä en valitettavasti voi tietenkään myös kertoa, kuka olen mutta jotenkin sinä vastailet niin, että tyhmempikin ymmärtää. Ystävällisesti X"
En todellakaan tiedä, mistä te varsinaisesti kiistelette täällä, mutta kyllä minullakin on se käsitys, ettei SSRI- ja SNRI-lääkkeitä tule käyttää samanaikaisesti. Näin on minulle A-klinikan lääkäri sanonut.
Ixelin (SNRI) jälkeen voi aloittaa kyllä jonkin SSRIn, koska Ixel poistuu elimistöstä nopeasti, mutta SSRIstä Ixeliin siirryttäessä on hyvä pitää viikon - parin viikon tauko juuri "serotoniinimyrskyn" ehkäisemiseksi.
Jos kyse on vain näiden lääkkeiden (Cipralex ja Ixel) yhteensopivuudesta riidassanne, on nimim. Psykiatri kyllä mielestäni oikeassa.
OVIDIU
minulla on kyllä käytössäni Remeron,tietääkseni SNRI-lääke ja Sepram,SSRI-lääke,ensimmäinen unta antasmaan.
Oma psykiatrini on perehtynyt näihin farmagologisiin asioihin,joten uskon häntä.
Tyätyypä sitten ottaa asioista vielä tarkemmin selvää,varmuuden vuoksi.
Remeron on erilainen kuin SNRI ja sen luokaksi on nimetty NaSSa. Remeron sopii erinomaisesti yhteen SSRI-lääkkeiden (paitsi Fevarin) kanssa. Remeronin käyttökelpoisuudesta Efexorin (se yleisin SNRI) kanssa on paljon kokemuksia ja niiden yhteiskäytöstä tuli ulos yksi tutkimuskin.
ei juurikaan löydy yksiselitteistä tietoa, kummankin ryhmän käyttöä mm. trisyklisten anti-depressanttien ja MAO-estäjien kanssa sen sijaan neuvotaan välttämään serotoniinisyndrooman vuoksi.
Molempien ryhmien vaikutukset, ja sivuvaikutukset ovat melko yksilöllisiä ja niiden yhteiskäyttöä näyttää esiintyvän jossain määrin, itse en käyttäisi kumpaakaan.
Molemmilla lääkkeillä ilmoitetaan mm. lisääntynyt hikoilu sivuvaikutuksena ja ainakin minun mielestäni olisi kai järkevintä ottaa yhteyttä päivystävään lääkäriin jos tilanne huolestuttaa sen sijaan että kyselee keskustelufoorumeilta joissa oletusarvoisesti vierailee pelkkiä maallikkoja.
Reseptilääkkeitä haettassa muuten olisi syytä aina ottaa mukaan lista kaikista lääkkeistä joita tapaa käyttää, myös käsikauppavalmisteista sekä luontaistuotteista, yhteisvaikutuksia saattaa esiintyä mitä odottamattomimmilla yhdistelmillä.
Samanaikainen SSRI-lääkkeiden käyttö lienee niin itsestään selvästi haitallista että sitä ei aina edes katsauksissa mainita. Tässä yksi viite:
Vaswani M, Linda FK, Ramesh S. Role of selective serotonin reuptake inhibitors in psychiatric disorders: a comprehensive review. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry. 2003 Feb;27(1):85-102.
"This rare but often lethal syndrome often occurs as a result of the interaction of two or more drugs acting via different mechanisms to potentiate the central effects of 5-HT at 5HT1A receptors in the brain stem and spinal cord. The most frequent clinical features are changes in mental state, restlessness, myoclonus, hyper-reflexia, diaphoresis, shivering and tremors (Sternbach, 1991). Although 5-HT syndrome can occur with the use of SSRIs alone, it is usually associated with the simultaneous use of multiple serotonergic agents such as SSRIs together with MAO inhibitors, fenfluramine or dexfenfluramine. Literature also suggests that the optimum treatment approach is to discontinue the suspected medication and provides supportive measures."
hiihtää? Jos osaat niin hanki sukset ja suksi ... jollekin sopivammalle areenalle taittamaan peistä kavereittesi kanssa.
.. tietosi loppuivat kesken?
tämä ei liene oikea foorumi ryhtyä pelkästä pätemisentarpeesta inttämään nippelitiedosta josta, jopa minunkin havaintojeni mukaan, vallitsee erimielisyyttä sinua tietävimmilläkin tahoilla.
Muista se Lääkärin eettisten ohjeitten kymmenes kohta.
"Julkisessa esiintymisessään lääkärin tulee noudattaa tarkkaa harkintaa ja välttää itsensä tehostamista. Ilmoittelussaan lääkärin tulee noudattaa lääkäreitä ja lääkärinpalveluja koskevia ilmoitteluohjeita."
Alkuperäisessä viestissäsi tuolle huolestuneelle henkilölle olisi riittänyt kehoitus ottaa välittömästi yhteyttä päivystävään lääkäriin mikäli etädiagnoosisi kallistui serotoniinisyndrooman puoleen.
Mikäli olisit ollut todella huolissasi, olisi ollut korrektimpaa antaa ko. viestin lähettäjälle yhteystietosi ja pyrkiä henkilökohtaiseen kontaktiin, kuin ryhtyä ruotimaan kollegasi ratkaisuja yleisellä keskustelupalstalla.
Alkuperäiselle kysyjälle oli jo tarjottu ohjeeksi kestää vaan ja kyllä se siitä. Halusin ilmoittaa että kyse voi olla vakavasta ongelmasta ja annoin ohjeen sen suhteen kun kerran olivat menossa parin päivän sisään omalle psykiatrille.
Psykiatrilla käynnin jälkeen(?) kysyjä alkoi levittää minusta erittäin herjaavaa viestiä pitkin ryhmiä. Tiedän olleeni oikeassa ja haluan että asia käydään läpi myös näiden detajien osalta. Mahdollisesti nimimerkki Psykiatrian erikoislääkäri on tuo samainen psykiatri, joka nyt on huolissaan väärän tiedon levittämisestä.
asia olisi pitänyt hoitaa pyrkimällä henkilökohtaiseen kontaktiin ko. lääkärin kanssa kollegiaalisuusohjeiden mukaisesti.
Inttämisesi julkisella foorumilla anonyyminä ei ole mitään muuta kuin pätemisentarpeesta kumpuavaa oman erinomaisuutesi korostamista.
Miten olisin saanut yhteyden ko psykiatriin kun kysyjä ei sitä kertonut? Nythän koko asia on mennyt incognito eli kukaan ei tiedä psykiatrien, kysyjän eikä edes Eräsmiehen oikeata nimeä. Onko kollegiaalisuusongelma minun ohjeessani (joka sivumennen sanoen saattoi erittäin tärkeä) vai toimintaani moittineen psykiatrin? Nettiajan ongelmia ei liene koeteltu missään ja ennakkotapauksia tuskin tulee tällaisen pienen keskusteluryhmän kähinästä.
jos niin päättää.
Minun nimelläni ei ole merkitystä koska en esiinny lääkärinä.
Kollegiaalisuusnäkökohdat saatte selvittää keskenänne, siinä yhteydessä tulee kaiketi käsiteltäväksi paasaamisesi vaikutus ko. hoitosuhteen laatuun.
Olet kaiketi onnistunut horjuttamaan ainakin jossain määrin aloitusviestin lähettäneen henkilön luottamusta lääkäriinsä, ja potilaan luottamus on mielestäni niitä tärkeimpiä edellytyksiä hoitosuhteen onnistumisen kannalta.
Sen, tuleeko tästä ennakkotapaus vai ei, saatte selvittää keskenänne jos lääninlääkäri katsoo aiheelliseksi ryhtyä selvittämään asiaa ensi viikolla.
Niinhän se olikin. Sinä veit asian Lääkäriliittoon, TEO:oon ja lääninlääkärille. Mikäs olikaan syynä tähän?
Kerropa vielä miten saan yhteyden psykiatriin, jos kysyjä ei sitä kerro?
Tuo hoitosuhde horjui siinä vaiheessa on kysyjä otti tänne yhteyttä. Hän sai aluksi aivan omituisia ohjeita ja sitten minun ohjeeni, jota en osaa pitää huonona vieläkään. Tietysti kysyjän mielialojen vaihtuminen yllätti. Ensin hän halusi minut omaksi psykiatrikseen ja sitten taas ei.
Kiitos vastauksesta.Mistäköhän olen saanut päähäni,että se on SNRI-lääke?!!
Kiitos kun valaisit minua asian suhteen!
Hyvää kesää sinulle!
Kävipä tuuri että satuin tänne poksahtaan. Lääkäri määräsi just lääkevaihdon Ciprasta Ixeliin... Joopa joo puhui se jotain jostain rauhallisesta lopettamisesta ja ja varovaisesta aloituksesta. Mutta minä olen kärsimätön. Keskiviikkona otin vielä yhden 20mg Cipran ja torstaina illalla yhden 50mg Ixelin: Yö kului oksentaessa,pahoin voidessa ja kärsiessä vartin välein helvetillisen jäisestä olosta helvetillisen kuumaan ja hikiseen, mutta muuten ihan ok olotila. No katsotaan saanko tästä sen serotoniin härpäkän vai selviänkö hengissä... ja mielenkiintoista on että miten mahtaa runsas alkoholin käyttöni pahentaa asioita. Ilmoittelen jatko tapahtumista.
Olen osittain seurannut tätä keskustelua ja hämmästynyt suuresti. Tässä on mielestäni vakavasti sekoitettu erilaisia lääkkeiden vaikutusmekanismeja. Niin kutsutut serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) estävät siis kyseisen keskushermoston välittäjäaineen takaisinottoa siihen hermosoluun, joka lähettää viestin seuraavaan hermosoluun. Tällöin serotoniinin määrä lisääntyy solunvälitilassa, mutta ei suoraan vaikuteta tähän vastaanottajasoluun. Samoin toimivat serotoniinin suhteen ns. serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät (SNRI) kuten milnasipraani (Ixel), venlafaksiini (Efexor) ja muutamat muut. Itse asiassa esim. venlafaksiini (vrt. alla oleva kirjallisuusviite) on erittäin paljon voimakkaampi serotoniinin takaisinoton estäjä kuin esimerkiksi milnasipraani. Sen sijaan taas serotonergiset lääkevalmisteet kuten sumatriptaani, vaikuttavat voimakkaasti suoraan em. vastaanottajasoluun serotoniinin kaltaisella vaikutuksella. Nämä vaikutukset ovat hyvin erilaisia eikä niitä pidä sekoittaa toisiinsa. SSRI-lääkkeisiin voi olla tarvetta lisätä toinen lääke, jolla saadaan em. lääkkeen tehoa parannettua tai laajennettua tai kummankin lääkkeen sivuvaikutuksia lievennettyä, kuten on kyse esim. Cipralexin ja Ixelin yhdistämisessä. Alla on vielä monista asiaa käsittelevistä artikkeleista valittuna kirjallisuusviite.
Gonul AS, Akdeniz F, Donat O, Vahip S. Selective serotonin reuptake inhibitors combined with venlafaxine in depressed patients who had partial response to venlafaxine: four cases.
Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry. 2003 Aug;27(5):889-91.
Siinä kerrotaan potilastapauksia, missä potilaat olivat saaneet suuria annoksia venlafaksiinia, mutta eivät olleet toipuneet kunnolla. Kun lääkitykseen lisättiin SSRI-lääke, potilaat toipuivat täysin. Nykyisin on klassinen käytäntö ainakin erikoislääkäripiireissä tehostaa SSRI-lääkkeen tehoa SNRI-lääkkeellä tai päinvastoin. Toivon että tämä lopettaa virheellisen tiedon jakamisen.
Tässä oli alunperin kyse siitä että potilaalla oli SSRI SNRI ja voimakasta jalkasärkyä sekä hikoilua. Ei tällaisessa tilanteessa taida olla viisasta jatkaa lääkekombinaatiota vaan minusta tilanne viittaa sen verran vahvasti serotoniinisyndroomalle että käyttäjän informoiminen on paikallaan. Eikö sinun mielestäsi ole näin?
Suomessa Pharmaca ei suosita SSRI SNRI -yhdistelmien käyttöä. Eikö näin ole?
Onko Ixelin ja Cipralexin yhteiskäytöstä julkaistu jotain? Positiivisia kokemuksia edes kongressiabstrakteissa?
Viittaaminen yhteen pienehköön tutkimukseen ei ole tässä tilanteessa relevanttia. Aina löytyy pieniä tutkimuksia. Jopa laajempiakin tutkimuksia on tehty. Fluoksetiinin/paroksetiinin kanssa on tutkimustilanteessa käytetty moklobemidiä (MAO-estäjä) ja yhteensä noin 90 potilaasta yhdelläkään ei havaittu serotoniinisyndrooma. Siitä huolimatta tätä yhdistelmää ei suositella kliiniseen käyttöön, koska pienikin yliannos voi kliinisten tapausesimerkkien valossa olla kuolemaksi.
Jos taas verrataan milnasipraania tramadoliin, joka sekin on heikko SNRI, voidaan todeta että sitalopraamin ja tramadolin kanssa on todettu serotoniinisyndrooma. (Mahlberg R, Kunz D, Sasse J, Kirchheiner J. Serotonin syndrome with tramadol and citalopram. Am J Psychiatry. 2004 Jun;161(6):1129.)
En ole havainnut että nykyään psykiatrian erikoislääkäreillä olisi klassista tapaa yhdistää SSRI- ja SNRI-lääkkeitä. Osaat ehkä kertoa tästä tavasta tarkemmin.
Psykiatrian eriloislääkärin lausunto sinulle on oikea, joten se on se, josta nyt voit ottaa opiksesi, sillä näytin juuri hänelle sinun huuhaa vastauksesi.
Tämä ei nyt ole lainkaan näin yksinkertaista mitä väität.
Jos olet todella näyttänyt hänelle kaikki nämä viestit niin sillähän asia selviää. Asiansa tietävä psykiatri huomaa heti että sinua on neuvottu oikein. Jos hän on eri mieltä, voimme viedä asiaa eteenpäin ja katsoa mikä olisi ollut oikeampi tapa sinua neuvoa.
RISKI ON LIIAN SUURI siitä ei ole mitään hyötyä kenellekään - päinvastoin. Tulen kyllä torberoimaan vastauksiasi muille, mikäli näen, jos palstan seriffi ei huomaa sinun kirjoituksiasi.
Et siis halua selvittää, olivatko ohjeeni sinulle oikeita tai vääriä ja haluat uskoa asiassa vain omaa psykiatriasi? Joka ei ole kirjoittanut tänne muuta kuin sen, että uskokaa hänen kirjoittamaansa oikeaa tietoa?
Ja tästä huolimatta haluat kiertää kommentoimassa jokaista viestiäni ja väittää sitäkin asiantuntemattomaksi?
Tällaista tämä anonyymina esiintyminen teettää. Tuskin kukaan omalla nimellään näin toimisi.
Olet satavarmasti oikeassa tässä asiassa. Et sinäkään toimisi omalla nimelläsi, koska et uskaltaisi.
Ei ole kovin hedelmällistä tämä keskustelu. Kuten olen muissa yhteyksissä todennut, lääketieteessä on aina erilaisia kantoja lääkitysvaihtoehtoihin. Koska minunkin lääkärini (päihdelääkäri) pitää SSRIn ja SNRIn yhdistämistä epäsuotavana, uskon mieluusti häntä. Mikäli alkuperäisesti on todella ollut kyse oireistosta, jonkalaisen näiden kahden lääkeryhmän yhdistelmäkäyttö saattaa aiheuttaa, ei "Psykiatri" ole todellakaan väärässä ajatuksineen. Ja kyllähän nämä asiat hoidetaan vastaanotolla oman lääkärin kanssa. Jos ihmiset ovat niin tyhmiä, että uskovat kaiken, mitä keskustelupalstoilla kirjoitetaan ja muuttavat omin päin lääkityksiään, niin ei siitä voi ketäään nimimerkkiä kyllä syyttää. Sitä paitsi, miten voimme olla varmoja, että "Psykiatrian erikoislääkäri" on oikeasti erikoislääkäri?
Hei arvoisa "psykiatri",
Olen ammatiltani lääkäri ja etsin netistä tietoa Ixelistä, kun vahingossa eksyin tänne keskustelupalstalle.
En voi muuta KUIN SUURESTI IHMETELLÄ, että jollain kollegallani, ammattihenkilöllä, jonka kaiken järjen mukaan pitäisi olla töissä ja miettiä näitä asioita siellä, olla aikaa harrastaa tällaisille keskutelupalstoille kirjottamista. Itsekin MT-lääkärinä toimineena, voin vain todeta, että ehkä itse olet psyykenläälituksen tarpeessa, jos elämässäsi ei ole muuta sisältöä, kuin POTILAIDEN ANONYYMIPALSTALLA PÄTEMINEN! Joko et ole työeöämässä, ole itse psyykenpotilas tms. Jätä siis tämä palsta jeesustelultasi vihdoin jo rauhaan ja anna potilaiden keskustella vertaistensa kanssa. Toivottavasti ammattietiikastasi on edes sen veran jäljellä. Muuten suosittelen sinulle neuroleptilääkitystä.
oon syöny lääkkeitä yli vuoden masennukseen. Cipralexia. Tänään tuli pitästä aikaa ihan seko olo eikä ollu Diapamia... joten otin "vähän" ylimääräisiä 5mg tabletteja. Vittu, nyt vaan ihmettelen et mitä menin tekemään... siitä on jotain puoli tuntia... onko hirveän vaarallista???? Ole kiltti ja vastaa.