Syksyllä 2001
Sain tämän kaksiosaisen Jumalan antaman opetuksen
erään aamulla tulleen Ylen tiedeakatemian
ohjelman jälkeen. Ohjelmassa luennoitsijat
luennoivat koneälystä ja vertasivat koneälyä ja
ihmisälyä toisiinsa. Olin yksin kotona ja suljin
ohjelman jälkeen television ja ajatukseni alkoi
kulkeutumaan luennoitsijaan ja hänen mahdolliseen
suhtautumiseensa maailmaan. Ajattelin, että hän
mahdollisesti on ihminen, joka hahmottaa maailmaa
pelkästään aistiensa varassa, siten että ei usko
muuta kuin mitä näkee ja minkä pystyy
matemaattisesti käsittelemään.
Ajatuskulkuni muuttui äkisti ja minusta tuntui,
että Jumala halusi näyttää meidän tapamme ja
kykymme hahmottaa maailmaa, verrattuna Hänen
kykyynsä.
Sain sellaisen näyn tai valveunen, jossa oli
kolmiulotteisessa maailmassa yksinkertainen
laskutoimitus 3 2=5, sellaisin kolmiulotteisin
kirjaimin kirjoitettuna. Ne siis leijuivat
ilmassa ja ymmärsin siitä = merkistä, että mikä
on Jumala nimi. Jumala >>on<<. Eli Hän on totuus.
Sitten = merkistä muodostui ikään kuin käytävä
kolmiulotteisessa maailmassa. Tämän jälkeen
laskutoimitukset alkoivat siirtyä lähemmäksi
minua, eli nykyisyyttä. Laskutoimitukset
monimutkaistuivat, mutta = merkki säilyi
sellaisena käytävänä. Jumala näytti, että meidän
käsityskykymme ja kapasiteettimme on aina
sidottuna yhteen tasoon kerrallaan, mutta Hän
liikkui sitä = merkistä muodostunutta käytävää
pitkin, kuinka halusi.
Tämän jälkeen tuli seuraava opetus heti perään
samaan ajatusketjuun:
TOTUUDEN VUORI
Totuus on kuin vuori kaikessa rosoisuudessaan.
Siitä saa hyvät tarttumakohdat, kun kiipeää
sellaista vuorta ylöspäin. Siis, jos rakentaa
elämänsä totuuden varaan, on totuudessa
kiipeäminen helppoa, mutta jos totuutta aletaan
peittämään valheella, niin seuraukset ovat
huonot. Valhe on siis totuuden päälle laitettua
silotetta, joka kyllä joissain tapauksissa
saattaa näyttää hyvältä ulospäin, mutta joka ei
kestä tarkastelua lähempää. Samalla tavalla käy,
jos peittää totuuden vuoren valheen
päällysteellä. Sitä on huono kiivetä ja mitä
korkeammalle menee, sitä vaarallisemmaksi
kiipeäminen käy. Totuus peitettynä kokonaan
valheen alle on kuin pyramidi. Pyramidi on kyllä
kauniin näköinen, mutta samalla se symboloi
pahuutta.
Jos siis peitämme totuutta valheella, niin se on
kuin vuoren rinteeseen laitettu liukas päällyste.
Kun ottaa pois tämän päällysteen, on sen pinnan
kuvio täysin topografisesti päinvastainen, kuin
totuuden. Se on siis totuuden vastakohta. Jos
ajattelee että tällainen massa otetaan pois siitä
vuoren pinnasta, käy siten että se vetää kaikki
pienet roskatkin vuoren seinästä pois. Näin
totuus jää puhtaaksi, mutta valhe jää mustaksi
liasta ja roskista.
Sain tämän kaksiosaisen Jumalan antaman opetuksen
erään aamulla tulleen Ylen tiedeakatemian
ohjelman jälkeen. Ohjelmassa luennoitsijat
luennoivat koneälystä ja vertasivat koneälyä ja
ihmisälyä toisiinsa. Olin yksin kotona ja suljin
ohjelman jälkeen television ja ajatukseni alkoi
kulkeutumaan luennoitsijaan ja hänen mahdolliseen
suhtautumiseensa maailmaan. Ajattelin, että hän
mahdollisesti on ihminen, joka hahmottaa maailmaa
pelkästään aistiensa varassa, siten että ei usko
muuta kuin mitä näkee ja minkä pystyy
matemaattisesti käsittelemään.
Ajatuskulkuni muuttui äkisti ja minusta tuntui,
että Jumala halusi näyttää meidän tapamme ja
kykymme hahmottaa maailmaa, verrattuna Hänen
kykyynsä.
Sain sellaisen näyn tai valveunen, jossa oli
kolmiulotteisessa maailmassa yksinkertainen
laskutoimitus 3 2=5, sellaisin kolmiulotteisin
kirjaimin kirjoitettuna. Ne siis leijuivat
ilmassa ja ymmärsin siitä = merkistä, että mikä
on Jumala nimi. Jumala >>on<<. Eli Hän on totuus.
Sitten = merkistä muodostui ikään kuin käytävä
kolmiulotteisessa maailmassa. Tämän jälkeen
laskutoimitukset alkoivat siirtyä lähemmäksi
minua, eli nykyisyyttä. Laskutoimitukset
monimutkaistuivat, mutta = merkki säilyi
sellaisena käytävänä. Jumala näytti, että meidän
käsityskykymme ja kapasiteettimme on aina
sidottuna yhteen tasoon kerrallaan, mutta Hän
liikkui sitä = merkistä muodostunutta käytävää
pitkin, kuinka halusi.
Tämän jälkeen tuli seuraava opetus heti perään
samaan ajatusketjuun:
TOTUUDEN VUORI
Totuus on kuin vuori kaikessa rosoisuudessaan.
Siitä saa hyvät tarttumakohdat, kun kiipeää
sellaista vuorta ylöspäin. Siis, jos rakentaa
elämänsä totuuden varaan, on totuudessa
kiipeäminen helppoa, mutta jos totuutta aletaan
peittämään valheella, niin seuraukset ovat
huonot. Valhe on siis totuuden päälle laitettua
silotetta, joka kyllä joissain tapauksissa
saattaa näyttää hyvältä ulospäin, mutta joka ei
kestä tarkastelua lähempää. Samalla tavalla käy,
jos peittää totuuden vuoren valheen
päällysteellä. Sitä on huono kiivetä ja mitä
korkeammalle menee, sitä vaarallisemmaksi
kiipeäminen käy. Totuus peitettynä kokonaan
valheen alle on kuin pyramidi. Pyramidi on kyllä
kauniin näköinen, mutta samalla se symboloi
pahuutta.
Jos siis peitämme totuutta valheella, niin se on
kuin vuoren rinteeseen laitettu liukas päällyste.
Kun ottaa pois tämän päällysteen, on sen pinnan
kuvio täysin topografisesti päinvastainen, kuin
totuuden. Se on siis totuuden vastakohta. Jos
ajattelee että tällainen massa otetaan pois siitä
vuoren pinnasta, käy siten että se vetää kaikki
pienet roskatkin vuoren seinästä pois. Näin
totuus jää puhtaaksi, mutta valhe jää mustaksi
liasta ja roskista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuo nyt oli, ehdotan nobelin palkintoa.
.
Vain aistien avulla voimme hahmottaa maailmaa. Ei
siinä uskovaisten Ristitukiasemat auta. Aistien
tulokset on verifioitavissa ja vain aistien.
Uskokin perustuu aisteihin. Ei ole uskoa ilman
aisteja/ia.
Matematiikka ei tähän mitenkään kuulu.
Sinusta alkoi TUNTUA. Se on aistitoimintaa.
Näky/uni on aistitoimintaa.
Vai näyttelee jumala sulle. Huomaa, aistien
välityksellä näyttelee. Vai Jumala SULLE????
Jumalan opetusta on mahdollista saada. En ole
noin viksu, että olisin itse tuollasta vaan
alkanut pohtimaan.
En sinua fiksuksi väittänytkään. Kai tämän
vihjeen tajusit.
Jos et, väännän sen rankemmin.
Kyllä tässä näköjään alkaa pikku hiljaa sekoon.
Ei voi mitään jos olet sinäkin sen huomannut
kuoresi alta.