iinkuin tiedämme, Suomi oli valkoisten voiton jälkeen porvrissuuntauksen vallassa ja porvareitten sotainto oli noussut luokkasodan voiton vuoksi .Uskottiin ,että puna-armeija Neuvostoliitossa on lyötävissä yhtä lailla kuin punakaarti Suomessa.Aunukseen tehtiin sotaretki kenraali Walleniuksen johdolla ja Marskin vastentahtoisella suostumuksella. Suomi siis aloitti vihollisuudet Neuvostoliittoa vastaan silloin 20-luvulla.Ehkä nämä tapahtumat johtivat Stalinin suomalaisten likvidointeihin Karjalan Neuvostotasavallassa. Tosin kaikki tahot tuntuivat olevan epäluotettavien listalla ,jos vähänkään haiskahtivat oikeistolle tai väärämielisille Stalinin politiikan suhteen.
Aiemmin kirjoitin suomalaisten taitavuudesta Neuvosto-Karjalan hallinnossa.Olisiko sen pelko Moskovassa ja suomalaisten yleinen yksimielisyys itsenäisyyden suhteen edesauttaneet kuitenkin suomalaisia pysymään haluamassaan itsenäisyydessä sodan jälkeen.Jos Suomi olisi ollut Neuvostoliiton puolella , ei ehkä olisi tullut voimakasta vasemmistosuuntausta sodan jälkeen, joka olisi johtanut liittymiseen Neuvostoliittoon, koska vasemmistosuuntaus syntyi hävityn porvarillisen sodan vuoksi. Eipä kauaakaan kestänyt ,kun vasemmisto jo romahti vaaleissa,mikä osoittaa sitä, että proletaarit eivät tulleet mukaan yhteisrintamaan (proletaarit eli työväen etujoukko eli insinöörit yms korkeasti koulutetut)
Porvareitten tavoitteisiin kuului siis Suomen laajentaminen imperialistiseksi valtioksi, vai miksi sanotte Aunuksen retkeä. Tästä haaveesta ei luovuttu, vaan sitä vietiin eteenpäin suhteella Saksaan. Porvariston suurin huoli oli kommunismin pysäyttäminen, toisaalta natsismin puolueohjelmassa oli myös kapitalismin vastaisia teesejä, joten oliko tärkein tavoite sittenkin saksalaisen aatteen pysäyttäminen, koska sillä oli takanaan teollista ja sotavoimaa enemmän kuin Neuvostoliitolla.Liitto Japanin ja Saksan välillä oli suurin uhka muille maille, joten ne katsoivat välttämättömäksi yhdistää voimansa.Pieni Suomi meni akselivaltojen kelkkaan, koska porvaristo uskoi ,että päämaali olisi kuitenkin lopulta Neuvostoliiton kaataminen. Eivät kai huomanneet ,että Japani hyökkää aggressiivisesti joka suuntaan ja jopa USA:n laivastotukikohtaan.Toisaalta Salamasodan menestys pisti Hitlerin pään lopullisesti sekaisin ja hän halusi avata myös Läntisen rintaman ja valloittaa koko maailman. Siitä se sitten alkoi alamäki.
Aiemmin kirjoitin suomalaisten taitavuudesta Neuvosto-Karjalan hallinnossa.Olisiko sen pelko Moskovassa ja suomalaisten yleinen yksimielisyys itsenäisyyden suhteen edesauttaneet kuitenkin suomalaisia pysymään haluamassaan itsenäisyydessä sodan jälkeen.Jos Suomi olisi ollut Neuvostoliiton puolella , ei ehkä olisi tullut voimakasta vasemmistosuuntausta sodan jälkeen, joka olisi johtanut liittymiseen Neuvostoliittoon, koska vasemmistosuuntaus syntyi hävityn porvarillisen sodan vuoksi. Eipä kauaakaan kestänyt ,kun vasemmisto jo romahti vaaleissa,mikä osoittaa sitä, että proletaarit eivät tulleet mukaan yhteisrintamaan (proletaarit eli työväen etujoukko eli insinöörit yms korkeasti koulutetut)
Porvareitten tavoitteisiin kuului siis Suomen laajentaminen imperialistiseksi valtioksi, vai miksi sanotte Aunuksen retkeä. Tästä haaveesta ei luovuttu, vaan sitä vietiin eteenpäin suhteella Saksaan. Porvariston suurin huoli oli kommunismin pysäyttäminen, toisaalta natsismin puolueohjelmassa oli myös kapitalismin vastaisia teesejä, joten oliko tärkein tavoite sittenkin saksalaisen aatteen pysäyttäminen, koska sillä oli takanaan teollista ja sotavoimaa enemmän kuin Neuvostoliitolla.Liitto Japanin ja Saksan välillä oli suurin uhka muille maille, joten ne katsoivat välttämättömäksi yhdistää voimansa.Pieni Suomi meni akselivaltojen kelkkaan, koska porvaristo uskoi ,että päämaali olisi kuitenkin lopulta Neuvostoliiton kaataminen. Eivät kai huomanneet ,että Japani hyökkää aggressiivisesti joka suuntaan ja jopa USA:n laivastotukikohtaan.Toisaalta Salamasodan menestys pisti Hitlerin pään lopullisesti sekaisin ja hän halusi avata myös Läntisen rintaman ja valloittaa koko maailman. Siitä se sitten alkoi alamäki.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tietoa! Kerro lisää!!.
"Aunukseen tehtiin sotaretki kenraali Walleniuksen johdolla ja Marskin vastentahtoisella suostumuksella. Suomi siis aloitti vihollisuudet Neuvostoliittoa vastaan silloin 20-luvulla."
Tarton rauha solmittiin 1920. Wallenius ylennettiin kenraaliksi 1930. Hän toimi jonkin verran rajan takana 1918-19. Ei kuitenkaan Aunuksessa, eikä enää 20-luvulla.
Mannerheim oli yksityishenkilö 1919 heinäkuusta vuoteen 1931.
Onko nuo tietosi peräisin jostain muualta, kuin omasta umpiluusta?
Suomi itsenäistyi 1917, jonka Bolsevikkinen Venäjä tunnusti, kun Bolsevikkinen Venäjä sekaantui Suomen sisällissotaan 1918, se kansaninvälisten lakien mukaan aiheutti maidemme välille sotatilan, joka päättyi Tarton rauhan sopimuksella 1920.
Kenraali Walleniuksen retki Karjalaan tehtin silloin, kun maidemme välillä oli sotatila, eli 1919 ja kaikki joukot, tuki ja yhteydet sinne katkaistiin, kun maiden välille oli saatu aikaan rauhansopimus 1920, samoin Karjalan valkoinen armeija vedettiin Suomen puolelle niiltä paikkakunnilta, mitkä oli vielä hallussa, esim Porajärvi.
Suomalaisten vetäydyttyä Karjalasta 1920, syntyi siellä oma-aloitteisesti uusi kapina valkoisten Karjalaisten toimesta, mutta sitä kapinaa ei enää suomalaiset tukeneet, vaan antoivat punaisten kukistaa sen.
Rauhansopimuksen jälkeen suomi ei enää sekaantunut naapurin asioihin.
Suomen hallitus ei tukenut ainakaan julkisesti Aunuksen sotaretkiä, kyllä siinä käytiin aivan yksityistä sotaa. Rahoitus tuli yksityiseltä taholta.
Sillä sodalla ei ollut mitään yhtymäkohtaa Suomen sisällissotaan, vaan kyseessä oli heimoaatteen innoittama kansallismielinen reissu.